Oksan hyllyltä

"Ehkä ei-suuteleminen on seksikkäämpää kuin suuteleminen", Alice sanoi. "Olin kysymässä sulta lasketaanko se, Auds. Valitsin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Sen jossa on Keira Knightley. Se kohtaus siinä lopussa, missä ne törmää sattumalta. Ne ei varsinaisesti suutele siinä..."     Kurtistin otsaani. "Eli sun lempisuudelma ei ole oikeasti suudelma?"     "Ne suutelee silmillään!"     "Becky alkoi hytkyä naurusta. "Miettikää, jos ihmiset oikeasti suutelisi silmillä. Ne vain avattaisiin tosi isoiksi ja niitä lähmittäisiin yhteen?" Holly Bournen young adult -romaanissa Niin käy vain elokuvissa (Gummerus, 2019) puhutaan paljon elokuvista, sillä päähenkilö Audrey Winters käy lukiota ja aloittaa kirjan alussa osa-aikatyöt pienessä, tasokkaassa elokuvateatterissa. Pian Audrey löytää itsensä paitsi tekemästä kanelipölyä poppareita varten myös zombimorsianelokuvan pääosasta, ja lisäksi hän pohtii mediatutkimuksen kurssityössään parhaan elo

Sadie Jonesin romaani Kotiinpaluu (Otava, 2017) kuuluu mutu-tuntumani mukaan kirjablogien "suosittujen kirjojen" joukkoon. Kotiinpaluu on Jonesin esikoisromaani, joka kuvaa brittiläistä perhedraamaa ja pikkukaupungin seurapiirien idyllisten kulissien sortumista 1950-luvun lopulla. Heti kirjan alussa päästään kotiinpaluun tunnelmiin, kun 19-vuotias Lewis Alridge palaa kotiinsa kahden vuoden vankilareissulta. Mikään suurrikollinen Lewis ei ole, sillä hän sai tuomionsa tuikattuaan kotikylänsä kirkon tuleen. Mutta tämä jo on tarpeeksi paha juttu keskiluokkaisessa pikkukaupungissa, jossa arvostetaan korrektia käytöstä ja yhteisöllisyyttä. Pikkupoikana äitinsä merkillisessä hukkumiskuolemassa menettänyt, sulkeutunut Lewis ei ole sopeutunut ympäristöönsä, ja monet pitkään kyteneet ristiriidat huipentuvat kirkonpolttoepisodiin. Kotiinpaluussa Lewisin ja tämän perheen vaiheita keritään pikkuhiljaa takaumien kautta auki, ja koko kylmänkalsea tilanne selviää lukijalle, kunhan tarpee

Vuoden vaihtuessa päättyy useampi lukuhaaste, ja niputin tähän postaukseen kolmen lukuhaasteen koosteen: Aukeamia-blogin emännöimän Kuukauden kieli 2019 -haasteen ja Kirjapöllön huhuiluja -blogin Matka nuorten kirjametrolla -haasteen . Lisäksi jutussa on mukana POPSUGAR-haasteen lopputunnelmat. Kuukauden kieli 2019: Haasteen kielilista oli tänä vuonna sen verran vaikean tuntuinen, että asetin tavoitteekseni puolet listan kielistä. Luin lopulta kahdeksasta listan kielestä käännetyn kirjan, joten ihan kivasti meni. Luin haasteeseen seuraavat kirjat: tammikuu: korea - Han Kang: Vegetaristi helmikuu: norja - Karl Ove Knausgård: Syksy maaliskuu: islanti - Sjón: Poika nimeltä kuukivi huhtikuu: unkari - Vilmos Kondor: Budapestin vakooja toukokuu: albania kesäkuu: hollanti heinäkuu: kiina - Yu Hua: Kiina kymmenellä sanalla   elokuu: viro - Valdur Mikita: Kantarellin kuuntelun taito syyskuu: heprea lokakuu: tanska - Mads Peder Nordbo: Tyttö ilman ihoa marraskuu: tšekki

Vuosi ja vuosikymmen vaihtuu jo ensi viikolla, ja olen jälleen kerran bongaillut innoissani Goodreadsin lukuhaasteryhmästä uusia haasteita vuodelle 2020. Ja niitä kuulkaas riittää! On kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosihaasteita ja sitten kaikenlaista muuta lukuaktiviteettia vielä näiden lisäksi. Päätin osallistua koko vuoden kestävään Genre Jammin' -haasteeseen , josta tulee minulle dekkarihaaste. Haasteen saa minun puolestani napata vapaasti itselleen ja valita totta kai itselleen mieluisan genren. Jos haluat ilmoittautua mukaan haasteseen aivan virallisesti, sen voi tehdä Goodreadsissa (ks. linkkaamani haastesivu). Photo by Rodion Kutsaev on Unsplash Genre Jammin' -haaste eli dekkarihaaste Genre Jammin' on siitä mukava haaste, että voi itse päättää, mihin genreen sitä soveltaa. Minä valitsin dekkarit, sillä olen jo jonkin aikaa kaivannut jotain haastetta, johon ujuttaa enemmän dekkareita. Haasteessa luetaan kirjoja, jotka sopivat alla oleviin kohtiin ja

