Oksan hyllyltä

Muuttoliikkeessä-lukuhaaste innosti minua kesällä lukemisen etsintäpuuhiin. Jostain Goodreadsin syövereistä löysin alkuvuonna ilmestyneen, YA-romaaniksi luokitellun kirjan, jonka näyttävä kansi ja juonikuvaus saivat kiinnostumaan:  "On the corner of American Street and Joy Road, Fabiola Toussaint thought she would finally find une belle vie—a good life. But after they leave Port-au-Prince, Haiti, Fabiola’s mother is detained by U.S. immigration, leaving Fabiola to navigate her loud American cousins, Chantal, Donna, and Princess; the grittiness of Detroit’s west side; a new school; and a surprising romance, all on her own." Kirjan aihepiiri kuulosti suomalaisittain mukavan erilaiselta. Haitin siirtolaisiin en muista törmänneeni kirjoissa, ja nuorten näkökulma aiheeseen tuntui kiinnostavalta. Uskaltauduin kliksuttelemaan kirjan Kobon verkkokaupasta itselleni, ja kylläpä olikin hyvä ostos. Yllätyin todella positiivisesti siitä, ettei kirja ollut mikään älytön hömppätapaus (…

Nathan Hillin Nix (Gummerus, 2017) on ulkoisilta mitoiltaan muhkea tapaus - kirjaa aloittavalla lukijalla on edessään reilut 700 sivua amerikkalaista nykyromaania. Aihepiirejä ja teemoja riittää moneen makuun: on äidin ja pojan välisen suhteen kipupisteitä, poliittisen liikehdinnän lainalaisuuksia, tyhjyyden tunnetta elämän vyörytyksen edessä, virtuaalitodellisuuden ja elävän elämän suhteen analysointia... ja monta muuta tärkeää, ympäröivästä todellisuudesta kumpuavaa aihetta.

Nathan Hill on kutonut romaaninsa runsauden päähenkilön, Samuel Andresen-Anderssonin ympärille kymmeneen lukuun. Tarina alkaa vuodesta 2011. Yliopistolla professorina työskentelevä ja vapaa-aikansa nettipelin äärellä viettävä Samuel havahtuu siihen, että hänen äitinsä on noussut uutisotsikoihin hyökättyään tunnettua poliitikkoa vastaan. Äiti, joka jätti perheensä Samuelin ollessa lapsi. Näistä asetelmista Samuelin ja hänen äitinsä tarina alkaa hiljalleen keriytyä auki.

Kirjan luvuissa hypittiin ajallisesti vuos…

Tarukirja-blogin Margitin aloittama Naisten aakkoset -haasteessa on vuorossa T-kirjain. Aluksi luulin kirjainta helpoksi, mutta olinkin käyttänyt erään ilmiselvän T-nimen eli Donna Tarttin jo D:ssä. Mietintämyssystä löysin pohdinnan jälkeen nämä hienot T-naiset:
Kuka on suosikkikirjailijasi?
Sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo on päässyt suosikkilistalleni Sarjakuva-Finlandian vuonna 2015 (Katja Kettu valitsijana) voittaneella albumillaan Minä, Mikko ja Annikki. Siinä Tampereen historia ja nykypäivä kietoutuvat yhteen, ja parisuhdeasiaakin on nivottu mukaan. Erittäin hieno teos, johon historiasta ja Tampereesta kiinnostuneiden kannattaa tarttua. Mitään muuta en sitten olekaan lukenut Takalolta, mutta aion korjata puutteen jossain vaiheessa.


Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
Englantilainen näyttelijä Emma Thompson on ollut suosikkilistallani pitkään. Karismaattinen, kaunis ja taitava Thompson ollut pääosassa …

Italialaiset dekkarit ovat harvinaisia vieraita lukupinossani, mutta elokuun aikana  piipahdin 1960-luvun Firenzessä komisario Bordellin seurassa. Marco Vichin Komisario Bordellin likaisin tapaus (Aviador, 2017) jatkaa firenzeläiskomisarion tutkimuksista kertovaa sarjaa. Vichin sarja oli minulle entuudestaan tuttu sarjan avausosasta, jonka luin viime kesänä. Tykästyin sarja-avaukseen, joten oli mukavaa huomata, että uusi Bordelli-dekkari ilmestyi tällekin kesälle.


Komisario Bordellin likaisin tapauson mielestäni epäonnistunut suomennos kirjan nimelle, sillä se vie suomalaisen lukijan ajatukset luonnostaan aivan väärille urille, kun sympaattisen komisarion nimikin on mitä on. Kyseessä on synkkään lähihistoriaan lonkeronsa ulottava rikosvyyhti, joten sieltä se likasanko löytyy. Likasanko heijastelee italialaisten oman historian kipupisteitä, joten ainakin minulle kirjan pohjavire tarjosi uudenlaista näkökulmaa.

Kirjan alkusivuilla Bordelli joutuu hieman epämääräisen tilanteen eteen: van…

Kepler62-sarja on saanut uuden ystävän! Lukaisin jokin aika sitten sarjan ensimmäisen osan, ja meno oli sen verran vetävää, että olen varaillut seuraavat osatkin hetimmiten luettavakseni. Nopeatempoinen, näyttävästi kuvitettu kirjasarja on ollut mukava piristysruiske kiireisen arjen keskellä. Kepler62 sopii siis erinomaisesti myös aikuislukijan käteen. 😊 Onneksi sarjan saatavuus on Oulun kirjastoissa hyvä, ja varaushyllyssäni odottelee jo Kepler62:sen viides osa. Sen luettuani voinkin liittyä sarjan päätösosaa kuumeisesti odottavien joukkoon. 
Tähän postaukseen niputan lyhyet lukutunnelmat osista kaksi ja kolme: Lähtölaskenta ja Matka.

Kirja kaksi: Lähtölaskenta
Mitä ihmettä, päähenkilö vaihtui?! Tätä hämmästelin heti kirjan aluksi, mutta energinen tehopakkaus nimeltä Marie on osoittautunut sarjan edetessä hyväksi hahmoksi. Varakkaasta kodista lähtöisin oleva Marie on tottunut saamaan haluamansa, mutta päätyminen Area 51:lle saa hänet epäilemään, onko se sittenkään aina hyvä juttu.
Lä…