Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2017.

#superlukumaraton 25. - 31.12.2017 - kooste

Kuva
Hogwarts Library -blogin emännöimä superlukumaratonviikko päättyy tänään puolilta öin. En varmaankaan ehdi enää tänään lukupuuhiin, joten päätin tehdä pienen koosteen viikon lukuannista jo nyt: Viikon luettujen sivujen määräkseni tuli 1 323 sivua. Maanantain, tiistain ja keskiviikon lukutunnelmista kirjoitin täällä . Luin loppuun seuraavat kirjat (joista kaksi ensimmäistä olin aloittanut jo ennen lukumaratonia): Camilla Grebe: Kun jää pettää alta (dekkari)  Philip Pullman: Maaginen kaukoputki (fantasia) Alejandro Zambra: Kotiinpaluun tapoja (pienoisromaani) Viikon aikana luin myös näitä kirjoja, joiden lopettelu jää ensi vuoteen: Mary S. Lovell: Mitfordin tytöt: sodassa ja rakkaudessa Noah Hawley: Ennen syöksyä Machado de Assis: Kuolematon ja muita novelleja Ennen lukumaratonia suunnittelin lukupinoa täällä , ja pinostani olen nyt lukenut kolme kirjaa. Niistä kaksi (Maija Salmen Paholaisen juna ja Deborah Levyn Uiden kotiin ) lukaisin jo mar

Philip Pullman: Maaginen kaukoputki (Universumien Tomu #3)

Kuva
Kirjallinen vuosi 2017 on hyvä päättää viiden tähden kirjaan. Tällä viikolla olen osallistunut Superlukumaratoniin , mutta kovin superia oma lukemiseni ei varsinkaan viikon loppupuolella ole ollut (jonkinmoinen maratonkooste ilmestyy ensi viikolla). Lukuviikkoni kirkas valopilkku ajoittuikin alkuviikkoon, jolloin sain päätökseen Philip Pullmanin Universumien Tomu -fantasiatrilogian kolmannen osan Maaginen kaukoputki (Tammi, 2003). Kirja tuntui heti ensimmäisiltä sivuilta juuri sellaiselta kuin hyvän fantasiaromaanin pitääkin: päähenkilöt olivat sympaattisia ja heidän kohtaloissaan halusi elää täysillä mukana. Ja jännitystä ja seikkailuja oli, paljon! Maaginen kaukoputki alkaa tilanteesta, jossa rouva Coulter on vanginnut tyttärensä Lyran Himalajan vuoristossa sijaitsevaan luolaan. Yrttien avulla hän pitää Lyran unessa. Unissaan Lyra vaeltaa aiemmissa osissa kuolleen ystävänsä luo, Kuolleiden maahan, ja lupaa herättyään palata pelastamaan ystävänsä. Lyran lupaus ja sen seuraukset

Vuoden 2017 kotimaiset

Kuva
Spacehouse -blogissa alkoi tammikuussa maamme itsenäinäisyyden juhlavuoden kunniaksi Sata suomalaista -kulttuurihaaste . Haasteessa oli tavoitteena blogata sadasta suomalaisesta kulttuurielämyksestä. Tiesin heti, että tuskinpa tulen lukeman sataa kotimaista kirjaa edes juhlavuoden kunniaksi, mutta minua houkuttelikin haasteessa nimenomaan se, että myös suomalaisesta kulttuurista kirjoittaminen sopi mukaan haasteeseen. Miten mainio tilaisuus kirjoittaa uudenlaisia juttuja! Ja miten kävi? Helmikuussa kirjoitin kaksi ei-kirjallista juttua, ja sen jälkeen - vain kirjajuttuja. Uutuudenviehätyksen jälkeen ei-kirjallinen kirjoittelu siis hyytyi täysin, vaikka muutamaan juttuun olisikin aiheita löytynyt. Jälkikäteen viisastelleen jutut olisi pitänyt naputella heti eikä odottaa kuuluisaa sopivampaa hetkeä. Sillä sopivan hetken tullen itse kulttuurielämys oli jo sen verran haalistunut mielessäni, että kirjoitteluinnosta ei löytynyt lainkaan. Ei minusta siis kulttuuribloggaajaa ole vuoden ai

