Elämä, kerta kaikkiaan! -haasteen kooste

Kirjaluotsi-blogissa alkoi vuosi sitten Elämä, kerta kaikkiaan! -lukuhaaste, jossa haastettiin lukemaan elämäkertoja, muistelmia ja autofiktiota ja ylipäänsä omaelämäkerrallista kirjallisuutta. Säännöt olivat niin väljät, että minäkin sain luettua peräti 13 haasteeseen sopivaa kirjaa. Perinteiset elämäkerrat eivät minua yleensä suuremmin jaksa innostaa, eikä niitä löydy tämänkään haasteen luettujen listaltani kuin pari. Kiinnostavia muistelmia sen sijaan luin sekä perinteisinä kirjoina että sarjakuvan muodossa. Myös pari muodikasta autofiktiota päätyi listalleni. Lukemani kirjat ja niistä koostettu kuvitteellinen elämäntarina löytyy kuvan alta.

Luin haasteeseen seuraavat kirjat:

Elämäkerrat:

Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta 
Nigel Goodall: Benedict Cumberbatch - Henkilökuva

Sarjakuvamuistelmia:

Edmond Baudoin: Piero  
Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 4 
Gabrielle Bell: The Voyeurs 

Autofiktiota:
 
Édouard Louis: Ei enää Eddy 
Kim Thúy: Ru 

Muistelmia:

Brett Anderson: Hiilenmustat aamut 
Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo
Elizabeth Bard: Lunch in Paris - A Love Story, with Recipes 

Delphine de Vigan: Nothing Holds Back the Night   (listani paras kirja! suosittelen lämpimästi!)

Yu Hua: Kiina kymmenellä sanalla (esseitä) 
Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista 

*** 

Koostin lukemistani kirjoista seuraavanlaisen elämäntarinan, jonka päähenkilöä nimitän lyhyesti henkilö X:ksi, silloin kun se on tarpeen:

X kuvailee lapsuutensa kotiseutua näin:

"Me emme olleet kaikkein köyhimpiä. Äiti ja muut halveksivat naapureitamme, joilla oli vielä vähemmän rahaa ja huonosti hoidettu, likainen koti. Koska he eivät tehneet töitä, he kuuluivat asukkaisiin, joita sanottiin pummeiksi, niiksi jotka elää tuilla ja vaan syljeskelee kattoon. Tuo puhe ilmensi epätoivoista pyrkimystä painaa muita omaa itseään alemmas, välttää olemasta yhteiskunnan tikkaiden alimmalla pienalla." (Édouard Louis: Ei enää Eddy)

Koulussa X:llä meni vähän niin ja näin...

 

Edmond Baudoin: Piero

 ... ja koulumuistoihin mahtui nolostuttavia kokemuksia:

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 4

Nuoruusvuosina X löysi tiensä bänditouhuihin:

"Treenasimme Hackney Roadilla rähjäisessä vanhassa korttelissa Premises-nimisessä paikassa. Se taitaa olla edelleen olemassa. Tila oli vetoinen ja epäsiisti ja luonnostaan meluisa, mutta oikeastaan aika viihtyisä. Meillä oli siellä makeaa teetä ja öljylämmittimiä, ja ilmassa seisoi tunkkainen savun ja hien ja tuhannen levytyssopimuksesta haaveilevan bändin tupakantumppien haju. Jyystimme biisejämme myöhään iltaan asti samalla kun Itä-Lontoo murisi ja kirskui pari kerrosta alempana." (Brett Anderson: Hiilenmustat aamut)

X noteerattiin paikallisessa lehdistössä, mutta ei suinkaan musiikaalisten ansioidensa vuoksi:

"Hänen ulkonäössään on jotain yliluonnollista", Emma John kirjoitti Observerissa. (Nigel Goodall: Benedict Cumberbatch - Henkilökuva)

Aikuisvuodet toivat mukanaan elämää kahdessa kaupungissa:

