Tekstit

Elena Ferrante: Uuden nimen tarina (Napoli-sarja #2)

Kuva
Elena Ferranten Uuden nimen tarina (WSOY, 2017) jatkaa napolilaisten ystävysten Lilan ja Elenan tarinaa 1960-luvun Italiassa. Sarjan ensimmäinen osa Loistava ystäväni oli minulle hyvä kirja kesällä 2016, ja jatko-osa viihdytti minua joulun alla (Goodreads todellakin kertoo karun totuuden: saattelin kirjan päätöksen täsmälleen kuukausi sitten - viime vuoden puolella luettujen bloggattavien purku näkyy siis venyvän tammikuun lopulle... huokaus). 
Kävin lukemassa blogijuttuni sarjan avauksesta, ja olin kommentoinut silloin näin: "Elenan ja tämän loistavan ystävän Lilan suhteen kuvauksessa oli aavistus epäuskottavuutta, joka häiritsi minua koko kirjan ajan. Miten Lila saattoikin olla aina niin etevä ja lahjakas verrattuna kirjan kertojana toimivaan Elenaan? Tämä asetelman jonkinlainen alleviivaus ei minua miellyttänyt, vaikka muutoin pidin kirjasta hyvinkin paljon." Sama alleviivaava tyyli närästi minua edelleen lukiessani Uuden nimen tarinaa, mutta asetelmaa oli sentään kä…

#sarjakuvat: Paper Girls Vol. 2 - Brian K. Vaughan

Kuva
Hurja Hassu Lukija -blogin Sarjakuvahaaste pärähtää blogissani komeasti käyntiin toisella osalla Brian K. Vaughanin scifi-sarjakuvasta Paper Girls (Image Comics, 2016). Löysin amerikkalaisen pikkukaupungin lehdenjakajatytöistä kertovan sarjan viime vuoden lopulla. Scifi on minulle vierasta lukumaaperää, mutta Paper Girls tarjoilee sitä sen verran maltillisessa muodossa, että tämmöinen scifi-ummikkokin viihtyy. Paper Girls onkin ollut minulle loistavaa aivot vapaalle -luettavaa. 😊

Jatko-osasta kirjoittaessa on hankalaa välttää spoilaamista, joten sarjasta kiinnostuneille pieni varoitus: nyt seuraa toisen osan tapahtumatiivistelmä. Ensimmäisen osa päättyi aika erikoiseen kohtaukseen: lehtityttö-Erin kohtasi kaksoisolentonsa. Tähän kohtaukseen saadaan selvyyttä heti toisen osan aluksi, ja tapahtumat lähtevät rullaamaan kiihtyvällä tahdilla eteenpäin. Lehtitytöt ovat siirtyneet tulevaisuuteen, meidän aikaamme, ja nykyajan tekniikassa - sekä tietysti Erin-vanhemmassa - riittää ihmeteltäv…

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa

Kuva
Sain Anna-Liisa Ahokummun esikoiskirjan Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (Gummerus, 2018) yllätyspakettina kustantajalta joulun alla. Ohut kirja päätyi lukuun jouluviikonloppuna, ja hotkaisin perhostutkija Max Holman tutkimuksen sukunsa menneisyyden saloista yhdessä illassa. Vuoden viimeisinä kuukausina kotimaisen kirjallisuuden lukemiseni hiipui lähes olemattomiin, joten Ahokummun romaani vaikutti jo kotimaisuutensa vuoksi virkistävältä käännöskirjallisuuden keskellä. Tosin täytyy myöntää, ettei kirjan alku kirvoittanut minulta hurraa-huutoja. Vuosi 1941 on sellainen ajanjakso tapahtumille - ja siis ylipäänsä koko sota-aika - ettei se suuremmin minua innosta. Kaikki kunnia sota-ajan sankareille, mutta itse haluaisin nauttia hieman tuoreemmista tai sitten todella paljon vanhemmista kirjallisista tuulahduksista. Onneksi Ahokummun kirja hypähti talvisen Rovaniemen kaduilta nopeasti lähemmäs nykyaikaa, 80-luvun alkuun ja Max Holman äidin hautajaisiin.

