Tekstit

Vilja-Tuulia Huotarinen: Heistä tuli taiteilijoita

Kuva
Tänä vuonna vietetään Minna Canthin juhlavuotta, sillä hänen syntymästään tulee tänään tiistaina 19.3.2019 kuluneeksi 175 vuotta. Kirjablogeissa Canthin juhlapäivä on näkynyt isosti ja minäkin ehdin vielä humuun (ja ennen kaikkea Yöpöydän kirjat -blogin Minna Canth -lukuhaasteeseen) mukaan illan viimeisinä tunteina.

Nolo totuus on, ettei Canthin tuotanto ole herättänyt minussa koskaan suurta kiinnostusta tai lukuinnostusta sen vähän perusteella mitä olen pakosta jossain vaiheessa opintojani siihen joutunut tutustumaan. Liiallinen annos realismia panee tämän lukijan nikottelemaan. Canthilla on silti oma tärkeä paikkansa maamme kirjallisuuden historiassa ja on mukavaa, että hänen työtään nostetaan tänä vuonna näyttävästi esille. Päätin itse huomioida Canthin syntymäpäivän blogissani siten, että postaan tänään lastenkirjasta, joka on julkaistu juhlavuoden kunniaksi. Vilja-Tuulia Huotarisen Heistä tuli taiteilijoita (WSOY, 2019) esittelee fiktion keinoin 12 hienoa suomalaista naistaiteil…

Arvonta: Laura Lindstedtin uutuusromaani Ystäväni Natalia [arvonta suoritettu]

Kuva
Finlandia-voittaja Laura Lindstedtilta on juuri ilmestynyt romaani Ystäväni Natalia (Teos, 2019). Kirja on minulla parhaillaan kesken, ja jo alun perusteella se vaikuttaa sen verran kiinnostavalta, että päätin julkaista tämän arvontapostauksen ja tarjota sen myötä lukuiloa muillekin. Sain itse kirjasta arvostelukappaleen, ja kustantaja tarjosi myös mahdollisuutta arpoa yksi kirja blogini seuraajille. Arvottava kirja postitetaan voittajalle suoraan kustantajalta.
Kustantajan esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
Laura Lindstedtin kolmas romaani Ystäväni Natalia kertoo naisesta, joka aloittaa intensiivisen terapian ratkaistakseen seksuaalielämänsä ongelmat. ”Nataliaksi” nimeämänsä potilaan tarinaa kertoo terapeutti. Hän teetättää Natalialla vapaaseen assosiaatioon pohjautuvia harjoitteita kehittämänsä metodin avulla: ”Kaivamme esiin erilaisia kerrostumia ja kerrostamme lisää. Kerrostamme niin kauan ja niin hartaasti, että se mikä sinua jäytää ja satuttaa kadottaa voimansa.”
Kuvataid…

Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli

Kuva
Marisha Rasi-Koskisen uusin romaani Auringon pimeä puoli (WSOY, 2019) on kovin aikuismainen tunnelmaltaan vaikka se luokitellaan kansilehdessä nuortenkirjaksi. En ole lukenut Rasi-Koskisen aiempaa tuotantoa mutta kiinnostuin tästä uutukaisesta, joka lupaili olevansa yllätystentäyteinen mysteeriromaani. Yllätyksiä onkin luvassa, kun kirjan päähenkilö ja kertoja Emilia alkaa verkkaan kertoa tarinaansa. Sitä, kuinka hän löysi kauan suljettuna olleesta vajasta piirroskuvan itsestään, sen ikäisenä kuin hän oli juuri silloin oli. Salaperäisestä Voiton Kaivoksesta, joka hallitsee lähiseudun asukkaiden elämää. Valinnoista ja päätöksistä, joiden eteen elämä on Emilian heittänyt.
"Sanottiin että ne jotka kerran lähtivät Kaivoksesta, eivät koskaan palanneet. Kaivoksesta lähtijöille oli vain yksi suunta ja se oli pois. Jossain mielessä minulle kävi samoin. Minä palasin lopulta kotiin, mutta siihen meni paljon enemmän aikaa kuin kuvittelin eikä se tapahtunut sillä tavalla kuin olisin toivonu…