#superlukumaraton: 1. - 3. päivän lukutunnelmat

Kuva
Hogwarts Library -blogin emännöimä Superlukumaraton -viikko käynnistyi maanantaina. Lukumaratonien tavanomainen "lue niin paljon kuin pystyt" eli "lue niin paljon kuin nukkumiselta ja syömiseltä ehdit" -tyylinen meininki ei viikon mittaiseen koitokseen selvästikään sovi (ainakaan minulle), joten lähdin liikkeelle ajatuksella, että luen kuten tavallisestikin (okei, kenties ihan pikkuisen enemmän) ja pidän jonkinlaista lukupäiväkirjaa lukemisistani. Maratonviikon puolessavälissä voin todeta, että lukupäiväkirja on typistynyt muutamaan twiittiin, mutta luettuja sivuja on sentään kertynyt 810. Sivumäärän taakse kätkeytyviä lukutunnelmia: 1. päivä: Maanantai 25.12.2017 Joulupäivä, edessä viikko LOMAA. Ja viikko lukumaratonia. Edessä oleva maratonajanjakso on sen verran pitkä, etten tavoittanut tavanomaista, hieman hengästyttävää maratonfiilistä. Lukuinnostus ylipäänsä oli hakusessa, sillä innostuin jo jouluviikonloppuna siinä määrin lukupuuhiin, että maananta

Haastekoonti: Muuttoliikkeessä-lukuhaaste

Kuva
Eniten minua kiinnostaa tie -blogissa alkoi vuosi sitten siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon keskittyvä Muuttoliikkeessä -lukuhaaste. Haasteen aihe tuntui vaikealta, sillä siirtolaisuus tai maahanmuutto eivät yleensä ole esillä lukemissani kirjoissa. Mutta rohkeasti lähdin tavoittelemaan haasteen vähimmäissuoritusta eli kolmea luettua kirjaa. Oli todella mieluisa yllätys, että luin lopulta viisi haasteeseen sopivaa kirjaa, suurin osa lukemistani on ollut erittäin hyviä ja antoisia kirjoja ja olen vieläpä löytänyt ne luettavakseni ilman suurempaa etsimisen tuskaa. Luin haasteeseen seuraavat kirjat: J. M. Coetzee: Nuoruus Sana Krasikov: Vielä vuosi Ibi Zoboi: American Street Marjane Satrapi: Persepolis 2 - Kotiinpaluu Maija Salmi: Paholaisen juna Sana Krasikovin novellikokoelma oli minulle vaisu lukuelämys, mutta muut lukemani kirjat tähditin neljän Goodreads-tähden arvoisiksi kirjoiksi. Niitä onkin hankalaa laittaa paremmuusjärjestykseen keskenään, mutta vinkkejä löytyy mone

Maija Salmi: Paholaisen juna

Kuva
Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Muuttoliikkeessä -lukuhaaste innosti minua etsimään haasteeseen vielä yhden kirjan ennen haasteajan päättymistä. Kirjaston tietokannasta putkahti esiin pari vuotta sitten ilmestynyt Maija Salmen kirja Paholaisen juna - matkalla kohti amerikkalaista unelmaa (Atena, 2015). Kirjan aihe sopii loistavasti haasteen teemaan, sillä Salmi on haastatellut kirjaansa varten Keski-Amerikan siirtolaisia, jotka pyrkivät matkustamaan ns. jäniksinä kohti Yhdysvaltoja paholaisen junaksi kutsutulla tavarajunalla.  Paholaisen junan reitti kulkee Meksikon halki, ja parempaa elämää tavoittelevat siirtolaiset matkaavat sen kyydissä henkensä kaupalla. Jengien harjoittama rikollisuus - kiristys ja kidnappaukset - sekä Yhdysvaltain ja Meksikon kiristynyt siirtolaispolitiikka ovat tehneet siirtolaisten taivalluksesta äärimmäisen vaarallista. Naisille myös raiskaukset ovat konkreettinen uhka, ja Salmi päättikin kulkea junan reittiä muilla keinoin kuin varsinaisella paholai

Haastekoonti: Uudelleen luettua -lukuhaaste

Kuva
Yöpöydän kirjat -blogin tammikuussa alkanut Uudelleen luettua -lukuhaaste houkutteli lukemaan uudelleen kirjoja. "Tämän kirjan voisin lukea uudelleen" , tulee monesti todettua kun on lukenut jonkin erityisen hyvän kirjan. Niinpä niin, ja sitten aika kuitenkin näyttää ainakin minulla kuluvan uusien (=ei vielä luettujen) kirjojen parissa. Hassua, miten tähänkin haasteeseen piti hieman pinnistellen lukea kirjoja, vaikka koetin poimia uudelleen lukuun todella hyviä kirjoja. Uudelleen lukuun käytetty aika tuntuu olevan pois jonkin muun, lukemattoman kirjan lukuajasta ja uudelleen luku näköjään vaatii ankaraa priorisointia ja lukuhermojen hallintaa. 😄 Siitä huolimatta hyllyihini taitaa myös jatkossa kerääntyä kirjoja uudelleen lukemista odottamaan. Luettujen listani jäi silti mielestäni vaatimattomaksi, ja vain kaksi lukemistani on sellaisia, jotka luin juuri tähän Uudelleen luettua -haasteeseen ( Tainaron ja Lumen taju ). Haaste sai alkuvuoden ja kesän aikana vet

