Kirjaostoksilla

Syyskuun alussa haastoin kirjabloggaajia lähtemään kirjaostoksille ja bloggaamaan ostosreissuistaan. Ostosreissupostausten julkaisupäivä on tänään. Minusta on aina mukava lukea muiden kirjaostoksista ja ihanista löydöistä, ja toivottavasti tätä iloa on tänään tarjolla runsain mitoin. :) Haasteeseen osallistuvat bloggaajat voivat linkittää omat juttunsa yllä mainittuun aloituspostaukseen. Teen bloggauksista pienen koosteen, jonka julkaisen huomenna.

***

Toteutin oman ostosreissuni viime lauantaina (27.9). Päätin käydä pitkästä aikaa divarissa, ja suuntasin Oulun Isokadulla sijaitsevaan antikvariaattiin. Oulun keskusta-alueella ei ole kovinkaan montaa divaria, mutta tämä kuvassa näkyvä on kohtuullisen lähellä Stockmanin ja Viman tavarataloja (juu, kävin sielläkin samalla reissulla), joten poikkesin kurkkaamassa, josko löytäisin jotain kivaa.

Ja löytyihän sieltä.

Osallistun parhaillaan Nostalgiset nuortenkirjat -haasteeseen, ja innostuin ensimmäistä kertaa tutkimaan divarin lasten- ja nuortenkirjahyllyä. Lisbeth Pahnken Brittan ponikesä soitti kelloja päässäni, ja nappasin kirjan mukaani. Heppanostalgiaa! Vanhoille dekkareille oli oma hylly, ja sieltä löysin pari kulunutta Edgar Wallacea. Smaragdi ja Petturi lähtivät mukaan, ja jos niitä varovasti lukee, sivut saattavat pysyä paikoillaan. Pokkarihyllystä löysin hyväkuntoisen Jhumpa Lahirin Kaiman, josta muistelen lukeneeni hyviä blogiarvioita. Muistelmahyllystä bongasin  Pierre la Muren Punaisen myllyn, joka valottaa Henry de Toulouse-Lautrecin elämää. Tämä kirja saattaa kiinnostaa myös miestäni.

Rahaa näihin kului yhteensä 19 euroa. Minua ei haittaa, vaikka divarikirjat eivät ole aivan priimakuntoisia. Näiden kirjojen sisältö kiinnosti, ja olen sitä mieltä, että divarireissuni oli kohtalaisen antoisa.

Kävin myös hypistelemässä uutuuskirjoja, kivijalkakaupassa - joka tällä kertaa sijaitsi Oulun Stockmanin kolmannessa kerroksessa. Ostan uutuuskirjoja harvoin (ne hinnat!), mutta kun oli tämmöinen erityinen ostospäivä, ajattelin käydä katsomassa, mitä on tarjolla. Suunnistin Akateemiseen, missä olen viimeksi käynyt ehkä joskus keväällä (!). Se kun sijaitsee Stockmanin 3. kerroksessa, ja katutason Suomalainen kirjakauppa tuntuu yleensä paljon helpommalta poikkeamispaikalta.

Päästyäni kolmanteen kerrokseen ja Akateemisen ovelle onnittelin itseäni. Olinpa kerrankin oikeaan aikaan paikalla. Silmäni osuivat näet heti vastustamattomaan tarjouspöytään: erä Tammen Keltaisen kirjaston kovakantisia kirjoja 9,90 euroa!! Ja pokkareista -20 % ja pokkaripaketit 12,50 euroa!

Kovakantiset vetivät minua puoleensa, ja valitsin mukaani kaksi: Orhan Pamukin Mustan kirjan ja Pablo Nerudan Tunnustan eläneeni. Nämä maksoivat suurin piirtein saman verran kuin divarisaaliini, ja toivon kantaneeni kotiini paksuja, laadukkaita lukuelämyksiä. Huomasin pokkaripinossa myös uuden uutukaisen Lahirin Kaiman. Hinta oli alennuksen jälkeenkin jossain kahdeksan euron tietämillä, mutta sain oman kappaleeni divarista hintaan 3,50 euroa. Tämä reissuhan oli siis silkkaa säästöä...

... kunnes keksin, että katsotaanpa niitä uutuuksiakin. Ne tuntuivat taas kerran kovin hinnakkailta, varsinkin divarireissun ja tarjouspöydän antimien jälkeen. Mietin pitkään, viitsinkö laittaa lähes sokkona (=takakannen tekstin & aloitussivujen selailun perusteella) kirjaan yli 30 euroa, mutta päädyin viimein ostamaan Amity Gaigen Schroderin. Hinta 34,90 euroa. Harmittaa vietävästi, jos tämä ei olekaan hyvä, mutta ostettu mikä ostettu. Nämä lähtivät kotiin Akateemisesta:

Rahaa kului: 2 x 9,90 euroa + 34,90 euroa = 54,70 euroa. Mutta mutta... kassalla odotti vielä ylläri. Myyjä kysyi, tuleeko minulle Stockmanin uutiskirje. Ei tule. Laitetaanko sinut meililistalle, niin saat -10% etukupongin ja pienen yllätyslahjan? Joo, miksikäs ei. Sain siis kaupantekijäisiksi kupongin ja yllätyslahjana Tammen Keltaisen muistikirjan 2014. Mukavaa! Muistikirjassa oli hintalappuna 14,90, joten kirjabloggaajan matematiikalla voin ajatella maksaneeni Gaigen kirjasta vain parikymmentä euroa. Ei se niin kallis ollutkaan, eihän?

Mietin Muistikirjaa selaillessani, että mikäs se tämä on, lista Keltaisen kirjaston kirjoista aloituslauseen kera... mitäs minä tämmöisellä, olkoon miten ilmainen vaan? Mutta hetken tuumailtuani taidan ottaa Muistikirjan käyttöön. Keltaisia tulee luettua silloin tällöin, ja miksei jotain huomioita voisi merkitä muistiin kynä-paperi-tekniikallakin - jos vain raaskin tuhertaa kovakantiseen kirjaan:

Minulle jäi tästä ostosreissusta semmoinen fiilis, että löysinpä hyvää luettavaa, eikä mopo pahasti karannut käsistä tuolla Akateemisessa. Tarjouskirjojen edessä menee helposti pää sekaisin, mutta kaksi paksua, laadukasta kirjaa alle kympin kappalehintaan tuntuu järkiostokselta. Muistikirja oli kiva yllätys (näitä lisää, kiitos!), joka lievitti uutuuskirjan hintatuskaa. En kovin usein käy kirjaostoksilla 'oikeissa' kirjakaupoissa, mutta voisihan tätä harrastaa useamminkin. Kirjapinot ja uutuuttaan hohtavat kannet ovat melkoista silmäkarkkia. :)