Nigel Nicolson: Virginia Woolf
Virginia Woolf ei ole minulle henkilökohtaisesti erityisen tärkeä kirjailija. Olen lukenut opiskeluaikoinani ainakin Majakan , ja taisin pitää kirjasta, vaikka muistijäljet sen tarkemmasta sisällöstä ovat haalistuneet. Kirjakaupan alelaarissa ollut Nigel Nicolsonin Virginia Woolf -elämäkerta (Ajatus Kirjat, 2007) houkutteli lyhyydellään - tunnustettakoon se tässä. Woolf-tietoni olivat hatarat ennen kirjan lukemista, ja vaikkei Woolfilla olekaan erityistä sijaa kirjallisessa maailmassani, minua houkutteli saada kompaktissa muodossa lisää tietoa tästä kirjallisuudenhistorian vaikuttajanaisesta. Joten kirja lähti mukaani ja nyt onnittelen itseäni valinnasta, sillä Nicolsonin elämäkerta oli kiinnostava, mukaansatempaava ja myös hieman kriittinen. "Kun olimme eräänä kesäisenä iltapäivänä haavien kanssa etsiskelemässä perhosia korkeasta heinikosta löytämättä mitään, Virginia yhtäkkiä seisahtui. Hän nojautui bambukeppiinsä kuin villi-ihminen keihääseensä ja kysyi minulta: "M...