Peter Høeg: Lumen taju

Kuva
Peter Høeg on minulle yhden kirjan mies. Susanin vaikutus oli ihan ok (paitsi että eipäs juuri jäänyt muistijälkiä ko. kirjasta... oli jonkinmoinen scifi-jännärisysteemi?), esikoisteos Kuvitelma 20. vuosisadasta sen sijaan oli minulle liian erikoinen tapaus ja jäi kesken. Ja ne muut paitsi se yksi - pahoittelut, ei ole kiinnostanut tutustua. Mutta se yksi on totta kai vangitsen lumoava Lumen taju (Tammi, 1993). Siinä oli sitä jotain heti ensimmäisistä riveistä alkaen. Jopa siinä määrin, että hämmennyn edelleen isosti, kun luen jotain muuta kuin ylistäviä arvioita tästä eräästä kaikkien aikojen lempikirjastani. Siis mitä mitä, voiko Smillan jäätävän tyyni viehätysvoima jättää kylmäksi? "Pakkasta on harvinaiset 18 astetta celsiusta ja sataa lunta ja sillä kielellä joka ei enää ole minun kieleni on tämä lumi qanakia, isoja lähes painottomia kiteitä, jotka tulevat tupruamalla ja peittävät maan kerroksella valkoista vitiä. Joulukuun pimeys kohoaa haudasta, se tuntuu yhtä äärett

Tulossa: Superlukumaraton-viikko!

Kuva
Ensi viikolla on tarjolla huimaa ilottelua lukumaratonien ystäville, sillä Hogwarts Library -blogin Lotta emännöi Superlukumatonviikkoa ! Joo-o, kokonainen viikko lukumaratonia!! 25. - 31.12.2017 siis luetaan, luetaan, luetaan ja ... Viikon ideana on lukea niin paljon kuin jaksaa, joten jokainen voi osallistua lukuviikolle haluamallaan tavalla. Minä olen lomalla koko viikon (mahtavaa 💗!), mutta en suinkaan aio vain istua nenä kiinni kirjoissa. Tuumin, että taidan pitää viikon loppupuolella yhden "oikean" lukumaratonpäivän ja muina päivinä vain raportoin lukemisistani päivittäin. Luvassa on siis lukupäiväkirjatyylisiä postauksia maanantaista sunnuntaihin. Ja niiden lisäksi kenties jokunen kirjajuttu eli varsinainen postausten tulva verrattuna viime viikkojen hiipuneeseen kirjoittelutahtiini. Lukupinon suunnittelu on puolet lukumaratonin hauskuutta, ja suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Lue: liikaa kirjoja on tyrkyllä viikon lukupinoon. Kirjastolainoja minulla on tällä

Helmet-lukuhaaste 2017 - valmis!!

Kuva
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeni on valmis! Kuva netin ilmaisesta kuvapalvelusta. Haaste eteni syksyyn asti omalla painollaan, ja kirjoja kertyi lukuhaasteen kohtiin tasaiseen tahtiin. Syksyllä kaikki helpot kohdat olivat täynnä ja loppuihin piti alkaa etsiskelemään kirjoja. Mm. Intiasta kertova kirja meinasi muodostua haasteen isoksi kompastuskiveksi, mutta onneksi kirjaston sarjakuvahylly pelasti tilanteen. En enää muista, mikä oli alkuvuoden ensimmäinen lukuhaastekirjani, mutta haaste päättyi hetki sitten tyylikäästi Virginia Woolfin romaaniin Mrs. Dalloway . Kirja olisi sopinut useaan kohtaan, mutta minä sijoitin sen siihen ainoaan jäljellä olevaan eli kohtaan 19. Yhdenpäivänromaani . Blogijuttua kirjasta pitänee odotella tammikuun loppuun asti, sillä todennäköisesti bloggaan kirjasta klassikkohaasteen postauspäivänä. Mutta jo nyt voin vinkata kirjaa klassikoista ja hienostuneista romaaneista pitäville - oli hyvä kirja, eikä laisinkaan niin vaikea kuin ennakkoluuloise

Teräsmies - Maa Yksi (1.osa)

