Tekstit

Naistenviikko: Erottamattomat - Simone de Beauvoir

Kuva
Simone de Beauvoir (1908-1986) koki nuoruudenystävyytensä Élisabeth Lacoinin eli Zaran kanssa voimakkaasti, ja sen vaikutukset heijastuivat hänen tuotantoonsa vielä Zaran kuoleman jälkeenkin. Erottamattomat (Kosmos, 2021) käsittelee tätä monivivahteista ihmissuhdetta, ja de Beavoir piti pienoisromaaniaan niin henkilökohtaisena, ettei halunnut julkaista sitä elinaikanaan. Kirjan luettuani en oikeastaan tätä ihmettele, sen verran koskettava ja herkkä sen tarina on. Kyseessä ei ole suoranainen muistelmateos mutta kuten de Beauvoirin kasvattityttären esipuheesta ja kirjan omistuskirjoituksesta käy ilmi, yhteydet de Beauvoirin omaan elämään ovat käsinkosketeltavat. "Johtuvatko tämäniltaiset kyyneleet silmissäni siitä että te olette kuollut vai että minä elän? Minun tulisi omistaa tämä tarina teille: mutta tiedä, että te ette enää ole missään, ja puhun teille nyt kirjallisuuden illuusion kautta. Tämä ei sitä paitsi ole oikeasti teidän tarinanne vaan tarina, joka on saanut innoituksensa

Naistenviikko: Agnes ja unien avain - Tuutikki Tolonen

Kuva
Tuutikki Tolosen Agnes ja unien avain (WSOY, 2020) aloittaa uuden lasten mysteerisarjan, jossa pääosassa on tomera Agnes-tyttö. Ihastuin ikihyviksi Tolosen Mörkövahti-sarjaan, joten totta kai myös tämä uusi sarja kiinnosti kovasti.  Agnes-sarjaan on ilmestynyt jo toinenkin osa, mutta sitä en ehtinyt lukemaan tähän naistenviikon juttuun.  Unien avaimessa Agnesin perhetilanne on aika paljon esillä. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja Agnes on muuttanut äitinsä kanssa Harmalan kylään, josta äiti on saanut työpaikan. Molemmilla on edessä sopeutuminen uusiin kuvioihin, ja tätä puolta on kivasti ujutettu mukaan arvoituspitoiseen juoneen. Vaikka erokuvioihin liittyy ikäviä tunteita, kirjan yleistunnelma on silti mukavan positiivinen ja eteenpäin menevä. Kirjan varsinainen juju on kuitenkin siinä, että Agnes päätyy selvittämään kaverinsa Pullan kanssa merkillistä tapahtumavyyhtiä, johon liittyy eräs hautausmaalta löytynyt hauta, arvoituksellinen uni ja vanha huvila salaisuuksineen. Tätä kai

Naistenviikko: Maman finlandaise - Helena Liikanen-Regner

Kuva
Kaipasin alkukesästä jotain kevyttä luettavaa, ja Helena Liikanen-Regnerin Maman finlandaise - Poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa (Atena, 2016) löytyi BookBeatista juuri sopivasti. Kuten jo kirjan nimestä voi päätellä, siinä kerrotaan suomalais-ranskalaisen perheen arjesta eteläisessä Ranskassa. Kirja oli sen verran elämänmakuinen ja paikallisväriä sisältävä, että se irrotti mukavasti omasta arjesta ja sai haikailemaan reissujen perään - mitä sopivinta kesälukemista siis! Helena Liikanen-Regnerin perhe päätti muuttaa Ranskaan, kun Helena alkoi odottamaan perheen toista lasta. Raskausaika ja uuteen kulttuurin sopeutuminen nivoutuvat yhteen, ja Maman findanlaise sisältääkin lähinnä perhearjen tapahtumia ja äidin omia tuntemuksia kaiken uuden keskellä: "Nettiyhteyksistä oli muutakin hyötyä: huomasin, etten ollut yksin. Meitä samanlaisia, ulkomaille miehen perässä lähteneitä suomalaisnaisia oli sosiaalisessa mediassa satoja. Ällistyksekseni netin mammaryhmistä löytyi moni

Naistenviikon lukupino!

