Naistenviikko: A Year Without Mom - Dasha Tolstikova
Kirjaston sarjakuvaosastolta löytyy usein kaikenlaista kiinnostavaa, kun hieman viitsii tutkia hyllyjä. Heinäkuun lukumaratonille bongasin Dasha Tolstikovan kuvitetun kirjan A Year Without Mom (Groundwood Books, 2015). Kirja ei ole sarjakuva, muttei sitä kai oikein voi lasten kuvakirjahyllyynkään laittaa sillä mielestäni kirja tuntui selkeästi sopivan aikuislukijoille siinä missä nuoremmillekin. Joten ehkäpä sarjakuvaosasto oli tälle kirjalle sopivin paikka?
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun Moskovaan, jossa 12-vuotias
Dasha-tyttö elää äitinsä kanssa. Äiti päättää lähteä vuodeksi opiskelemaan mainosalaa
Amerikkaan, paremman työpaikan toivossa. Dasha jää asumaan isoäitinsä
luokse, ja jatkaa koulunkäyntiään. Ympärillä myllertävät poliittiset
muutokset jäävät taka-alalle ystäviin ja kouluun liittyvien tärkeiden
juttujen rinnalla.
Kansikuva antaa mukavasti esimakua kirjan kuvitustyylistä. Sekä kirjan kuvitus että teksti ovat Tolstikovan käsialaa, ja molemmissa on aika pelkistetty fiilis. Minulle syntyi vaikutelma, että kuvat ja teksti voisivat olla 12-vuotiaan tekemiä, sillä tekstin lauserakenteet ja sanasto ovat yksinkertaisia, ja piirroksissa on selkeää viivaa. Silti molemmista välittyy vahvaa tunnelmaa, ja se, mikä jää sanomatta, nousee vähäeleisen tyylin kautta selvemmin esille:
Kansikuva antaa mukavasti esimakua kirjan kuvitustyylistä. Sekä kirjan kuvitus että teksti ovat Tolstikovan käsialaa, ja molemmissa on aika pelkistetty fiilis. Minulle syntyi vaikutelma, että kuvat ja teksti voisivat olla 12-vuotiaan tekemiä, sillä tekstin lauserakenteet ja sanasto ovat yksinkertaisia, ja piirroksissa on selkeää viivaa. Silti molemmista välittyy vahvaa tunnelmaa, ja se, mikä jää sanomatta, nousee vähäeleisen tyylin kautta selvemmin esille:
Kirjassa ei pahemmin selitellä tai pohdita äidin häipymistä. Dasha tosin kuuntelee äidiltä saamaansa c-kasettia kuullakseen äitinsä ääntä, mutta yleisesti kirjassa eletään hetkessä ja seurataan Dashan elämää ja sen päivittäisiä pikku tapahtumia. Moskova on kuin lähes mikä tahansa kaupunki eli neukkutodellisuus ei iski täysillä päälle kirjan sivuilla. Pienistä yksityiskohdista toki huomaa, että ollaan erilaisen kulttuurin parissa mutta täytyy myöntää, että odotin kirjalta hieman suurempaa kulttuurimatkaa.
Dashan vuotta oli silti mukavaa seurata, ja A Year Without Mom tarjoaa vähän erilaisen kurkistusikkunan nuoren tytön elämään. Jos joku on vailla nopsalukuista kirjaa esimerkiksi elokuun lukumaratonille, kannattaa kokeilla tätä.
Dashan vuotta oli silti mukavaa seurata, ja A Year Without Mom tarjoaa vähän erilaisen kurkistusikkunan nuoren tytön elämään. Jos joku on vailla nopsalukuista kirjaa esimerkiksi elokuun lukumaratonille, kannattaa kokeilla tätä.
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Kirjan tietoja:
Dasha Tolstikova: A Year Without Mom
Goundwood Books, 2015
167 sivua
Kirjablogien naistenviikkoa emännöi Tuitaja.Kulttuuripohdintoja -blogi.
Tällaiset kurkistukset entisen rautaesiripun taakse ajalta, kun se esirippu on revennyt, ovat kiinnostavampia kuin muistelot menneistä neukkuajoista. On sitä elämää rautaesiripun jälkeenkin. Eri asia sitten on löytyykö moista enkunkielistä kirjaa ihan kaikista kirjastoista.
VastaaPoistaJoo, ei tämä taida ihan valtavirtalukemista olla meillä. Oli mukava yllätys löytää tämmöinen, eikä tätä taida olla kuin tämä yksi kappale Oulunkaan kirjastossa. Kuten päähenkilön nimestä voi päätellä, kirja ilmeisesti perustuu tekijän omiin kokemuksiin.
PoistaKiinnostavalta vaikuttaa. Jotenkin tuli Persepolis mieleen, vaikkei tarina samanlaiselta vaikutakaan. Piitrosjälki näyttää hienolta.
VastaaPoistaPersepolista en olekaan lukenut, vaikka olen huomannut siitä paljon blogijuttuja. Pitäisi muistaa etsiä joku kerta kirjastosta, on varmasti lukemisen arvoinen.
Poista