Marika & Blogi

Millainen Marika blogia kirjoittaa? Alla lyhyesti blogiperiaatteeni. Sen jälkeen hajatietoa bloggaajasta.

Miksi bloggaan pseudonyymisti?

Lukupäiväkirjablogini on minulle harrastus, palkkaa saan työskentelemällä IT-alalla. Haluan pitää harrasteasiat erillään työasioita, joten bloggaan pseudonyymisti. Jos joku tekee Google-haun oikealla nimelläni, en näe mitään syytä sille, että hakutuloksissa pitäisi näkyä lukupäiväkirjamerkintöjäni.  

Bloggaajan yhteydet kirjojen maailmaan

En ole työssä tai vapaa-ajalla tekemisissä kirjojen julkaisemisen tai kustantamisen kanssa. Kirjailijoita tunnen vain heidän kirjojensa välityksellä. En ole koskaan käynyt kuuntelemassa kirjailijoiden juttuja messuilla tai muissa hippaloissa. Ehkä tämä 'puute' korjaantuu ajan myötä. Lupaan muokata tätä tekstiä, jos näin käy.

Miten valitsen kirjat, joista bloggaan?

Mutu-fiiliksellä! Luen kaunokirjallisuutta (ja joskus tietokirjallisuuttakin), koska se on kivaa. Sanalliset virtuaalimaailmat ovat parhautta.

Arvostelukappale

A-kappale on saatu kustantajalta. Mielipiteet arvostelukappaleesta putkahtavat omien korvien välistä.

Minkä vuoksi bloggaan kirjoista?

Kirjoista on mukava kirjoittaa. Lukeminen on ollut minulle rakas harrastus siitä lähtien, kun opin lukemaan. Kirjoista kirjoittaminen ja lukuhaasteisiin osallistuminen on vienyt lukuharrastukseni uudelle, hauskalle tasolle.

Bloggaajan mielipiteet luetuista kirjoista

Pyrin ilmaisemaan mielipiteeni korrektisti. Kommentoin kirjoja siten, että voisin sanoa kirjoittamani asiat kasvotusten kirjailijalle, jos hänet sattuisin tapaamaan. Jos kirja jää kesken, en bloggaa kirjasta. Loppuun asti luettuja kirjoja kertyy niin paljon, että minulla riittää tarpeeksi tekemistä niiden kanssa. Bloggaukseni saattavat sisältää myös 'en pitänyt tästä ja tuosta' -tyylisiä mielipiteitä. Koetan aina perustella mielipiteeni. Toisinaan se onnistuu paremmin, toisinaan heikommin. Blogini tavoitteena ei ole tylyttää kirjailijoita tai kirjoja. Jos jokin asia bloggauksessa jää kaihertamaan, ota rohkeasti yhteyttä. Bloggaajan tavoitat kommenttilaatikon kautta tai sähköpostilla osoitteesta marikaoksa at gmail.com.


Hajatietoa bloggaajasta. Kirjablogeissa kiertää silloin tällöin kysymyshaasteita, ja niihin on mukava vastata. Alla Kirjasähkökäyrän Mailta syksyllä 2015 saamani kysymykset ja omat vastaukseni (koko postaus löytyy täältä):

1. Mitä mieltä olet sähköisistä kirjoista?

Olin pitkään epäluuloinen e-kirjoja kohtaan, mutta päädyin viimein hankkimaan oman Kobon. Suurena kannustimena olivat mm. hyvät e-kirjatarjoukset, joita en voinut hyödyntää ilman lukulaitetta. E-kirjoja luen silloin tällöin, ja ne ovat esimerkiksi matkoilla tosi käteviä. E-kirja on monin tavoin hyvä keksintö, mutta tunnepuolessa se häviää kirkkaasti perinteiselle kirjalle. Kauniit kannet ja hieno kuvitus tekevät painetusta kirjasta jo aivan esineenä kauniin, ja näyttävää kirjaa on mukava katsella. Tätä tunnesidettä en e-kirjojen kanssa ole vielä saavuttanut.

2. Kuka on lempidekkarikirjailijasi?

Ian Rankinin komisario Rebus -sarja on uusin suosikkini. Pidän myös Donna Leonin komisario Brunetti -sarjan alkupään kirjoista, mutta sarjan uusimmat kirjat ovat jääneet minulla lukematta. Sarja on tuntunut hieman väsyneeltä, itseään toistavalta. Molempia sarjoja olen kerännyt kotihyllyyn, sillä näitä kirjoja haluan taatusti lukea uudelleen.

3. Mikä on paras lempilukupaikkasi?

Kotisohva tai -sänky.

4. Missä ajoneuvossa et pysty lukemaan tai kuuntelemaan kirjoja?

Autossa lukemisesta minulle tulee huono ole. Juna ja lentokone eivät onneksi aiheuta samaa reaktiota.

5. Mikä on viimeksi lukemasi lastenkirja ja kuinka kauan  siitä on?

Luin viime viikonloppuna Aapelin Koko kaupungin Vinskin, joka oli aivan mainio. Muistan kirjan lapsuudestani, eikä kirja ole vuosien saatossa menettänyt viehätysvoimaansa. Kauaa ei ole siitäkään, kun luin Shaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita, jonka on kirjastolla luokiteltu lastenkirjallisuudeksi. Kirja on upea, mutta luulen että se olisi ollut minulle liian outo ja vaikea lapsena. Blogijuttu on tulollaan, mutta kirjaa voin suositella jo nyt - erityisesti aikuisille.

