Oksan hyllyltä

Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietetään ainakin Pohjanmaalla perinteisesti venetsialaisia eli mökkeily- ja veneilykauden päätösjuhlaa. Kirjablogeissa venetsialaisia voidaan juhlistaa totta kai lukemalla eli elokuun viimeisenä viikonloppuna (27.-28.8.) on luvassa lukumaraton! Lukumaratonpäiviä on kaksi, lauantai ja sunnuntai (27.-28.8.) - olennaista on, että osa lukemisestasi ajoittuu jommalle kummalle päivälle edes osittain. Tarkemmat säännöt löydät kuvan alta, ja ne ovat ne vanhat tutut 😊. Voit ilmoittautua mukaan maratonille kommentoimalla tähän postaukseen. Tänä kesänä kirjablogeissa on maratoonattu myös kesä- ja heinäkuussa: * kesäkuun maratonia emännöi Niina / Yöpöydän kirjat -blogi * heinäkuun maratonia emännöi Viivi / Kirjailuja-blogi Logo: Niina / Yöpöydän kirjat -blogi https://kirjakissa.blogspot.com Lukumaratonin säännöt: Lukuaikaa on maratonille varattu 24 tuntia. Voit pitää taukoja, mutta ne sisältyvät kokonaisaikaan. Muista syödä ja levätä riittävästi, jotta lukui

Sini Helmisen Lujaverinen -trilogian toinen osa Sysi (Myllylahti, 2022) jatkaa Hurmeesta tuttujen Seelan ja Hallan tarinaa. Tykästyin Helmisen Young Adult -sarjaan kovasti viime syksynä, eikä toinen osa tuottanut pettymystä. Seelasta ja Hallasta paljastuu lisää kiinnostavia seikkoja, ja kalmanväen maailman lainalaisuuksien salaisuuksista kerrotaan avausosaa enemmän.  Sysi nostaa Hallan kertojan rooliin Seelan rinnalle, ja tämä toimi todella hyvin. Kirjan tapahtumat sijoittuvat jälleen Helsingin yliopistomaailmaan ja erityisesti sen larppauspiireihin. Pari opiskelijaa kuolee hämärissä olosuhteissa, ja Sanni-aave jää vainoamaan Seelaa ja Hallaa. Poliisin mielestä tapauksissa ei ole mitään selvitettävää, mutta Sanni on eri mieltä... "Puristan saippuaa käsipyyhepaperiin ja alan hinkata tekstiä pois näkyvistä. Selvästikään Sannni ei päästä minua ja Seelaa rauhaan, ellemme ainakin näytä siltä, että että yritämme löytää Alvarin murhaajan. On kiinnostavaa, että Sanni viestittää va

Ankin kirjablogi emännöi heinäkuun 2022 klassikkohaasteen kierrosta. Koontipostauksesta näet, mitä klassikoita tänä kesänä kirjablogeissa on luettu. 😊 Minä osallistun haasteeseen brittiläisellä klassikolla Hotelli Firenzessä (Gummerus, 1986/1908) . Klassikkohaasteen aiemmilla kierroksilla olen lukenut alla listatut kirjat. Pari kierrosta on jäänyt välistä, enkä näemmä vieläkään tullut lukeneeksi kotimaista klassikkkoa mutta ehkäpä sitten tammikuussa 2023? 1)  Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi 2) Bram Stoker: Dracula   3) Leo Tolstoi: Anna Karenina 4)  Daphne du Maurier: Rebekka 5) Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia    6) - 7) Raymond Chandler: Pitkät jäähyväiset 8) Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme 9) F. Scott Fitzgerald: Kultahattu 10) Ray Bradbury: Fahrenheit 451 11) Jules Verne: Maailman ympäri 80 päivässä 12) John le Carré: Mies kylmästä   13) Edith Wharton: Viattomuuden aika   14) - 15) E. M. Forster: Hotelli Firenzessä *** E. M. Forsterin

