Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta

Anne Mattssonin Sylvi Kekkosen elämäkerta (Art House, 2019/2000) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, mutta siitä ilmestyi tänä vuonna tarkistettu ja uudistettu painos. Elämäkertahaaste innosti minut ottamaan kirjan luettavakseni, sillä olen lukenut haasteeseen erittäin vähän perinteisiä elämäkertoja ja tarkoitukseni on syksyn mittaan korjata tätä seikkaa. Päivän politiikkaa sivuavat kirjat eivät suuremmin herättele lukuhalujani, mutta Sylvi Kekkosen elämäkerta kiinnosti minua juuri sen vuoksi, että se keskittyy Sylvin henkilöhahmoon eikä suinkaan hänen mieheensä. Toki myös UKK vilahtelee kirjan sivuilla, mutta keskiössä on Sylvi Kekkonen.

Anne Mattsson kertoo kirjan alussa siitä, ettei elämäkerran kirjoittajalle ollut kovinkaan paljon lähdeaineistoa tarjolla kaikista Sylvin vaiheista. Varsinkin tämän nuoruusvuosien kuvailu sisältää osin valistuneita arvauksia, mutta Mattson onnistuu rakentamaan vähäisistä aineksista elävän kuvan Sylvin vuosista. Varsinaisen aiheen ohella kirja tarjosikin erittäin kiinnostavan ikkunan sihen, millaista elämäkerturin työ on ja millaisista paloista kirjan teksti rakentuu.

Kirjassa käydään Sylvi Kekkosen elämänvaiheita läpi aika hyvin aikajanalla pysyen, mutta jonkin verran käsiteltyjä aiheita on ryhmitelty teemojen ympärille. Esimerkiksi Sylvin kirjallisuusharrastus on saanut oman lukunsa, samoin edustamiseen liittyvät seikat. Kirja on sujuvalukuinen, ja sen kerronta on sillä tavoin lukijaystävällistä, ettei tekstiä ole ahdettu täyteen vuosilukuja ja yletöntä nippelitietoa. Minä pidin kirjan teemallisista luvuista, ja usein kirja tuntui tyylinsä puolesta olevan lähellä yhteen henkilöön keskittyvää romaania.

En tiennyt Sylvi Kekkosen persoonasta oikeastaan yhtään mitään ennen kirjan lukemista, joten odotin mielenkiinnolla, millainen nainen voimakastahtoisen presidentin varjosta paljastuu. Mattsson käsittelee kohdettaan tyylikkäästi, kunnioittavalla ja ymmärtäväisellä otteella, ja kirjan sivuilta piirtyy kiehtovaa ajankuvaa maamme lähimenneisyydestä. Sylvi Kekkonen henkilö on kirjan perusteella omalla tavallaan vahva, omalaatuinen persoona, joka ei työntänyt itseään parrasvaloihin mutta jolla oli toisenlaista vaikutusvaltaa, älykkyyttä, terävä kieli ja hyvä havainnointikyky. Sylvi Kekkonen ehti elämänsä aikana nähdä ja kokea paljon, ja esimerkiksi sotavuosina hän vastasi miehensä ostaman maatilan hoidosta. Vastakohta myöhempien vuosien edustusrouvan elämään on ollut suuri. Muutamia hauskoja yksityiskohtia hänen arjestaan jäi mieleen: Sylvi ja hänen miehensä olivat innostuneita uudesta kodintekniikasta, ja heidän taloudestaan löytyi mm. pölyimuri heti, kun niitä tuli kauppoihin. Sylvi piti myös vauhdikkaasta autoilusta, ja hänellä oli ajokortti, toisin kuin miehellään.

