Oksan hyllyltä

Bloggausjononi on päässyt vaivihkaa pitenemään, joten päätin niputtaa muutamia kirjoja samaan juttuun. Tähän postaukseen keräsin alkuvuoden aikana lukemiani kotimaisia lanu-kirjoja. Ne ovat olleet mukavan kevyttä ja helppoa luettavaa aikuisten romaanien välissä, ja haastepisteitäkin ropisee moneen haasteeseen.  Ajattomia satuja ja tarinoita -haaste innosti minut lainaamaan Elina Karjalaisen lastenkirjan Uppo-Nalle ja sukelluskello (WSOY, 2009/1994) . Lapsuudessani en innostunut Uppo-Nallesta, vaikka muistankin lukeneeni ainakin sarjan ensimmäistä kirjaa, jossa nalle roikkuu korvastaan kiinni pyykkinarulla. Sukelluskello valikoitui luettavakseni sattumalta eli kirja sattui olemaan kirjaston hyllyssä paikalla.  Sukelluskellossa Uppis on lähtenyt seikkailemaan Kumma-nallen ja Laulava-koiran kanssa sukelluskellolla. Heti kirjan ensi sivuilla yllätyin, kun Uppiksen kerrotaan olevan häämatkalla Kumman kanssa. Nallerakkautta ♥. Toinen yllätys minulle oli kirjan runoiss...

Viikonlopun lukumaratonin kirjojen lukutunnelmia lyhyesti: Sari Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon Kansi Ea Söderberg Tammi, 2011 153 sivua Päähenkilönä on sympaattisen oloinen Jouni-nuorukainen, jonka kolttasaamelaistaustan kautta tuodaan yliluonnollisia aineksia juoneen. Kirjan tapahtumat olisivat voineet olla monin verroin mystisempiä, sillä kirjasta jäi hieman liian 'mukava' jälkimaku. Saamelaisjutut tekivät kirjasta silti kiinnostavan. Lukumaratonkirjana Kuulen kutsun metsänpeittoon oli erinomainen, sillä kirja oli nopealukuinen ja sivuja käänteli ilokseen. Goodreads: 3 tähteä Luettu mm. blogeissa Notko, se lukeva peikko , Taikakirjaimet ja Yöpöydän kirjat . Lukuhaastepiste: I Spy -haasteen kohta 14) Senses . Anni Polva: Rakasta minua hiukan! (1945) Karisto, 2015 (16. painos) 187 sivua Anni Polvan aikuiskirjat eivät saaneet minusta uutta ystävää esikoiskirjan myötä. Kirjassa mielenkiintoisinta oli tapa, jolla ystävykset Lulu ja Kerttu päät...

"Tiina pisti juoksuksi heti portilla. Tänään hän varmasti myöhästyisi, sillä ketään tuttuja ei näkynyt enää missään. Leilakin, joka lähti aina viime tipassa, oli jo mennyt, Juhasta ja Elvistä puhumattakaan. - Senkin pahuksen kello, se on sen syy jos minä myöhästyn!" (s. 6) Näin alkaa Anni Polvan Tiina saa ehdot (Karisto, 1996/1966), joka on Tiina -sarjan 11. osa. Elvi, Juha ja tietysti Tiina - tuttuja nimiä jostain vuosien takaa nuoruusajoiltani. Tiina-sarja ei ollut ykkössuosikkini, mutta aika monta sarjan osaa taisin silti lukea. Anni Polvan syntymästä tulee tänään kuluneeksi 100 vuotta, joten päätin sen kunniaksi osallistua kirjabloggaajien Anni Polva -päivään, jonka kaikki osallistujat on kerrottu Kulttuuri kukoistaa -blogissa. Kannattaa käydä lukemassa bloggauksia, joita ilmestyy koko päivän ajan! Tiina saa ehdot -kirjan valitsin luettavakseni siitä syystä, että sen muistan varmuudella lukeneeni joskus aiemmin, ja halusin palata Tiina-muistoihin jonkun tutun kir...