Alan Bradley: On hieno paikka haudan povi

Kuva
Alan Bradleyn On hieno paikka haudan povi (Bazar, 2018) on Flavia de Luce -sarjan 9. osa, ja sanonpas vaan, että Flavia-neiti on palannut takaisin näppärämpänä ja terhakkaampana kuin koskaan. De Lucen perhepiiri on sarjan edellisissä osissa vaeltanut syvällä murheen alhossa, ja alakulo on vaivannut myös lukijaa. En suuremmin innostunut parin edellisen osan tapahtumista, mutta uusinta kirjaa lukiessani minulla alkoi viimein olla olo, että elämänilo saattaa sittenkin palata Flavian ja lukijan elämään. On hieno paikka haudan povi -kirjassa Flavian seikkailuissa on jälleen napakkaa tummanpuhuvaa huumoria ja särmikästä pikkupaikkakunnan menoa aivan kuten sarjan alkupuolen kirjoissa. Henkilökohtaisten menetysten jäljet pilkahtelevat juonenkuluissa edelleen, mutta sarja ottaa myös askeleita eteenpäin, uusille poluille jotka toivottavasti jatkuvat seuraavassa osassa.
"Olin työntänyt sormeni ruumiin avonaiseen suuhun ja pidin etuhampaiden takaa tiukasti kiinni." Tämmöinen saalis ta…

Joka päivä on naistenpäivä -haasteen kooste

Kuva
Mitä luimme kerran -blogin Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaaste päättyy tänään, naistenpäivänä. Haasteen idea, naiskirjailijoiden kirjoittamien klassikoiden lukeminen, sopi minulle erinomaisesti, sillä olen laittanut merkille, että jos pitää alkaa miettimään "minkähän klassikon ottaisi seuraavaksi lukuun" niin alan aivan huomaamatta selata päässäni mieskirjailijoiden klassikoita. Victor Hugon Kurjat on lukematta, samoin Tolstoin Sota ja rauha... ai kotimaisia, no Täällä Pohjantähden alla, Tuntematon sotilas, vaikka ei ne kyllä oikeastaan kiinnosta, mitäs muita niitä on... pieni ravistelu ja herättely naiskirjailijoiden teoksia kohtaan oli siis aivan paikallaan.
Luin haasteeseen kuusi kirjaa, joista tosin L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjat olivat uusintalukuja monen vuoden tauon jälkeen:
Tove Jansson: Kesäkirja
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina
Jane Austen: Järki ja tunteet
Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme
L. M. Montgomery: Runotyttö maineen polulla
L. M. …

Sini Helminen: Veden vallassa (Väkiveriset #3)

Kuva
Sini Helmisen Väkiveriset-nuortensarjan kolmas osa Veden vallassa (Myllylahti, 2018) vie kotimaisesta mytologiasta ammentavaa sarjaa hienosti eteenpäin. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, nyt sukelletaan merenneitojen valtakuntaan, jossa vedenemo-Vellamo ja Ahti pitelevät valtaa ja voimaa hallussaan. Kirjan pääosassa on yläasteen kahdeksatta luokkaa käyvä Mari, joka saavuttaa erään tärkeän merkkipaalun nuoren naisen elämässä: kuukautiset alkavat. Samalla Marin elämää järisyttää huomio, että joutuessaan kosketuksiin veden kanssa hänen jalkojensa tilalle alkaa muotoutua suomuinen pyrstö. Siinäpä on tavalliselle koulutytölle pohdiskeltavaa läksyjen teon ohella.
Väkiveriset-sarjan juju on, että mytologiasta tuttuja hahmoja ja tarinoita tuodaan keskelle nykypäivän nuorten elämää. Tämä idea toimii erityisen hyvin Marin ja merenneitojen tarinassa. Marin elämän arkiset jutut - läksyt, välirikko lapsuusajan parhaan ystävän kanssa, kiusaamiskokemukset ja ihastumiset - sulautuvat vaivatta yhte…

Katja Kallio: Valkokangastuksia

Kuva
Bongasin Katja Kallion elokuvallisen kirjoituskokoelman Valkokangastuksia (Otava, 2019) aivan sattumalta Goodreadsin feedistäni. En yleensä lue tämäntyylisiä kokoelmakirjoja, sillä olen aika ennakkoluuloinen sen suhteen, miten lehtikolumnit toimivat, jos niitä lukee kirjankansien välistä monta putkeen. Nyt minua kuitenkin houkutteli aihe, elokuvat, vaikken todellakaan voi tituleerata itseäni elokuvaharrastajaksi. Olen korkeintaan kovin satunnainen leffassa kävijä, jolla on on hyvin valtavirtainen elokuvamaku. Elokuvien maailma on silti kiehtova, ja kun Kallion Säkenöivät päivät oli vallan erinomaisen hieno kirja pari kesää sitten, olin kiinnostunut kokeilemaan, miten hän lähestyisi valkokangasta.
"Ihosta jossa elän tuli minulle pakkomielle, kuten vain sellaisesta voi tulla mikä on kaunista ja julmaa ja hillitöntä ja selittämätöntä." Valkokangastuksia-kirjan teksteistä osa on julkaistu Imagessa, mutta luen sitä nykyään niin harvakseltaan, että saatoin huoletta lainata kirjan…