Oksan hyllyltä

Avaruusagentti Valerian on kivunnut vaivihkaa suosikkisarjakuvieni joukkoon. Sarjaa on julkaistu suomeksi jo 1980- ja 90-luvuilla, mutta vasta viime kesänä luin ensimmäisen Valerian-albumini Pariisista Kassiopeiaan (Jalava, 2015). Alkuvuoden aikana luettujen listalleni on kertynyt kolme Valerian-seikkailua lisää. Niistä paras on ollut vastikään uudelleen julkaistu Brooklynistä Kosmokseen (Jalava, 2016), jonka sfäärejä hipova, upea kuvitus vakuutti minut viiden Goodreads-tähden arvoisesti. Tarinastakin toki pidin (elikkäs maan ihmisille ilmestyy outoja juttuja, ja tämän toisen osan tapahtumat käynnistyvät siitä kun Valerian on joutunut W.A.A.M:in agentin pauloihin), mutta Brooklynistä Kosmokseen vahvuus minun silmissäni ovat ruudut, joiden sisällössä silmä lepää. Kuvituksen albumiin on tehnyt Jean-Claude Mézières, ja hänen kynänjälkensä loihtii esiin vauhtia ja herkkyyttä, avaruuden ihmeitä ja maanpäällisiä maisemia. Avaruudesta löytyy Valerian-albumeissä näköjään mitä vain, ...

Löysin avaruusagentti Valerianin vasta nyt, kun sarjakuvan julkaisu on meillä Suomessa jo toisella painoskierroksella. Kustantajalta on tänä keväänä ilmestynyt uusintapainos sarjan 9. albumista Pariisista Kassiopeiaan (Jalava, 2015). Sarjan piirroksista vastaa Jean-Claude Mézières ja käsikirjoituksesta Pierre Christin. Koska hahmojen historia ei ollut minulle entuudestaan tuttu, lainasin kirjastosta luettavakseni myös aivan ensimmäisen suomeksi ilmestyneen Valerian-albumin Pahat unet . Siitä lisää alempana, mutta aluksi kommenttini tästä uutukaisesta, jonka myös luin ensimmäisenä. Albumin tarina etenee kahdella tasolla: Valerian on Maassa, tarkalleen ottaen vuoden 1980 Ranskassa ja hänen kumppaninsa, kaunis Laureline seikkailee avaruudessa. Valerian tutkii maan asukkaiden havaitsemia outoja, salaperäisesti ilmestyviä ja katoavia otuksia. Laureline puolestaan tekee matkaa infrapunasäteiden nopeudella avaruuden omituisuuksien jäljellä. He pitävät yhteyttä toisiinsa telepaattises...