Outi Pakkasen juhannusviikonloppuun sijoittuva  Kissa kuussa (Otava, 1990) päätyi lukupinooni alkukesän kyläilypaikan kirjahyllystä. En ole aiemmin lukenut Pakkasen kirjoja, mutta blogijutuista minulle on syntynyt mielikuva, että hänen dekkarinsa ovat kovasti ihmissuhdevetoisia, ja varsinainen dekkarijuoni saattaa jäädä sivuosaan. Tämä luennehdinta sopii hienosti myös Kissa kuussa -tapaukseen. Jos kaipaat kivaa kesäluettavaa, lue ihmeessä Kissa kuussa , mutta varsinaisia rikostarinoita etsivien kannattaa suunnata muualle. "Mikä piru tuohon mieheen on mennyt? Seija manaili itsekseen yrittäen kaikin voimin säilyttää tyynen ulkokuorensa. Heikki oli lihonut ja ruvennut kittaamaan kaljaa ja flirttailee epämääräisten pikkunaikkosten kanssa, enkä minä ole aikaisemmin huomannut mitään. Hän ajatteli etäisesti, että ehkä huomaamatta oli jäänyt tärkeämpiäkin asioita, mutta lykkäsi ajatuksen saman tien mielestään. Heikki eli omaa elämäänsä, ja hän omaansa, niinhän he olivat sopineet - ainaki

Kirjablogeissa on vietetty tällä viikolla naistenviikkoa, ja Tuijan blogi on emännöinyt jo ihanan perinteiseksi muodostunutta lukuhaastetta. Hyppään naistenviikkoon mukaan aivan haasteen viime hetkillä, ja postaan Viv Groskopin suurta huomiota saaneesta kirjasta Älä heittäydy junan alla ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista (Atena, 2019). Olen inspiroitunut kovin myöhään Groskopista, mutta kun kirja nyt viimein on luettu, en ihmettele miksi siitä on yksi jos toinen ollut innoissaan. Groskop kirjoittaa suurista maailmanklassikoista hurmaavan rennolla otteella, eikä epäröi rinnastaa niiden antia omaan henkilökohtaiseen elämäänsä. Bravo, mahtavaa! Groskop esittelee kirjassaan 11 venäläisen kirjallisuuden klassikkoa, ja homma alkaa ja päättyy Tolstoin järkäleillä. Kirjassa kuljetaan Anna Kareninasta Sotaan ja rauhaan , ja välietappeina ovat mm. Dostojevskin Rikos ja rangaistus ja Anna Ahmatovan Requiem. Groskop  turisee kirjoista ja niiden kirjoittajista, identtiteettipulmista

Heipä hei, pitkästä aikaa! Edellisestä postauksesta on vierähtänyt peräti kolme kuukautta. Tarkoitukseni ei ollut pitää näin pitkää blogitaukoa, mutta alkuvuoteen on mahtunut kaikenlaista (vaan ei sentään koronaa), ja bloggaaminen, lukeminen, lukuhaasteet yms. mukava tähän harrastukseen liittyvä sai väistyä muun elämän tieltä. Mutta nyt meno on sen verran tasaantunut, että blogi heräilee pikku hiljaa henkiin. Kaivelin Goodreadsista esille bloggaamattomien kirjojen listani, ja naputtelin parista kirjasta tähän miniarviot. Lisäksi mukana on muutama tuore kirjaostos. En kenties ole saanut kovinkaan paljon luetuksi ja hyllyissä olisi jopa liikaa mistä aloittaa, mutta kivempihan se on ottaa käteen aivan uusi kirja. 😉 Pääsiäisen kirjahankintoja Kirjakatalogeja olen tutkinut viimeksi ohimennen syksyllä, joten olen aika pihalla uutuuskirjoista. Olinkin superiloinen, kun bongasin BookBeatista Maylis de Kerangalin uutuuskirjan Sillan synty (Siltala, 2022; suomennos Ville Keynäs ja Anu Partanen

Anniina Mikaman nuorten historiallinen seikkailukirja Myrrys (WSOY, 2021) palkittiin viime viikolla Topelius-palkinnolla , joka myönnetään vuosittain korkeatasoiselle nuortenkirjalle. Onnittelut!! Luin Myrryksen syksyllä, ja vaikka kirjasta postaaminen jäi tuolloin muun elämän jalkoihin, olen samaa mieltä palkinnon perustelujen kanssa: "Myrrys on fantastisen upealla kielellä kirjoitettu seikkailu, jonka maailma tulee lukijan lähelle: tarinaan uppoutuessaan voi suorastaan kuulla korpimetsän huminan ja oksien rasahdukset askelten alla."    Mikamalta on aiemmin ilmestynyt huikea fantasiaa ja scifiä sekoittava Taikuri ja taskuvaras -trilogia, johon koukutuin välittömästi. Myrrys on täysin erityylinen kirja, ja tämä tuntui minusta alkuun tosi hämmentävältä. Mutta kun sain karistettua trilogian lukumuistot harteiltani, Myrrys oli hyvää luettavaa ja huomasin pitäväni siitä, että kirjailija on ottanut kunnolla etäisyyttä aiempaan sarjaan. Myrryksen tapahtumat sijoittuvat jonn