Oksan hyllyltä

Viikonlopun iloksi tulee pari dekkarivinkkiä: Boris Akuninin Erikoistehtäviä (Into, 2015) ja Mons Kallentoftin Suvisurmat (Schildts, 2010). Olen lukenut molemmilta herroilta aiemmin yhden kirjan ( Akunin: Aseselin salaliitto ja Kallentoft: Sydäntalven uhri ) ja niiden perusteella osasin ladata odotuksia näihin nyt lukemiini. Kallentoftin kohdalla en joutunut pettymään, mutta Akuninin sankari, herra Erast Petrovitš Fandorin, Moskovan kenraalikuvernöörin alainen erikoistehtävista vastaava 6. virkaluokan virkamies, jäi viihdyttävälle keskinkertaiselle tasolle. Sehän ei ole heikko suoritus laisinkaan, mutta täytyy myöntää, että odotin jotain erikoisempaa. Ennen lyhyitä kirjakommentteja kommentoin yllä linkkaamaani Sydäntalven urhit -juttuani, jota en voinut olla vilkaisematta linkkiä tehdessäni. Olen julkaissut postauksen noin vuosi sitten (18.1.2015) ja olen näemmä tuntenut kovasti tarvetta avautua bloggaukseen liittyvistä jutuista. Bloggausjono on ahdistanut eikä Goodreadsin ha...

Boris Akuninin Asaselin salaliitto (WSOY, 2001) ensiesittelee lukijalle rikoksia ratkovan Erast Petrovitš Fandorinin. Fandorin on älykäs ja tarmokas nuorukainen, joka työskentelee Moskovan Etsivässä poliisissa. Asaselin salaliitossa hän alkaa tutkia epäilyttäviltä vaikuttavia itsemurhia, ja johtolangat vievät Fandorinin lopulta salamyhkäisen Asaselin jäljille. Akuninilta on ilmestynyt kaikkiaan yksitoista Fandorin-kirjaa, joista viisi on suomennettu. Asaselin salaliitto olikin niin mukava tuttavuus, että loputkin Fandorinin tutkimukset singahtivat vauhdilla lukuvinkkilistalleni. Fandorinin Asasel-tutkimukset sijoittuvat vuoteen 1876. Menneen vuosisadan ilmapiiri luo kirjaan omalaatuisen tunnelman, ja kun rikoksetkin tapahtuvat hieman paremmissa piireissä, Asaselin salaliitossa vilahtelee tsaarinajan himmeää loistoa. "Erast Petrovitš, joka näki ensimmäistä kertaa omin silmin mitä elostelulla tarkoitettiin, käänteli lakkaamatta päätään ja katseli ympärilleen. Väki oli v...