Seita Vuorela: Karikko
Seita Vuorelan Karikko (WSOY, 2012) on ollut minulle kirja, johon tarttumista olen tietoisesti vältellyt. Kirjailijalta ei enää uusia nuortenkirjoja tule, joten niitä muutamia lukemattomia olen halunnut säästellä "sopivaan hetkeen". Karikolle sopiva hetki tuli viimein kesän loppupuolella. Kirja on kaikessa surumielisyydessään erittäin hieno, mutta se paljastaa jujunsa verkkaisaan tahtiin, ja kiireisemmässä mielentilassa en varmaankaan olisi jaksanut innostua leirintäalueella notkuvien nuorten touhuista. Nyt ne viehättivät ja liikuttivat minua viiden tähden arvoisesti. "Vaikea sanoa kuinka kauan tyttö oli katsonut nukkumistani viereiseltä kivenjärkäleeltä. Mutta olin aavistanut hänen läsnäolonsa uneeni. Hän oli jättänyt sinne jotain itsestään. Nimittäin hänen hotellinsa seisoi unen maisemassa keskellä villiintynyttä puutarhaa eikä kelvannut kenellekään. Tanssiaiset olivat ohi ja orkesteri poistunut. Tiesin kuitenkin heti, että se oli hotelli. Muuten kaikki päiv...