Kuva
Tuijata.Kulttuuripohdintoja -blogissa alkaa kesän perinteinen naistenviikko-haaste , jossa on ilo olla mukana. 😊 Minulla on luettuna muutamia naistenviikolle hyvin sopivia kirjoja, joista koetan saada myös bloggauksen julkaistavaksi viikon aikana. Hellesäät ovat hieman verottaneet kirjoitteluintoani, joten tällä kertaa minulla ei ole yhden ainutta bloggausta ajastettuna. Eli sen mukaan mennään, mitä viikon mittaan viitsin naputella.  Vaikka kirjoittelun kanssa on ollut niin ja näin, lukuintoa löytyy, ja päätinkin aloittaa esittelemällä naistenviikon lukupinoani. Siinä on mukana kolme kesken olevaa kirjaa ja muutama muu, jotka osuvat hienosti viikon teemaan. Tarkoitukseni ei sentään ole lukea koko pinoa viikossa, vaan todennäköisesti aloittelen siitä useampia kirjoja. Jos teemaviikko kiinnostaa, siihen ehtii mainiosti mukaan. Ohjeet ja ilmoittautumiset täällä: https://tuijata.com/2021/03/08/naistenviikko-2021-haaste/  Kesken olevat:  Liv Strömquistin Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan ( Sa

2 x jatko-osa: Sydämiä seireeneille & Onttorokko

Kuva
Luin kevään aikana pari todella erinomaista jatko-osaa, ja koska myös niitä edeltävät osat olivat laadukasta ja vetävää luettavaa, voin huoletta vinkata sekä Briitta Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille -YA-fantasiasarjaa että Jessica Townsending Morrigan Korppi -fantasiasarjaa. Townsendin sarja lienee nuorille suunnattu eli ei ihan YA, kuten Hepo-ojan sarja. Mutta hei, jos kaipaat viihdyttävää ja jännittävää luettavaa, ei kannata tuijottaa luokitteluihin vaan kokeilla näitä kirjoja - ne kyllä sopivat mainiosti aikuisenkin käteen. 😊 Varoitus: miniarvioissa on mukana pieniä spoilereita juonikuvioista, sillä ilman niitä on jokseenkin haastavaa kirjoittaa yhtään mitään jatko-osasta. *** Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille (Suomea lohikäärmeille #2; Otava 2020) Sydämiä seireeneille saa minulta täydet pisteet siitä, että keskeiseksi päähenkilöksi on nostettu Lynx, ja tapahtumat on viety Helsingistä Botniaan ja erityisesti Koillismaan suunnalle. Kirjassa on siis hieman erilaiset asetelmat

Philip Teir: Talvisota

Kuva
Philip Teirin Talvisota (Otava, 2013) taisi saada julkaisuvuotenaan runsaasti huomiota, mutta minulta tämä avioliittoromaani meni tuolloin täysin ohi. Jossain vaiheessa olen silti kliksutellut Talvisodan lukulaitteeseeni, ja se pääsi nyt keskellä kuuminta kesää vihdoin lukuun. Kirja todellakin piehtaroi alaotsikkonsa mukaisesti avioliittoaiheessa, joten jollei se kiinnosta, ei kannata vaivautua. Talvisodassa hypätään 60-vuotiaan, akateemisen uran tehneen Maxin ja tämän Katriina-vaimon liittoon vaiheessa, jossa asiat alkavat hiljalleen kääntyä huonoon suuntaan. Maxin ja Katriinan arkea seurataan vuoroin kummankin näkökulmasta, ja myös heidän aikuiset lapsensa pääsevät ääneen omine parisuhdehuolineen. Onnistuneiden kertojavaihdosten kautta keskiluokkaisen, hyvätuloisen suomenruotsalaisperheen elämästä sai monipuolisen kuvan, ja perheen sisäiset ristiriidat ja erilaiset odotukset nousivat hyvin esille. Kirjaa kuvataan kansiliepeessä viiltävän hauskaksi. Talvisota ei minun kohdallani a

Mid-Year Book Freak Out Tag 2021

Kuva
Blogeissa on viime aikoina näkynyt mukavaa Mid-Year Book Freak Out Tag 2021 -tagiä, ja päätin itsekin vastata tähän. Tagin myötä on kiva lähteä aktivoimaan blogia, joka on viettänyt hiljaiseloa. Syynä on ollut gradun viimeistely, josta tuli loppua kohden melkoinen aikasyöppö ja blogipuuhat jäivät sen rinnalla sivuosaan. Nyt onneksi jännään enää arvosanaa 😁 ja koetan sopeutua elämään ilman opinnot + työ -yhdistelmää 😏 eli siis ihan normityöelämään. Kohta alkava kesäloma tulee hyvään saumaan! Kirja-arvioitakin on luvassa toivottavasti jo ensi viikolla, sillä bloggausjonoon on jäänyt yhtä sun toista ja myös pari vastikään luettua odottelee postaamista. Olen bongannut tagin ainakin seuraavista blogeista: Ankin kirjablogi ,  Kirjasähkökäyrä ja Unelmien aika . Tämän haasteen saa aivan vapaasti napata omaan blogiin! *** 1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut? Keväällä luin Cyril Pedrosan Portugal -sarjakuvaromaanin, joka oli huikea. Arvio ilmestyy blogiin, kunhan ehdin