Niputin tähän juttuun kaikki bloggauspinossani majailevat dekkarit. Tästä pinosta löytyy lukuvinkkejä moneen makuun: Simone Buchholz: Revolverisydän (Kustannus Huippu, 2019) Saksalaisen Simone Buchholzin Chastity Riley -dekkarit ovat eittämättä olleet minulle vuoden 2019 dekkarilöytö. Bloggasin aiemmin syksyllä Krokotiiliyöstä , ja nyt sarjan avausosa Revolverisydänkin on myös luettu. En kokenut ongelmalliseksi sitä, että luin kirjat ns. väärässä järjestyksessä. Revolverisydän antaa sarjan keskeisistä henkilöistä syvällisemmän kuvan kuin pelkistetty Krokotiiliyö , mutta toisaalta tykkäsin Revolverisydämessä siitä, että henkilöt olivat jo tietyllä tapaa tuttuja eli saatoin laittaa tarjottua tietoa jo olemassa olevaan kehikkoon. Revolverisydän on ylipäänsä kerronnaltaan runsaampi kuin Krokotiiliyö . Hampurin tapahtumapaikkojen kuvailua on enemmän, Rileyn persoonaa ja ajattelua valotetaan niin että hänestä saa huomattavasti paremman otteen, ja lisäksi Rileyn ja hämäräperäi

Hyvää joulunaikaa kaikille blogini lukijoille! Toivottelen joulua kahden lastenkirjan kera: Zdeněk Milerin (1921-2011) luoma Myyrä-hahmo seikkailee Myyrä ja joulu -kirjassa (Tammi, 2009/1998). Tämä kirja on ensi tutustumiseni vekkuliin ja toimeliaaseen Myyrään, ellei nyt lasketa mukaan sitä, että vuosia sitten tehdyllä Prahan reissulla Myyrä putkahteli esille siellä sun täällä - hahmo vaikutti olevan erittäin hyvin kaupallistettu. Myyrä päätyi lukupinooni lukuhaasteen vuoksi, sillä Kuukauden kieli -haaste päättyy pian, ja saan Myyrä ja joulu -kirjasta pisteen marraskuun eli tsekin kohdalle. On muuten ensimmäinen tsekistä käännetty kirja blogissani. Myyrän joulunvietto on hupaisa juttu. Myyrä päättää järjestää joulun talviunta nukkuville eläinkamuillleen, ja siinäpä riittää puuhaa. Röyhkeä varis varastaa Myyrän hienon kuusen ja köpelösti meinaa käydä varakuusellekin. Paljon selkkauksia sattuu ennen kuin joulunvietto on käsillä, mutta lopulta kaikilla on hauskaa ja mets

Mona Cholletin Naisia vai noitia? Naisvainot ennen ja nyt (Gummerus, 2019) viipyili lukupinossani tänä syksynä useamman viikon ajan. Luin Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittajan esseetyylistä kirjaa hitaasti pureskellen, sillä Chollet lataa lauseisiinsa paljon asiaa ja ajatuksia, ja 20 sivua illassa tuntui aivan maksimaaliselta annokselta näin tiivistä tekstiä. Chollet yhdistää kirjassaan todella taitavasti omia henkilökohtaisia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, kulttuuri-ilmiöitä, politiikkaa ja historiaa. Lopputulos ei mielestäni ole mikään sekametelisoppa vaan monitahoinen pohdinta naisen asemasta historian eri aikoina. "Noitavainot tuhosivat toisinaan kokonaisia sukuja, levittivät kauhun ilmapiiriä, nitistivät armotta tietynlaisen käytöksen ja tavat, joita ei enää sen koommin suvaittu, ja siten niillä oli merkittävä vaikutus siihen, millaisessa maailmassa me nykyään elämme. Jos noitavainoja ei olisi ollut, eläisimme luultavasti hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa." (

Todella vaiheessa -blogissa oli vastattu mukavaan loppuvuoden kirjalliseen tagiin, ja nappasin tagin ja Reta Anna Marian suomentamat kysymykset myös omaan blogiini. Tagi on alunperin ilmestynyt Ariel Bissetin Youtube-kanavalla . Vuoden vaihteeseen on aikaa tasan kaksi viikkoa, joten nyt on sopiva aika tuumailla kirjapinon tilannetta: Photo by Marina Khrapova on Unsplash * The End of the Year Book Tag * Aloititko vuoden aikana jonkun kirjan, jota et ole vielä lukenut loppuun? Lukupinossani on parhaillaan muutama kirja kesken, ja olen kovin hämmästynyt, jollen saa niitä luetuksi tämän vuoden aikana loppuun. Vastaankin tähän kysymykseen listaamalla kolme kirjaa, jotka olen vuoden aikana aloittanut suurin toivein mutta jotka jäivät kesken: Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kanssa - koetin kuunnella kirjaa äänikirjana, mutta edes hyvä lukija ei voinut muuttaa sitä tosiasiaa, että kirjan ystävä/tuttavaporukka ei herättänyt mielenkiintoani ja heidän keskinäiset suh