6. Kenelle annoit kirjalahjan viimeksi ja mikä kirja se oli?

Ostin miehelleni John Nurmisen säätiön kustantaman tietouutuuden Maailma piirtyy kartalle: tuhat vuotta maailmankartan historiaa -kirjan. Kirja oli hinnakas, mutta runsas kuvitus ja kiehtova aihepiiri saivat minut hankkimaan kirjan.

7. Kenet kirjailijoista haluaisit tavata ja kerro yksi kysymys minkä kysyisit häneltä?

Hmm, tämä on hankala kysymys. Olen kiinnostuneempi kirjoista kuin niiden tekijöistä. Kysyn siis Leena Khronilta, millainen syntytarina Tainaronin taustalla aikanaan oli.

8. Mainitse jokin klassikkokirja, jonka haluaisit muidenkin lukevan. Miksi se on lukemisen arvoinen?

Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on iki-ihana klassikko, jota uskallan suositella kaikille. Ihmisluonto ei ole juuri muuttunut Austenin päivistä. Kirjan henkilöhahmot ovat luonteikkaita, ja kirjan ajankuva on hieno. Ja Mr. Darcy  ♥.

9. Mistä maasta ovat kotoisin lempikirjailijasi? Mainitse kolme.

Muutamia lempikirjailijoita: fantasiakirjailija J. R. R. Tolkien on britti, dekkarikirjailija Ian Rankin on skotti ja Arturo Pérez-Reverte on espanjalainen.

10. Edelliseen kysymykseen viitaten voit mainostaa nyt noiden kirjailijoiden kirjoja.

Tolkienin Taru Sormusten herrasta on fantasiakirjallisuuden merkkiteos, klassikko! Joku väittää sitä tylsäksi, mutta minusta on se jännittävä, koskettava, viihdyttävä ja mielikuvituksen taidonnäyte. 

Rankinin Rebus-hahmo on jollain tapaa symppis kaikkine puutteineen, ja tämän työlleen omistautuneen poliisimiekkosen matkassa on mukava sukeltaa Edinburghin pikkurikollisia pursuavaan alamaailmaan. Rebus-kirjojen henkilögalleria on melkoisen runsas, mutta tulee tutuksi sarjaa lukiessa - eli suosittelen, että sarjaa lukisi alusta asti vaikka itse aloitin tyylikkäästi jostain keskeltä. Tykkään siitä, ettei sarjassa ole kertauksia henkilöiden suhteista vaan homma jatkuu siitä missä kulloinkin sattuu olemaan. Samoista piirteistä pidän venäläisen Sergei Lukjanenkon Partio-fantasiasarjassa, joka olisi myös sopinut tähän lempikirjailijakohtaan.

Arturo Pérez-Reverten Yhdeksäs portti on mahtava viihderomaani ja suosikkini hänen tuotannostaan. Olen lukenut Dumas- ja dekkarihenkisen kirjan useampaan kertaan mutta blogiaikana en ole kirjaan tullut tarttuneeksi, joten blogijuttua on turha etsiskellä blogistani. Jännitysviihteen ja Dumasin ystäville suosittelen Yhdeksättä porttia varauksetta. Kirjasta on tehty Johnny Deppin tähdittämä leffaversio, mutta kirja on - totta kai!! - parempi kuin elokuva.

11. Minkälainen kirjaihminen olet?

Minusta on mukavaa lukea hieman sitä sun tätä, mutta viihdyn enemmän fiktion kuin faktan parissa. Runot koen vaikeiksi, ja lähes välttelen niitä. Tietyt kirjat aiheuttavat minussa ahmimisreaktion, eli sivut kääntyvät vauhdilla ja lukemista on vain jatkettava ja jatkettava. Sitten on kirjoja, joita on nautinnollista lukea hitaasti ja ajatuksen kanssa. Minulla on yleensä vähintään pari kirjaa kesken samaan aikaan, jotta voin tarpeen mukaan vaihtaa tunnelmasta toiseen.

Kirjoissa arvostan eniten sisältöä, eli en laita suurta painoarvoa kansitaiteelle. Tosin kaunis kansi on ilo silmälle, eihän sitä voi kieltää. Mutta myönnän, että minun on vaikea ymmärtää sitä, että joku ei suostu kokeilemaan mielestäni hyvää kirjaa sen vuoksi, että siinä ruma kansi. Vaikka sisältö on se tärkein juttu, pidän siitä että sitä on koristettu kuvituksin. Eli kuvitetut painokset ovat heikko kohtani, ja niitä on mukava hankkia kotihyllyyn. Esimerkiksi Tove Janssonin kuvittamaa Hobittia olen säästellyt joululoman lukemiseksi.

Kirjaihmisenä tunnistan itsessäni myös optimistin. Tunnen ei-lukevia-ihmisiä, mutta ajattelen, että he eivät vain vielä ole löytäneet lukemisen iloa ja niitä 'omia' kirjoja, jotka vetävät heidät tämän minulle rakkaan harrastuksen pariin. Sillä aikuisten oikeastihan kaikki haluavat lukea, jos oikein tarkasti asiaa miettivät - eikös? :)

Ainolan puisto helatorstaina 14.5.2015. Ohijuoksutukset käynnissä.

Kommentit