Jos taannoisen maan äidin elämänvaiheet kiinnostavat, Mattssonin kirjoittama Sylvi Kekkosen elämäkerta kannattaa ottaa lukupinoon. Kirjassa on mukana kattava lähdeluettelo ja hieno kuvaliite. Minulta kirja saa kolme tähteä Goodreadsiin.
"Edelleen Sylvi Kekkonen kiinnostaa juuri salaperäisyytensä ja etäisyytensä vuoksi. Hän ei aikoinaan päästänyt ihmisiä helposti lähelleen, ja nyt jo vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen historiantutkija miettii yhä samaa mysteeriä. Jokainen kuva Sylvi Kekkosesta tuntuu oikealta, niin pyhimysmäinen hauras pieni nainen kuin kärsivä ja piikkejä heittelevä tiukka perhediktaattorikin. On hyväksyttävä Sylvi Kekkosessa kumpikin ulottuvuus."


***
Osallistun kirjalla Elämä, kerta kaikkiaan! -lukuhaasteeseen.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? BookBeatista. Luin kirjan Hesarin tilaukseen kuuluvalla lahjajaksolla.
Kirjan tietoja:
Anne Mattsson: Sylvi Kekkosen elämäkerta
Art House, 2019 (tarkistettu ja uudistettu painos, ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2000)
348 sivua

Kommentit

  1. Enpä tiedä minäkään juuri mitään Sylvi Kekkosesta ja siksi tämä kirja voisikin kiinnostaa. Tällä reissulla tuskin saan enää kirjaa käsiini, mutta ehkä ensi kerralla kun tulen Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli yllättävän hyvä kirja. Kekkosen nyt tietävät "kaikki", mutta oli jännää lukea, millaista elämää hänen vaimonsa eli ja millaista aikaa lähimenneisyydessä on ylipäänsä eletty tietyissä piireissä. Ei Sylvi kyllä mitenkään tossun alla ollut (minulla kun oli vähän sellainen harhaluulo) vaan hän oli melkoinen persoonallisuus, sanoisin.

      Poista
  2. Tuo mitä yllä kommentoit Elegialle, että Kekkosen tietää kaikki, mutta Sylviä ei niin tunneta. Vaikka niin kai se on monen suurmiehen kohdalla, että siellä takana häärii se tärkeä tuki joka on lähes nimetön.

    Rouva Kekkonen kiinnostaa sen verran että ajattelin sen hiljattain ilmestyneen elämäkerrallisen romaanin lukea jossain välissä. Brita-miniän elämäkerran olen lukenut ja kyllähän siinäkin anoppia jonkin verran sivuttiin, eli siitä on jonkinlainen käsitys Sylvin roolista perhepiirissä. Jos haluat toisenlaista näkökulmaa samaan perheeseen, on Valtakunnan miniäkin kiinnostava opus ja siinä pääsee kurkidtamaan myös diplomaattielämään useammassa kohteessa ulkomailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kirjavinkistä! Olen kuullut Britan elämäkerrasta, se oli julkaisunsa aikaa kai aika hyvin esillä mediassa. En ole ko. kirjaa lukenut, mutta se voisi olla tosi mielenkiintoinen Sylvin oman kirjan jälkeen. Tuo diplomaattielämä onkin sellainen aihe, joka kiinnostaa minua.

      Poista
  3. Just tajusin, ettei minullakaan ole Sylvi Kekkosesta oikein minkäänlaista mielikuvaa. Saattaisi siis olla ihan mielenkiintoista tutustua elämäkertaan. Olihan hän kuitenkin aika kauan Suomen "ykkösnainen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja on erittäin kiinnostavaa lähihistoriaa, ja vähän uudenlaisesta vinkkelistä. Vähemmän päivänpolitiikkaa, enemmän naisen asemaan liittyviä juttuja. Kannattaa tutustua kirjaan, jos vaan yhtään kiinnostaa.

      Poista
  4. Tämä olisi ihan kiinnostava lukea, sillä Venhon Ensimmäisen naisen jälkeen jäin kaipaamaan tarkempaa faktatietoja Kekkosen elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi Kekkosesta on tosiaan kirjoitettu useampia kirjoja, jotka olen tähän asti sivuuttanut aika sulavasti. Minua taas kiinnostaa jonkin verran tuo Venhon kirja, sillä olen tykännyt fiktiivisestä lähestymistavasta historiallisiin henkilöihin, kun nyt olen sellaisia kirjoja joskus sattunut lukemaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.