"I am leading a double life. By day I read about Victorian insane asylums in the British Library; by night I decipher X-rated e-mails with a French-English dictionary. Every few weeks I bring my overnight bag to work on Friday, hop on the Eurostar, and by dinnertime I am in Paris." (Elizabeth Bard: Lunch in Paris - A Love Story, with Recipes)

"Lontoossa seurusteltiin paljon enemmän naapurien kanssa kuin Pariisissa. Minäkin liityin Bickerton road -yhdistykseen ja Better Archway -seuraan." (Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo)

Kielitaidon kasvattamisessa oli silti haasteita:

"Sähköposti madame Mathieulta kertoi - syvästi pahoitellen - että hän palauttaisi maksuni ranskan keskustelukurssin loppulukukaudelta, koska olin ollut poissa nyt jo niin monelta kerralta, ettei ollut enää järkeä yrittää jatkaa.

Tavallisesti sähköpostikeskusteluni madame Mathieun kanssa käytiin kokonaan ranskaksi, jotta kielikylpy olisi mahdollisimman kokonaisvaltainen. Tämä oli ensimmäinen sähköposti, joka oli englanniksi: hän ei selvästikään uskonut että muuten ymmärtäisin asian, mikä todellakin hieroo seliä siihen, mikä sana ranskaksi lieneekään haava." (Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista)

Matkustelu piristi X:n elämää, kiitos avokätisen puolison:

"Rooman-matkalla osteltiin tuliaisia, mutta ostohysteriasta ei voi puhua. X osti sen minkä tarvitsi. Hän ratkaisi muun muasssa "hattuongelmansa" pitkäksi aikaa ihanissa ylellisissä roomalaisissa liikkeissä. Päiväkirjaansa hän kirjoitti teettäneensä pukuja ja ostaneensa tuliaisia. Itselleen hän hankki ruskean juhlapuvun ja harmaanruskean vierailupuvun sekä kengät. Välillä tuhlaaminen kirvoitti omantunnon painaman merkinnän päiväkirjaan, mutta puoliso lähetti aina Suomesta rahaa lisää." (Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta)

X sai kuitenkin todeta, ettei rakkaus ole ikuista:

Gabrielle Bell: The Voyeurs

X ei arastellut etsiessään lepopaikkoja kiireisen arjen keskellä:

"Eräänä päivänä astelin syystä tai toisesta sisään ruumishuoneelle. Sillä hetkellä minusta tuntui kuin olisin astunut polttavan auringon paahteesta suoraan kuunvalon viileään syleilyyn. Vaikka olin kulkenut lukemattomia kertoja ruumishuoneen editse käymälään, astuin nyt ensimmäistä kertaa ruumishuoneen puolelle ja sain ilokseni huomata, että sisällä oli ihanan viileää. Kun asetuin selinmakuulle betonivuoteen päälle, tiesin heti löytäneeni ihanteellisen torkkupaikan." (Yu Hua: Kiina kymmenellä sanalla)

Materialismi ei ollut X:n juttu:

"Oikeastaan minusta on aina mukava muuttaa, koska muutto on hyvä tilaisuus vähentää tavaramäärää ja hylätä esineitä. Silloin muistista voi tulla oikeasti valikoiva ja sen sopukoihin jää vain sellaisia kuvia, jotka pysyvät valoisina suljettujenkin silmien takana. Muistelen mieluummin kaikenlaisia sisäisiä kutinoita, huumaavia tuntemuksia, liikutuksen hetkiä, epäröintejä, häilyvyyksiä, hairahduksia. Ne ovat minulle mieluisampia, koska voin muunnella niitä mielentilani mukaan, kun taas esineet ovat joustamattomia, jäykkiä, tilaa vieviä." (Kim Thúy: Ru)

Ja lopun saapuessa:

"X died the way she wanted to do: while still alive.

Today I'm able to admire her courage." (Delphine de Vigan: Nothing Holds Back the Night)

***

Kiitokset hienosta lukuhaasteesta!