Oksan hyllyltä

Kerstin Gierin Päivänvalolla ei näe (Gummerus, 2023) aloittaa Muista minut -trilogian, joka on Gierille tuttuun tapaan sekoitus romantiikkaa ja fantasiaa. Blogini alkuaikoina löysin Gierin Rakkaus ei katso aikaa -sarjan, vaikken aivan kuulunutkaan kohderyhmään (ja nykyään vielä vähemmän 😁). Gier oli minulle tuolloin höpsön leppoisaa välipalalukemistoa, ja sitä samaa hain nytkin, kun nappasin kirjailijan uutukaisen lukuun. Täyttyivätkö odotukset? Eivät aivan. Kirja saa kyllä korkeat, suloiset romantiikkapisteet mutta fantasiapuolelle en oikein lämmennyt. "Äkkiä suuni oli rutikuiva. Mies otti askeleen sivulle niin, että hautakivi hänen takanaan pillastui. Hän kumarsi ironisesti ja heilautti kättään kuin kehottaen minua lukemaan graniittiin kaiverretun tekstin. Se ei ollut haukansilmilleni mikään ongelma. "Päiväsi ovat luetut", kivessä luki." Kirjan päähenkilönä on Quinn, joka aivan kirjan alussa osallistuu kaverinsa 18-vuotisjuhlille. Siellä käynnistyy tapahtuma...

Lueskelin marras-joulukuun aikana loppuun Kerstin Gierin Unien kirjat -trilogian. Sarjaa voi kuvata hyväntuuliseksi nuorisohömpäksi, joten turha tiukkapipoisuus on syytä jättää pois lukuhetkistä. Siksi kai sarja sopikin loppuvuoden lukemistooni mainiosti: iltaisin en suinkaan ole kaivannut sukellusta syvällisiin teemoihin, vaan usein on ollut mukava heittää aivot lepoasentoon kevyen viihteen avulla. Siihen tarkoitukseen Gierin pirteä sarja on ollut täsmälääke. Luettuani sarjan viime viikonloppuna loppuun on todettava, että minun on vaikea hahmottaa suuria eroja osien välillä. Tuntuu, että olen kulkenut kolme osaa uniovia aukoen Livin ja kumppanien seurassa, ja välillä ollaan piipahdettu todelliseen maailmaan: kouluun, bileisiin ja valmistelemaan Livin äidin häitä. Kaikenlaisia herkkuja on myös popsittu, siitä on perheen "lastenhoitaja" Lottie pitänyt huolen. Hyvä ruoka vie huolet pois tai ainakin helpottaa oloa, tuumii Lottie. Tarinan suurta punaista lankaa on sen ...

Hotkaisin viime viikonloppuna Kerstin Gierin Unien kirjat -fantasiasarjan aloitusosan. Lupaus (Gummerus, 2015) vie lukijan 15-vuotiaan Liv Silberin kouluarkeen ja uniin. Kirjan tyylilaji on samaa höpsähtävän kevyttä kerrontaa, joka on tuttua Gierin Rakkaus ei katso aikaa -trilogiasta. Gier näemmä tykkää kirjoittaa sarjoihinsa tarmokkaita, hyväntuulisia nuoria naisia, joiden arkikuviot ovat kaikkea muuta kuin arkisia. Lupaus ei silti minun mielestäni ollut aivan niin hupsu tapaus kuin Rubiininpuna , mutta romanttisviritteinen teinimeininki on kaukana järeämmistä fantasiakeitoksista. Aivot lepovaihteelle ja lukemaan -asenne toimi Lupauksen kanssa, joka oli mainio rentoutuskeino työviikon jälkeen. Lupauksessa on mukana uusperhekuvioita, uusi tyttö koulussa -kuvioita ja henkien manauskuvioita. Livin äiti on muuttanut Lontooseen, löytänyt uuden rakkauden ja hups, Liv, hänen sisarensa, koiransa ja lastenhoitajansa (jep!) muuttavat äidin uuden miehen kanssa samaan taloon. Miehell...

Pääsiäisviikolla mieleni teki lukea jotain ihanaa ja kevyttä. Kirjastossa oli paikalla Rakkaus ei katso aikaa -trilogian toinen osa eli Kerstin Gierin Safiirinsini (Gummerus, 2013), ja se olikin aivan mainio valinta. Hotkaisin kirjan parissa illassa, ja se oli mielestäni parempi kuin sarjan ykkösosa, Rubiinipuna . Rubiininpuna -kirjan arvioni löytyy täältä , ja kommentoin siinä sarjan aloitusosaa kliseiseksi ja juoneltaan irtonaiseksi. Ehkä kliseidensietokykyni on karttunut, mutta kakkososan Gwendolyn tuntui jo aivan mukavalta ja söpöltä tapaukselta. Juonikin rullasi paljon sujuvammin Rubiininpunaan verrattuna, mutta kakkososan etuna taisi olla se, että tapahtumiin voitiin rynnistää suoraan - juonenkehittelythän tehtiin jo ensimmäisessä osassa. Sarjaa tuntemattomille lyhyt tiivistelmä: 16-vuotias Gwendolyn saa yllättäen tietää kantavansa aikamatkustusgeeniä, ja sitten hän jo liihotteleekin ajasta toiseen seuranaan komea Gideon-nuorukainen. Tapahtumiin liittyy merkillinen, varast...

Kerstin Gierin Rubiininpuna (Gummerus, 2012) aloittaa Rakkaus ei katso aikaa -trilogian, jossa matkustellaan pitkin ja poikin aikaa. Taisin alunperin kiinnittää kirjaan huomiota jossain blogissa, ja kun se nökötti kirjaston palautushyllyssä, päätin kokeilla, miten koukuttava nuortensarja-aloitus Rubiininpuna on. Ja pakkohan se on myöntää, että myös aikamatkustus kuulosti kovin kiehtovalta. "'Mutta Leslie, minä en voi kertoa tästä kotona. Ne luulevat, että olen seonnut. '     Leslie pärskähti puhelimeen. 'Gwen! Mikä tahansa muu perhe passittaisi sinut hoitoon, mutta ei sinun perheesi! Nehän eivät puhu mistään muusta kuin aikamatkageenistä ja kronometristä ja mysteeritunneista.'     'Kronografista', korjasin. 'Se vehje toimii verellä! Eikö ole ällöä?'     'Kro-no-gra-fi! Minä googletan sen.'" (s. 59) 16-vuotias Gwendolyn kuuluu perheeseen, jonka suvussa kulkee salaperäinen aikamatkustusgeeni. Geenin kantajaksi  on luultu Gwend...