Oksan hyllyltä

Kuuntelin viime vuoden loppupuolella useampia nuortenkirjoja äänikirjoina, sillä ne ovat parhaimmillaan mukavan leppoisaa kuunneltavaa esimerkiksi autoillessa. Näistä kuunteluvinkeistä poimin tähän juttuun pari vauhdikasta nuorten seikkailukirjaa, joissa riittää säpinää ja vaarallisia tilanteita. Lisäksi hyvät lukijat ja muutenkin vetävä meininki takasivat sen, että viihdyin kirjojen parissa erinomaisesti. Max Brallier (teksti), Douglas Holgate (kuvitus): Maailman viimeiset tyypit (WSOY, 2019) Max Brallierin kirjoittama nuorten toimintasarja Maailman viimeiset tyypit on maailmalla tosi suosittu (Netflix-sarjakin on ilmestynyt), mutta minä törmäsin kirjasarjan avausosaan aivan sattumalta etsiessäni kuunneltavaa BookBeatista lahjajakson aikana. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltoihin, jossa on sattunut jotain kummaa: hirviöt ja zombit ovat hyökänneet Wakefieldin pikkukaupunkiin, jossa 13-vuotias orpopoika Jack Sullivan asui sijoitusperheessään. Nyt suurin osa kaupungin väe...

Siri Kolun Me Rosvolat -sarjan viisi ensimmäistä osaa ovat minulle tuttuja äänikirjoina, ja iloinen ja seikkailullinen sarja toimi loistavasti työmatkojen autoiluseurana. Sarjan uusin osa Karkkikumous (Otava, 2016) aiheuttikin minulle päänvaivaa: odottaako äänikirjaa (jos sellainen siis on tulollaan) vai lukeako Rosvoloiden tempauksista ensimmäistä kertaa kirjan muodossa? Uteliaisuus voitti, ja päätin kokeilla kirjaa. Heti kirjan ensi sivuilta kävi ilmi, että viisi kuunneltua Me Rosvolat -äänikirjaa toi lukemiseen oman säväyksensä. Se nimittäin tuntui omituiselta. Lähes kuulin kirjan tekstin päässäni jonkun toisen äänen lukemani. Tuosta tunteesta kesti kotvasen aikaa päästä irti, ja vasta kirjan puolivälin tienoilla saatoin lukea kirjaa kuten kirjaa nyt yleensä luetaan. Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, jollei itse satu kuuntelemaan laisinkaan äänikirjoja, mutta niiden äänimaailma voi näköjään aiheuttaa riippuvaisuutta. Uskallan silti suositella lämpimästi Rosvoloiden ääniversi...

Sirin Kolun Me Rosvolat -sarjan äänikirjaversio on viihdyttänyt minua työmatkoillani alkuvuoden aikana. Sarjan tähän mennessä ilmestyneet osat on nyt kuunneltu loppuun, ja hieman on haikea olo. Vilja, Hele, Kaija ja kumppanit ovat seikkailunsa tällä erää seikkailleet, mutta voisin melkein aloittaa sarjan kuuntelun uudelleen alusta, sillä Rosvoloiden seura on ollut mitä parhainta autoiluseuraa. Hyväntuulista ja jännittävää menoa. Sarjan kolme viimeistä osaa muodostavat niin tiiviin kokonaisuuden, että ne sopivat oikein hyvin samaan blogijuttuun. Helmeri Kvistin rosvousoppaan etsinnän alkutahdit soiteltiin jo sarjan toisessa osassa (juttuni sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta löytyy täältä ), mutta kunnolla vauhtiin päästään Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku (Otava, 2012) -kirjassa. Sarjan kahta ensimmäistä osaa voi mielestäni lukea ja kuunnella lähes itsenäisinä kirjoina, mutta nämä kolme viimeistä ovat oma kokonaisuutensa, jossa punaisena lankana kulkee sata vuotta kadoksissa olleen...

Siri Kolun Me Rosvolat -sarja viihdytti minua kevään mittaan työmatkoillani. Kuuntelin ensin ykkösosan Me Rosvolat (Otava, 2011) äänikirjana, ja kun kakkososakin oli paikalla kirjaston hyllyssä, en voinut vastuusta kiusausta vaan otin myös Me Rosvolat ja konnakaraoken (Otava, 2012) kuunteluun. Nyt on kesäloma ja päivittäinen kuunteluaika (20 minuuttia/suunta) on otettu muuhun käyttöön. Rosvoloiden jatko-osien kuuntelu jää siis syksymmälle, mutta ensimmäiset osat olivat niin miellyttävää autoajankulua, että päätin tehdä niistä pienen kuuntelukoosteen. Ykkösosa esittelee lukijalle Rosvoloiden perheen ja elämäntavan. Kahden lapsen perhe viettää melkoisen erikoista elämää: kesät ollaan tien päällä, rosvotaan ruokatarpeet ohi kulkevista autoista, nautiskellaan elämästä ja irtokarkeista. Kesän huipennuksena toimii kaikkien rosvoperheiden yhteiset kesäjuhlat. Eräänä kesänä rosvoperheen isä Hurja-Kaarlo saa tarpeekseen lastensa 'ei ole kavereita' -valituksista, ja nappaa erää...