Kuva
Helmet-haasteeni alkaa hiljalleen lähestyä maaliviivaa. Yhdenpäivänromaanista (Virginia Woolfin Mrs. Dalloway ) on enää 50 sivua jäljellä, ja se on sitten siinä se. Päätin aiemmin syksyllä (ehkäpä liiankin jääräpäisesti), että tänä vuonna luen viimeinkin haasteen kaikki kohdat. Saavutettuani pisteen, jossa kirjoja piti okeasti alkaa etsimään haastekohtiin, lukusuunnitelmia on tullut ja mennyt kiivaaseen tahtiin. Kohtaan 21. Sankaritarina minulla oli pitkään tyrkyllä Charles Dickensin Kaksi kaupunkia -kirja, mutta kas kummaa - kun hain kirjan varaushyllystä kotiin ja luin noin  viisi sivua, totesin etten millään jaksa raskaahkon syksyn päätteeksi lukea 300 sivua vanhahtavaa, historiallista romaania. Mikä neuvoksi, kuka avuksi? Sankari, sankari... supersankari! Suuntasin siis jälleen kohti kirjastoa, palautin Dickensin ja lähdin kotiin Teräsmiehen kanssa. Supersankarisarjakuvat eivät ole minua koskaan suuremmin puhetelleet, mutta hei, vaihtelu virkistää ja yksi ruksittu haastekoht

2 x Helmet-kirja: Nyt ja aina & Poika Mancini

Kuva
Minulla on alkanut Helmet-haasteen loppukiri, ja tässä viikonlopun aikana lukea hurautin kirjan, joka sopii kohtaan 27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja . Ouluun liittyvää kirjaa ei ollut kauhean vaikeaa löytää, mutta sopivan luettavan valinta oli silti hankalaa. Olin oikeastaan jo päättänyt, että luen Hannu Väisesen Toiset kengät , mutta kun pyörittelin kirjaa käsissäni lähikirjastossa, se vaikutti liian pitkältä kirjalta juuri tähän hetkeen. Niinpä päädyin Kauko Röyhkän romaaniin Poika Mancini (Like, 2013). Olen aikaisemmin lukenut Röyhkän kirjan Miss Farkku-Suomi , ja Poika Mancinissa vilahtelee samoja henkilöitä. Röyhkän kerrontatyylistä ei ole jäänyt huonoja muistoja, ja kun kirja oli miellyttävän lyhyt, valinta tuntui kaikin puolin turvalliselta. Poika Mancini oli nopealukuinen, 80-luvun Ouluun ja vähän Helsinkiinkin sijoittuva tarina nuorista aikuisista musamaailman pyörteissä. Poika Mancini -taiteilijanimeä käyttävä Teppo näyttää mannekiinilta, ja hurmaa lauluäänellä

Emily Carroll: Through the Woods

Kuva
Kirjablogeissa kehuttu kirja? Äkkiseltään sitä luulisi, että kyseinen kohta olisi kirjabloggaajalle Helmet-haasteen helpoin nakki. Mutta niinpä se vain jäi listan viimeisimpien luettujen joukkoon. Luen kyllä blogijuttuja (!) ja jotain niistä jää muistiinkin, mutta silti tuntui, ettei mikään laajasti kehuttu kirja ole vuoden aikana luonnostaan päätynyt blogiini. Emily Carrollin Through the Woods -kauhusarjakuvan (Faber & Faber, 2014) lainasin alkujaan sen upean kuvituksen vuoksi, ja sitten kirjaa lukiessani yks kaks muistin, että joo-o, kirjablogeistahan minä Carrollin alkujaan bongasin. Kovin usein hänen kirjastaan ei juttuja osu silmään, mutta ne lukemani ovat muistini mukaan olleet erittäin positiiviseen sävyyn kirjoitettuja. Joten Through the Woods pääsee mukaan Helmet-haasteen listaani paikalle 2. Innostuin Carrollin kirjasta sen näyttävän kuvituksen vuoksi, eikä se todellakaan ollut pettymys, kun sain kirjan käteeni. Silmäkarkkia (salmiakin makuista...) sivu sivun perä

Kevään 2018 käännöskirjatärpit

Kuva
Innostuin selaamaan kevään kirjakatalogeja, ja päätin tehdä itselleni vinkkilistan kiinnostavimmista käännöskirjoista. Olo on kuin tulella leikkisin, sillä tiedän ettei lukuaikaa ole keväälle luvassa yhtään tätä syksyä enempää. Mutta mutta, rento asenne päänuppiin ja tärppilista takataskuun - näillä eväin on hyvä suunnistaa kohti kevättä, lisääntyvää valoa ja kesää. Joulustakaan ei ole vielä "selvitty", mutta omat ajatukseni alkavat jo kääntyä kevääseen... kuva netin ilmaisesta kuvapalvelusta. Maaliskuussa on luvassa melkoinen tärppikirjojen vyöry... huh! Ja onpa upeaa, että moni kiintoisa kirja tulee englanninkielisen alueen ulkopuolelta. Käännöstärppini, olkaapa hyvät: * Atena * Ayòbámi Adébáyò - Älä mene pois (huhtikuu) Kustantajan esittelytekstin perusteella nigerialaisen kirjailijan romaanissa on tarjolla parisuhdetarinan lisäksi myös syvällisempiä, poliittisia teemoja: "Nigerian sosiaaliset ja poliittiset pyörteet värittyvät Älä mene pois -romaa