Kolme osaa Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa: Korvapuusteista Sahramiin

Kiitos Helmet-haasteen, tulin lukeneeksi (lue: hotkineeksi) kolme osaa Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa aivan peräjälkeen. Löysin sarjan kolmannen osan Sahramisyksy etsiessäni kirjaa, jonka nimessä, kannassa tai kuvauksessa on jokin mauste. Minulle ei ole yleensä mikään ongelma hypätä sarjaan mukaan keskeltä, mutta tässä sarjassa oli niin hauskat nimet, että päätin aloittaa alusta eli Korvapuustikesästä. Se olikin mainio tapaus! Leivonnan ystäville tiedoksi: Taatelitalven ja Sahramisyksyn lukujen alusta löytyy reseptejä, joten Kajannon sarjasta saattaa olla iloa kotikeittiöissäkin.

* 

Maija Kajanto: Korvapuustikesä (WSOY, 2022)

Sarjan avausosa oli lukemistani osista ehdottomasti paras. Sen alussa isossa elintarvikeyhtiössä reseptiikkaa kehittävällä Kristiinalla menee kuppi nurin tai pitäisikö sanoa lipstikka nenään. Työnantaja vaatii kehittämään pullareseptin, jossa on mukana lipstikkaa. Moneen venyvälläkin on rajansa, ja Kristiina päätyy sanomaan kiitos ei ja heipat koko yritykselle, jossa on ollut pätkätöissä ilman irtisanomisaikaa. Hetken asiaa tuumittuaan Kristiina päättää suunnata kohti Pyhävirran mummolaa, joka on aina ollut hänelle turvapaikka. Rakkaan mummon luona odottaa mm. kunnostusta kaipaava kahvila Koivu, jonne Kristiina suostuu hieman pitkin hampain jäämään avuksi, ainakin vähäksi aikaa. Korvapuustikesä voi alkaa.

Minua viehätti Korvapuustikesässä sopiva sekoitus työelämän kuvioita, romantiikkaa ja lämminhenkistä huumoria ja pienen kirkonkylän tunnelmaa.  Itsekin työelämässä mukana olevana tunnistin Kristiinan "nyt tuli viimeinen pisara" -fiiliksen ja innon uuden edessä. Romantiikka ei ollut mitään imelää itsestään selvää hömppää, vaan aidonoloista kipuilua jo aiemmin päättyneen parisuhteen raunioilla ja mahdollisen uuden alun vaiheilla. Kuvioissa pyörii myös vanha heila - mitähän siitäkin pitäisi ajatella?

Goodreadsiin Korvapuustikesä saa minulta neljä tähteä. Lämmin lukusuositus kivaa kesäkirjaa etsiville! 

Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 7. Hyvän mielen kirja. Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa kirjassa mainitaan 2. Helsinki tai muu suomalainen kaupunki.

Goodreads: 4 tähteä 

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Amman lukuhetki ja Kirjarouvan elämää (jossa on luettu sarjaa Sitruunakevääseen asti)

Maija Kajanto: Taatelitalvi (WSOY, 2022) 

Taatelitalvessa seurataan Kristiinan elämää Pyhävirralla. Kahvila Koivu on noussut uuteen kukoistukseen, ja sen lisäksi Kristiina innostuu pyörittämään maalaishotellia. Aika on yks kaks kortilla, ja vaikkei minulla yrittäjäkokomusta olekaan, Taatelitalvi kuvaa mielestäni hyvin yksityisyrittäjän työtä tilanteessa, jossa intoa on enemmän kuin kokemusta. On niin helppo polttaa itsensä lähes loppuun, kun tekemisen määrää ei pysty hallitsemaan ja asioita kasaantuu liikaa yhdelle ihmiselle. No, Kristiinalle ei onneksi näin hassusti käy vaan silloinkin, kun kaikki tuntuu menevän pieleen tärkeiden jouluvieraiden kanssa, asiat järjestyvät kuin ihmeen avulla ja päästään kokemaan hieman erilainen joulu.

Sarjan toisessa osassa minua ärsytti jonkin verran se, miten paljon kirjassa kuvataan Kristiinan ruuanlaittopuuhia ja hotellin käynnistämiseen liittyviä askareita. Olisin kaivannut "oikeaa" juonenkehittelyä näiden sijaan. Kristiinan mieskuvioiden osalta mielenkiinto pysyi sentään yllä, sillä Tommin kanssa asiat eivät järjesty sormia napsauttamalla, ja lisäksi mukaan on saatu paikkakunnan historiaan liittyvä juonilanka. Kenties sen uskottavuus ei ollut huippuluokkaa, mutta joka tapauksessa tykkäsin siitä, että Kristiinan ja Tommin suhdekuviot ovat kohtuullisen realistisen oloisia siinä mielessä, että nykyään on niin paljon eroja ja exiä sun muita pyörimässä ihmissuhteissa. Goodreadsiin Taatelitalvi saa minulta kolme tähteä.

Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 9. Kirjassa on konflikti. 

Goodreads: 3 tähteä  

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirsin kirjanurkka, Kirjasähkökäyrä ja Kirjahilla

Maija Kajanto: Sahramisyksy (WSOY, 2023)

Sahramisyksy ei osunut lukuhermooni samalla tapaa kuin sarja-avaus tai toinen osa. Sarjan henkilöiden elämä on asettunut uomiinsa, vaikka Kristiinalla ja Tommilla omat kahnauksensa tulevaisuuden suhteen onkin. Pyhävirtaa vaivaa kummallinen tulipalojen sarja, mutta ei niiden tiimoilta mitään suurta jännitettä Sahramisyksyyn saada aikaan. 

Luin kirjan loppuun lähinnä sen vuoksi, että saan siitä Helmet-haasteeseen tuon maustepisteen ja säästyn uuden kirjan etsimisen vaivalta. Goodreadsiin Sahramisyksy saa minulta kaksi tähteä. Sarjan lukeminen saa jäädä osaltani tähän, mutta siitä ovat ilmestyneet myös Sitruunakevät ja Kardemummajoulu -nimiset osat. Kristiinan ja Tommin elämä kiinnosti minua sen verran, että kävin lukuaikapalvelussa kurkkaamassa Kardemummakirjan lopusta, miten heille käy (ihan hyvin, totta kai). 😀

Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 43. Kirjan nimessä, kannessa tai kuvauksessa on jokin mauste. Sahramisyksystä, Taatelitalvesta ja Korvapuustikesästä saan myös koivut Sheferijm-blogin Kirjametsä-haasteeseen.

Goodreads: 2 tähteä 

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Morren kirjablogi (täällä on luettu myös sarjan aiemmat osat) ja Amman kirjablogi