Antonio Skármeta: Nerudan postinkantaja
Odotukseni olivat korkealla aloittaessani Antonio Skármetan Nerudan postinkantajaa (Like, 1996). Takakansitekstissä ylistetään kirjaa ja kansilieve kertoo, että viiden Oscar-ehdokkuuden Il postino -elokuva (jota en ole nähnyt) perustuu tähän kirjaan. Oscarit ja takakansitekstit eivät tietenkään ole niitä luotettavimpia suosituksia kirjalle, mutta jotenkin olin päässyt 'tämä voisi olla hyvä' -vireeseen. Se vire lopahti aika nopeasti kirjan edetessä ja vaihtui 'tämä on lattea kirja' -vireeseen. Lukaisin kirjan loppuun, kun se oli niin lyhyt, mutta Goodreads-tähtiä kirja saa vain kaksi kappaletta - Nerudan postinkantaja sta jäi melkoisen laimea jälkimaku. Kirjan tapahtumat alkavat kesäkuusta 1969, jolloin päähenkilö Mario Jiménez hankkii itselleen töitä postinkantajana. Asiakkaita on vain yksi, mutta postia paljon. "Neruda saa joka päivä kiloittain postia. Laukku selässä polkeminen on kuin norsua harteillaan kantaisi. Hänen entinen postinkantajansa jäi eläkkee...