Sunnuntaisarja: Metsän pidot - Rui Tenreiro
Kirjaston sarjakuvahyllyjen penkominen kannattaa. Rui Tenreiron Metsän pidot -albumi (Huuda Huuda, 2010) löytyi kirjastosta täysin sattumalta, kun etsiskelin jotain mielenkiintoista sarjakuvasunnuntaiden postauksiini. Kirjan takakannen taikasanat 'Tenreiro ... päätyi monien vaiheiden jälkeen Norjaan' herättivät mielenkiintoni, sillä saisin albumista haastepisteen Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen. Norja on ollut minulle haasteessa hankala maa, mutta Tenreiron sarjakuva vaikutti niin lupaavalta ja erikoiselta, että pakkohan sitä oli kokeilla.
Metsän pidot etenee enimmäkseen kuvien voimalla. Puhekuplia on harvakseltaan, ja tästä taisi syntyä sarjakuvan kiehtova ja arvoituksellinen tunnelma. Arvoituksellinen on myös albumin tarina, mutta sen verran voin siitä kertoa, että päähenkilöinä on kaksi nimettömiksi jäävää matkamiestä, jotka löytävät metsäaukiolta oudon, kuolemaisillaan olevan olennon. He lähtevät etsimään apua läheisestä kylästä, ja siellä tapahtuu yhtä sun toista. En halua paljastaa enempää, sillä Metsän pidot on parhaillaan silloin, kun tarinan ideasta tietää mahdollisimman vähän ja ideaa pääsee itse pohdiskelemaan.
Albumin värimaailma oli musta-valko-sininen ja se loi Metsän pitoihin unenomaisen ja alkuun hyvin rauhallisen tunnelman. Takakannessa viitataan japanilaisiin sävyihin, ja tämä toi vain lisää eksotiikkaa sivuille. Norjalaishenkisesti vaeltava kaksikko päätyy kylään, jossa istutaan japanilaistyyliin lattialla ja outoa otusta lähdetään jäljittämään ranskalaislentäjän koneella... monen kulttuurin aineksia on heitetty sekoittimeen, mutta minua tämä ei häirinnyt. Kokonaisuus viehätti minua, mutta vaati jonkin verran keskittymistä. Ruutujen kuvia silmäilin tavallista tarkemmin, sillä tekstiosuuksien puuttuminen pakotti etsimään juonentynkää piirroksista.
Tenreiron piirrosjälki miellytti minun silmääni, ja annan albumille 4 Goodreads-tähteä. Metsän pidot on omalaatuinen albumi, joka kestää useamman katselu- ja lukukerran.
Goodreads: 4 tähteä
Metsän pidot etenee enimmäkseen kuvien voimalla. Puhekuplia on harvakseltaan, ja tästä taisi syntyä sarjakuvan kiehtova ja arvoituksellinen tunnelma. Arvoituksellinen on myös albumin tarina, mutta sen verran voin siitä kertoa, että päähenkilöinä on kaksi nimettömiksi jäävää matkamiestä, jotka löytävät metsäaukiolta oudon, kuolemaisillaan olevan olennon. He lähtevät etsimään apua läheisestä kylästä, ja siellä tapahtuu yhtä sun toista. En halua paljastaa enempää, sillä Metsän pidot on parhaillaan silloin, kun tarinan ideasta tietää mahdollisimman vähän ja ideaa pääsee itse pohdiskelemaan.
 |
| Näin tunnistat matkamiehet: toisella on kaulaliina, toisella ei. |
Tenreiron piirrosjälki miellytti minun silmääni, ja annan albumille 4 Goodreads-tähteä. Metsän pidot on omalaatuinen albumi, joka kestää useamman katselu- ja lukukerran.
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Rui Tenreiro: Høytiden (2008)
Suomennos Viljami Jauhiainen
Huuda Huuda, 2010
106 sivua
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.