Tulossa: Superlukumaraton-viikko!

Ensi viikolla on tarjolla huimaa ilottelua lukumaratonien ystäville, sillä Hogwarts Library -blogin Lotta emännöi Superlukumatonviikkoa! Joo-o, kokonainen viikko lukumaratonia!! 25. - 31.12.2017 siis luetaan, luetaan, luetaan ja ... Viikon ideana on lukea niin paljon kuin jaksaa, joten jokainen voi osallistua lukuviikolle haluamallaan tavalla. Minä olen lomalla koko viikon (mahtavaa 💗!), mutta en suinkaan aio vain istua nenä kiinni kirjoissa. Tuumin, että taidan pitää viikon loppupuolella yhden "oikean" lukumaratonpäivän ja muina päivinä vain raportoin lukemisistani päivittäin. Luvassa on siis lukupäiväkirjatyylisiä postauksia maanantaista sunnuntaihin. Ja niiden lisäksi kenties jokunen kirjajuttu eli varsinainen postausten tulva verrattuna viime viikkojen hiipuneeseen kirjoittelutahtiini.

Lukupinon suunnittelu on puolet lukumaratonin hauskuutta, ja suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Lue: liikaa kirjoja on tyrkyllä viikon lukupinoon. Kirjastolainoja minulla on tällä hetkellä maltilliset viisi kappaletta (joista yksi sarjakuva, jota pitää säästellä tammikuussa alkavaa sarjakuvakuhaastetta varten), mutta oman hyllyn kirjoissa riittää valinnanvaraa. Koostin itselleni alustavan lukupinon, jossa on mukana omia ja lainattuja sekä myös pari kesken olevaa kirjaa. Näillä pääsen ainakin alkuun:

Mons Kallentoftin Viiden vuodenaika edustaa pinoni dekkariosuutta. Kallentoftin Malin Fors-sarja on huippulaadukasta luettavaa, ja harmittaa jo nyt, että olen kohta lukenut sarjan kaikki suomennetut osat.

Philip Pullmanin Maaginen kaukoputki on Universumien Tomu -fantasiatrilogian päätösosa. Olen säästellyt sen aloittamista, mutta pari päivää sitten en enää malttanut vaan kurkistin pikkuisen miltä kirja vaikuttaa. Maagisen hyvältä! Voi siis olla, että kirja on luettu ennen kuin maratonviikko ehtii käynnistyä, mutta ei hätää: omassa hyllyssäni odottelee toinen fantasiapaksukainen, Erika Vikin Seleesian näkijä. Sen suhteen odotukseni ovat myös erittäin korkealla, sillä pidin Vikin esikoisteoksesta Hän sanoi nimekseen Aleia kuin hullu puurosta. En ihmettelisi, vaikka viikon alkuosuus menisi tyystin näiden kahden kirjan parissa.

Zadie Smithin Swing Time on loistanut kirkkaan keltaisena hyllyssäni keväästä asti. Laadukasta proosaa luvassa, toivon ma.

Deborah Levyn Uiden kotiin on sivumäärältään miellyttävän lyhyt ja eräs niistä käännöskirjoista, jotka ovat blogijuttujen perusteella jääneet kutkuttamaan mieltäni.

Lukuhaasteiden deadlinet alkavat painaa päälle, mutta vielä voisi koettaa jos ehtisi jokusen kirjan lukea niihinkin. Maija Salmen Paholaisen juna on täsmäisku  Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Muuttoliikkeessä-lukuhaasteeseen. Siihen minulla on jo minimisuoritus kasassa, mutta yksi luettu lisää olisi kiva juttu. Jo senkin vuoksi, että olemattoman pieni tietokirjojen saldoni hieman kohentuisi.

Yöpöydän kirjat -blogin Uudelleen luettua -haasteeseen tekisi mieleni lukea jotain superihanaa. Runotyttö-sarja on superihana ja supernostalginen jos mikä, ja sopisi siis mainiosti superlukumaraton-viikon huipennukseksi. Sarjan ensimmäisen osan olen lukenut blogiaikanani, joten nyt vuoroaan odottaa Runotyttö maineen polulla.

Myös näiden pariin olisi mukavaa ehtiä: jo mainitsemani Seleesian näkijä sekä Mary S. Lovellin Mitfordin tytöt. Jälkimmäinen sopisi hienosti omaan Naisen tie -haasteeseeni.

Sivumäärällisiä tavoitteita minulla ei ole. Tärkeintä on, että lukeminen sujuu vielä loppuviikollakin eikö juttujen naputteluun tule väkisin vääntämisen makua. Rennolla mielellä siis eteenpäin.

Jos superlukumaraton alkoi kiinnostamaan, maratonviikolle ehtii vielä ilmoittautumaan mukaan. Maratonpostauksessa on myös 7 kirjan extrahaaste, mutta sen jätän tällä kertaa väliin. Kiitos jos nyt Lotalle ja syksyn maratoneja hänen kanssaan emännöineelle Carry on reading -blogin Hennalle hienosta maratonideasta!