Holly Bourne: Niin käy vain elokuvissa

"Ehkä ei-suuteleminen on seksikkäämpää kuin suuteleminen", Alice sanoi. "Olin kysymässä sulta lasketaanko se, Auds. Valitsin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Sen jossa on Keira Knightley. Se kohtaus siinä lopussa, missä ne törmää sattumalta. Ne ei varsinaisesti suutele siinä..."
    Kurtistin otsaani. "Eli sun lempisuudelma ei ole oikeasti suudelma?"
    "Ne suutelee silmillään!"
    "Becky alkoi hytkyä naurusta. "Miettikää, jos ihmiset oikeasti suutelisi silmillä. Ne vain avattaisiin tosi isoiksi ja niitä lähmittäisiin yhteen?"

Holly Bournen young adult -romaanissa Niin käy vain elokuvissa (Gummerus, 2019) puhutaan paljon elokuvista, sillä päähenkilö Audrey Winters käy lukiota ja aloittaa kirjan alussa osa-aikatyöt pienessä, tasokkaassa elokuvateatterissa. Pian Audrey löytää itsensä paitsi tekemästä kanelipölyä poppareita varten myös zombimorsianelokuvan pääosasta, ja lisäksi hän pohtii mediatutkimuksen kurssityössään parhaan elokuvasuudelman olemusta ja puntaroi noin ylipäänsä romanttisten elokuvien suhdetta todelliseen rakkauteen. Eli varoitus: kirjan lukeminen (tai minun tapauksessani kuunteleminen) voi aiheuttaa tunteen, että joku leffa varmaankin pitäisi katsoa. Mielellään romanttinen, jotta voi bongailla ja arvioida niitä leffasuudelmia.

Bournen kirjat vilahtelevat tasaiseen tahtiin blogijutuissa, enkä ihmettele niiden suosiota. Minulle Niin käy vain elokuvissa toimi loistavasti, tosin iso osa kiitoksista menee erinomaiselle äänikirjan lukijalle, Pirjo Heikkilälle. Hänen napakka lukutyylinsä sopi täydellisesti Audreyn persoonaan, joka on sekoitus hyvän kasvatuksen saanutta kotityttöä, taiteellista lahjakkuutta ja ihan tavallista rakkaushuolien kanssa kipuilevaa teiniä.

Niin käy vain elokuvissa ei ole pelkkää elokuvallista humua, sillä kirjaan mahtuu paljon vakavampaakin juoniainesta. Audreyn vanhemmat ovat eronneet, kun isä löysi uuden rakkauden ja vain lähti. Nyt hän vaatii Audreyn äitiä myymään heidän vanhan talonsa eli siis Audreyn kodin, ja tämän tiimoilta riittää monenlaista draamaa. Itse asiassa Audrey joutuu kirjassa ottamaan lähes aikuisen roolin äidin vaihtelevan mielenterveyden vuoksi. Erokuvioiden ja uusperheasetelmien kuvaus toi särmää kirjaan, ja sitä saatiin myös Audreyn uuden poikaystävän Harryn ajoittaisesta huumeidenkäytöstä. Tai no, ainakin minä tämmöisenä varttuneempana lukijana kohauttelin kulmiani tuumiessani, kuinka rehdin ja reippaan oloinen Audrey mahtaa sopeutua Harryn kaveripiiriin, joka toisinaan pössyttelee reippaanlaisesti. Niin käy vain elokuvissa valottaakin mielestäni aika mukavasti kaikenlaisia ristiriitatilanteita, joihin nykynuori saattaa joutua.

Minulle Niin käy vain elokuvissa oli täyden viiden tähden elämys. Luulen, ettei kirja olisi luettuna toiminut minulle aivan näin hyvin, mutta Pirjo Heikkilän lukema äänikirjaversio oli loistavaa kuunneltavaa. Tunnelmat vaihtelivat hupsusta höpsöttelystä vakaviin ja riipaiseviin, ja kokonaisuus oli todella liikuttava ja viihdyttävä. Plussaa kirja saa myös siitä, että Bourne selkeästi osaa kirjoittaa kirjallista huumoria minun makuuni, vaikkei kirja ollutkaan mikään kuoliaaksinaurattaja. Niin käy vain elokuvissa oli minulle ensimmäinen Bournen kirja, mutta hänen tuotantonsa pariin tulee taatusti etsiydyttyä jatkossakin.

"Suuren rakkauden löytyminen ei koskaan suju helposti. Sankari ja sankaritar eivät koskaan voi vain tavata, tulla toimeen, suudella ja The End."

***

Holly Bournen Niin käy vain elokuvissa on vuoden 2019 viimeinen kirja blogissani. Aiempinakin blogivuosina olen yleensä valinnut vuodenvaihteeseen viiden tähden lukuelämyksen, ja nämä ovat edelleen erittäin suositeltavaa lukemista 😊:

Vuosi 2018: Donna Tartt: Tikli
Vuosi 2017: Philip Pullman: Maaginen kaukoputki (Universumien Tomu #3)
Vuosi 2016: Vuosi vaihtui kaikenlaisten koosteiden ja lukumaratonin merkeissä.
Vuosi 2015: Erin Morgenstern: Yösirkus
Vuosi 2014: Vuosi vaihtui lukuhaasteiden parissa.
Vuosi 2013: Jorge Amado: Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään

Photo by Jamie Street on Unsplash

***

Goodreads: Bournen kirja saa 5 tähteä

Mistä kirja minulle? Kuuntelin Storytelistä, kokeilujaksolla.

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogissa Kirjapöllön huhuiluja

Äänikirjan tietoja:

Holly Bourne: It Only Happens in the Movies (2017)

Suomennos Kristiina Vaara

Lukija Pirjo Heikkilä

Gummerus, 2019

Kesto 9 t 6 min