Max löytää äitinsä jäämis…

Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat

Kuva
Mitäpä sitä kiertelemään: Sadie Jonesin Kutsumattomat vieraat (Otava, 2017) oli kirjasyksyni paras kirja. Jonesin kirja on jäänyt jumimaan blogattavien pinooni vain siitä syystä, että kirjan erikoisen tunnelman välittäminen bloggauksen muodossa on tuntunut kovin haastavalta. Mutta Blogistania-äänestykset lähestyvät, joten nyt on rohkeasti naputeltava juttu julkaisukuntoon. 😊

Entuudestaan Sadie Jones oli minulle tuttu noin vuosi sitten lukemastani Ehkä rakkaus oli totta -romaanista. Paljon blogihuomiota saanut Kotiinpaluu sen sijaan odottelee vielä pokkarina hyllyssäni. Kutsumattomat vieraat -kirjan hankin hyllyyni heräteostoksena syksyllä. Kirjan etukannen valokuva ja takakannen lupaus mustasta komedista saivat aikaan miellyttävää värinää - kirja minun makuuni? Kirjallisen huumorin suhteen olen oppinut epäileväiseksi, mutta no, tällä kertaa päätin livauttaa miellyttävän ohuen kirjan ostoskoriin. Kerta kaikkiaan mainio päätös!  Jones on työskennellyt ennen kirjailijanuraansa tv-käsik…

Katsaus blogivuoteen 2017

Kuva
Olen heräillyt hitaasti vuoteen 2018, sillä vasta nyt tuli innostus reagoida vuodenvaihteeseen kirjabloggaajan tavoin eli naputtelemalla vuosikooste menneestä vuodesta. Blogattavien jonossa odottelee vielä joitakin viime vuonna luettuja kirjoja, joten tammikuun kirjajutuissani palaan niidenkin merkeissä viime vuoteen.
Goodreadsin tilastojen valossa vuoden 2017 lukuja olivat:

Elena Ferranten Uuden nimen tarina ilmestyy blogiini tammikuun aikana, mutta se tulee saamaan myös minulta korkeat pisteet. En siis ihmettele, että kirjasta on pidetty laajemmaltakin. Waltarin Karvajalka oli kevään lukuponnistus, jonka olin jo ehtinyt unohtaa. Kirja kuuluu historiasta innostuneen mieheni suosikkeihin, ja hänen lempeän painostuksensa ansiosta päätin lukea kirjan. Loppuun pääseminen vaati sinnikkyyttä, vaikka olihan kirjalla toki hyvätkin hetkensä. Pikku naiset sen sijaan oli oma valintani kesän nostalgia-annokseksi. Iso ihastunut sydän tälle kirjalle!
Lukemilleni kirjoille annan pisteitä asteikolla…

Deborah Levy: Uiden kotiin

Kuva
Deborah Levyn pienoisromaani Uiden kotiin (Fabriikki Kustannus, 2016) sijoittuu Ranskaan, 90-luvun puolivälin kesäkuukausiin. Luin kirjan jouluviikonloppuna, ja olipa upeaa siirtyä kirjan siivin polttavan auringon alle (ja sitäkin tympeämpää oli mielikuvamatkan jälkeen todeta, että lumisade ikkunan takana jatkuu, jatkuu ja jatkuu...).

Kirja alkaa vähän vaisusti autoilukohtauksella vuoristoteillä, mutta sitten rävähtää: lomaa viettävän englantilaisen runoilijan perhe kokoontuu uima-altaalle vain todetakseen, että altaassa kelluu joku. Ja se joku on nuori, kaunis alaston nainen. Nainen on nimeltään Kitty Finch - ja hän ei ole kuollut, kuten hätäisesti ehdin kuvitella. Sekaannus vuokrahuvilan lomapäivissä johtaa lopulta siihen, että Kitty jää runoilijan perheen vieraaksi. Kesäpäivät vierivät verkkaan eteenpäin ja huvilan ihmissuhdekudelma tihenee. Kitty tyrkyttää runoaan runoilijan luettavaksi, runoilijan mainetta niittänyt sotakirjeenvaihtajavaimo Isabel puntaroi avioliittonsa tilaa, v…

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2017 - äänestysohjeet

Kuva
Kirjabloggaajat, mitkä uutuuskirjat sykähdyttivät teitä eniten vuonna 2017? Surffasitko tiedon valtateillä, ilahduttiko lasten- ja nuortenkirjallisuus mieltäsi, innostuitko lukemaan kotimaista kirjallisuutta, huumaannuitko maailman kaukaisissa kolkissa? Nyt on aika nostaa juuri näitä hienoja ja mieleen jääneitä vuoden 2017 uutuuskirjoja esille - eli vuosi pyörähtää tuttuun tapaan käyntiin Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestyksellä! 
Alla on esitelty äänestyskategoriat ja äänestyksen säännöt. Huomaathan, että sinulla on vielä lähes kuukausi aikaa lukea ja blogata niitä viime vuoden uutuuskirjoja, joita haluat äänestää.
Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2017

Kirjabloggaajat äänestävät vuoden 2017 parhaista uutuuskirjoista neljässä eri kategoriassa. Kategoriat ovat:
Blogistanian Finlandia
Blogistanian Globalia
Blogistanian Kuopus
Blogistanian Tieto

Bloggaajat julkaisevat antamansa äänet blogeissaan sunnuntaina 4.2.2018 klo 10.00 (tarkemmat äänestysohjeet löydät kategoriakuvausten jä…