Sarjakuvapassi #5: Ville Ranta: Köyhän miehen Jerusalem

Olen bloggaillut Sarjakuvapassin etenemisestä, ja nyt passi on edennyt ruutuun, jonka mieluusti hyppäisin yli täällä blogin puolella. En nimittäin pitänyt laisinkaan Ville Rannan albumista Köyhän miehen Jerusalem (Asema, 2014), ja ellei sarjakuva kuuluisi passin kirjoihin, olisin jättänyt sen kesken hyvin nopeasti. Sarjakuvan lukeminen on minulle aina erittäin visuaalinen elämys, ja se puoli jäi köykäiseksi tämän albumin kohdalla. Anteeksi vaan, mutta en halua lukea tekstejä, joiden tekstausten käsiala on vielä huonompaa kuin omat harakanvarpaani. Ruutuja en sarjakuvaan kaipaa, sillä kirjahan voi olla myös sarja kuvia, mutta en vain pidä näin horjuvasta piirrostyylistä, mutuhuttutermiä käyttääkseni: Mistäs Köyhän miehen Jerusalem sitten kertoo? Takakansi vinkkaa, mistä se ei kerro: se ei ole tilityskirja eikä paljastuskirja. Hyvä, sillä olisin voinut vaikka erehtyä. Varmaankin kirjan päähenkilönä olevan miehen parisuhde- ja isäkokemuksista voi tehdä elämänfilosofisia pääte...