Alkukesän dekkareita

Minuun iski dekkarihimo kesäkuun lopulla. Onneksi lukulaitteessani oli sopivan kevyttä ja helposti sulavaa luettavaa, ja lukea hurautin lähes yhtä kyytiä pari Viveca Stenin Sandhamin murhat -sarjan osaa ja joukon jatkoksi vielä Håkan Nessarin Carmine Streetin sokeat (Tammi, 2016). Aivan loistavaa kesäviihdykettä naapurimaasta!

Håkan Nesseriltä on suomennettu ties miten monta kirjaa, mutta jotenkin olen onnistunut ohittamaan ne täysin. Olen kenties sekoittanut Nesserin mielessäni johonkin toiseen kokeilemaani ruotsalaisdekkaristiin, sillä ennakkoasenteeni oli: nyt tulee kuivakkaan tylsää ja yhteiskunnallista pohdintaa täynnä olevaa tekstiä. Onneksi olin kuitenkin poiminut Carmine Streetin sokeat lukulaitteeseeni e-kirjakaupan tarjouksesta, sillä kirja oli kaikkea muuta kuin tylsä. Päinvastoin, kadonneen pikkutytön tapaus vetäisi minut mukaansa ihan täysillä. Jos Nesserin muut kirjat ovat samaa tasoa, niitähän pitää ehdottomasti lukea lisää.

Carmine Streetin sokeat oli asetelmaltaan erilainen dekkari, sillä siinä ei seurattu poliisin tai  yksityisetsivän työtä. Sen sijaan pääosassa oli huolestunut perheenisä Erik, ja huolen syy oli kotipihalta kadonnut lapsi, ja lopulta Erik päätyy etsimään myös vaimoaan. Erittäin toimiva ja virkistävä kuvio (haa! ei yhtään henkilökohtaisten ongelmien keskellä painiskelevaa poliisia), ja erityisesti Erikin hahmo oli hienosti kirjoitettu. Perheen menneisyyteen liittyvät arvoitukset ratkesivat pikku hiljaa, ja juoni piti minut otteeseen loppuun asti. Goodreadsiin kirja saa minulta neljä tähteä, ja lisäplussan annan aidon oloisesta New York -miljöön kuvauksesta.

Viveca Stenin Sandhamin murhat -sarjaa olen lukenut täysin satunnaisessa järjestyksessä. Tutustuin sarjaan viime kesänä Juhannusmurhat-osan myötä, ja se esitteli minulle sarjan keskeiset henkilöt. Perheenäiti-Nora tempoilee suhteessaan Henrikiin, ja hänen lapsuudenystävänsä Thomas ahkeroi poliisin hommissa. Näihin henkilöihin ja heidän ympärillään pyöriviin suhdekuvioihin on ollut yllättävän helppo palata, vaikken ole lukenut sarjaa järjestyksessä. 

Nyt lukulaitteestani löytyivät tuorein suomennos Ristiaallokossa (WSOY, 2017) ja vähän vanhempi osa Sotilaiden salaisuudet (WSOY, 2015). Ristiaallokossa-kirjan tapahtumat sijoittuivat jouluiseen aikaan, mutta tämä ei häirinnyt lukemistani. Aurinkovarjon alla ajatus lumisesta Sandhamin saaresta tuntui vain korostavan kesän ihanuutta. Kirjan rikoksena oli lumihangesta kuolleena löytyneen toimittajanaisen tapaus, ja Sotilaiden salaisuuksissa taas tutkittiin rannikkojääkärien keskuudessa tapahtuneita julmuuksia. 

Molemmat osat olivat taattua Sten-laatua: sujuvaa luettavaa, ei liiallisia julmuuksia, ja rikosten selvittelyn myötä tutustutaan jonkin verran myös uhrien perheisiin tai muihin heihin liittyviin henkilöihin. Toimiva yhdistelmä! Pelkäsin aluksi, ettei pieni saariyhteisö voi millään olla uskottava tapahtumapaikka näin monelle rikokselle, mutta Sten rakentaa näppärästi kytköksiä saarelle, ja ainakaan vielä liian pienet piirit eivät ole haitanneet omaa lukemistani. Leppoisat kesädekkarit saavat minulta kolme tähteä Goodreadsiin.

Goodreads: Stenin molemmat kirjat saavat 3 tähteä ja Nesserin kirja 4 tähteä.
Mistä kirjat minulle? Omia e-kirjaostoksia
Muualla verkossa:
* Nesserin kirjaa on luettu mm. blogeissa Rakkaudesta kirjoihin, Leena Lumi ja Tuijata.kulttuuripohdintoja
* Stenin Ristiaallokossa-kirjaa on luettu mm. blogeissa Luetut.net ja Lukuneuvoja
* Stenin Sotilaiden salaisuudet -kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjakaapin kummitus ja Kuutar lukee
E- kirjojen tietoja:

Håkan Nesser: Maskarna på Carmine Street (2009)
Suomennos Aleksi Milonoff
Kansi Jussi Karjalainen
Tammi, 2016
219 sivua

Viveca Sten: I natt är du död (2011)
Suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom
Kansi Elina Grandin
WSOY, 2015
370 sivua

Viveca Sten: I farans riktning (2013)
Suomennos Sirkka-Liisa Sjöblom
Kansi Elina Grandin
WSOY, 2017
368 sivua