Tomas Gadsin uutuusdekkari Pirulainen (Bazar, 2019) aloittaa dekkarisarjan, joka kertoo komisario Halmeen kokoamasta erikoisryhmästä ja sen hoitamista tapauksista. Avausosan tapahtumat sijoittuvat pääosin Turkuun, jonka saaristosta polttariporukka löytää vedessä pitkään viruneen ruumiin. Kuka mies on, miten hän kuoli, oliko kuolema luonnollinen vai murhattiinko mies? Näiden tavanomaisten kysymysten ympärille on rakennettu menevä, tunnelmaltaan yllättävän kansainvälinen dekkari, joka toimi minulle äänikirjan muodossa tosi hyvin. Pirulainen on mielestäni dekkari, jota lukiessa tai kuunnellessa ei kannata pohtia liikaa, miten uskottavaa toimintaa kirjan kuvaama poliisityö on. Halmeen ryhmä toi nimittäin mieleeni jonkin amerikkalaisen sarjan, jossa eri tavoin huiput tyypit koontaan yhteen ratkomaan mitä kummallisempia tapauksia. Mutta öh, Suomen olosuhteissa, vieläpä Turussa - mistä näille kavereille edes riittää sopivia tapauksia? Oli kuitenkin mukava huomata, että kun ei antanut t

"Xiomara muistetaan ehkä monestakin: opiskelija, ihme, suojeleva sisar, väärinymmärretty tytär mutta ennen kaikkea hänet tulisi muistaa siitä miten hän pyrki tulemaan soturiksi joksi tahtoi." Elizabeth Acevedon Runoilija X (Karisto, 2019) on useampia kirjallisuuspalkintoja saanut young adult -säeromaani, joka saatiin aika tuoreeltaan käännettyä myös suomeksi. Runoilija X :llä on hieman kyseenalainen kunnia olla toinen ikinä koskaan lukemani säeromaani (se ensimmäinen oli Sarah Crossanin Yksi ), ja täytyypä sanoa, että tämä uudehko kirjallisuuden laji viehättää minua aika lailla. Säeromaanin muoto ja fiilis tuntuu sopivan erityisen hyvin juuri young adult -genreen, jonka kirjat ovat parhaimmillaan rohkeita, omia polkujaan kulkevia, vähän röyhkeitä ja tunteisiin vetoavia. Nämä laatusanat sopivat myös Runoilija X :ään, jossa kertojana oleva, Harlemissa asuva teinityttö Xiomora kertoo unelmistaan, arjestaan, perheestään, uskonnosta, koulusta - eli seikkailusta nimeltä

Brett Anderson (s. 1967) on brittiläisen rock-yhtyeen Sueden laulaja, ja sanottakoon heti näin alkuun, etten ole yhtyeen suuri fani. Jokusen biisin tiedän ja tykkään, mutta siinäpä se. Andersonin muistelmateos Hiilenmustat aamut (Sammakko, 2018) tarttui kuitenkin heräteostona mukaani Helsingin tämän syksyn kirjamessuilta - kirjan runollinen nimi ja tyylikäs ulkoasu taisivat houkutella.  Luen tosi harvoin musiikkimaailman tähtien elämäkertoja tai muistelmia, joten minulla ei juuri ole vertailupohjaa Andersonin kirjalle mutta joka tapauksessa Hiilenmustat aamut oli monin tavoin miellyttävä yllätys. Anderson kirjoittaa sujuvasti, ja hänen tekstinsä välittää kuvan sympaattisesta, elämän nurjia puolia nähneestä jalat maassa -tyypistä, jonka nuppi ei ole mennyt menestyksestä sekaisin. Hiilenmustien aamujen aikajana sijoittuu Andersonin varhaisvuosiin ja päättyy niihin 90-luvun alkupuolen hetkiin, jolloin menestyksen portit aukeavat omalaatuiselle, omalla tyylillään soittavalle Suedel

Olen tänä vuonna osallistunut POPSUGAR 2019 Reading Challenge -lukuhaasteeseen, sillä kaipasin hieman vaihtelua Helmet-haasteeseen. Kokeilu on ollut tosi onnistunut, ja vaikken saakaan haastelistaa täyteen, POPSUGAR-haaste sai minusta uuden ystävän. Tämän vuoden haaste on vielä kesken (haastetilanteeni voi käydä kurkkaamassa täältä ), mutta sehän ei estä fiilistelemästä ensi vuoden haastetta. POPSUGAR 2020 Reading Challange on nimittäin julkaistu ja tulostettava versio haastekohdista löytyy täältä . Listasin POPSUGAR 2020 -haasteen kohdat tähän juttuun, ja lista löytyy kommenttien kera kuvan alta. Kunhan vuosi vaihtuu, listaan kohdat omalle välilehdelle tänne blogiin. Aiotko osallistua haasteeseen, miltä haasteen kohdat sinusta vaikuttavat? 2020 POPSUGAR Reading Challenge A book that's published in 2020 - kiva, että listalla on helppoja haastekohtia mukana. Kuluvan vuoden uutuuskirja on tuttu jo Helmet-haasteesta, ja tähän kohtaan saan yleensä rastin tosi nope