Philip Roth: Amerikkalainen pastoraali

Philip Rothin Amerikkalainen pastoraali (WSOY, 2000) voitti vuonna 1998 Pulizer-palkinnon Fiction-kategoriassa. Palkinto myönnetään yhdysvaltalaiselle kirjalle, joka kuvaa ensisijaisesti elämää Yhdysvalloissa. Amerikkalainen pastoraali sopii tähän määritelmään erinomaisesti. Kirjassa kuvataan erään isän ja tyttären välisen suhteen kautta amerikkalaisen unelman murtumista, sen nurjaa puolta. Kirjan isällä, Seymour Irving Levovilla on loistava urheilutausta, hän perii isältään menestyvän hansikastehtaan ja menee naimisiin Miss Amerikka -kisaajan kanssa. Silti hänen hyvässä kodissa kasvaneesta Merry-tyttärestään tulee kapinallinen, joka ajautuu terroristiksi ja kääntyy lopulta jainalaisuuteen. Seymour eli Swede yrittää kirjassa ymmärtää, miten näin saattoi käydä, miksi aluksi niin kirkkaana ja kauniina loistanut (perhe)elämä murenee hänen ympäriltään.

"Merrylle amerikkalaisuus merkitsi Amerikan inhoamista, mutta Swede ei voinut lakata rakastamasta Amerikkaa aivan niin kuin hän ei voinut lakata rakastamasta isäänsä ja äitiään tai luopua arvokkuudestaan. Miten Merry voisi "vihata" tätä maata kun hänellä ei ollut mitään käsitystä tästä maasta? Miten hänen tyttärensä saattoikin olla niin sokea että parjasi "mätää systeemiä", joka oli antanut hänen perheelleen kaikki mahdollisuudet menestyä? Miten hän saattoi haukkua omia vanhempiaan "kapitalisteiksi" niin kuin heidän vaurautensa olisi ollut peräisin jostakin muualta kuin kolmen sukupolven ylettömästä uurastuksesta. Kolmen sukupolven miehet, Swede mukaan luettuna, olivat kahlanneet limassa ja nahkurin verstaan löyhkässä. Tätä perhettä, joka oli ponnistanut menestykseen parkitsimosta yhtä jalkaa ja rinta rinnan kaikkein kurjimpien kanssa, tyttö haukkui "kapitalistikoiriksi". Ja hän tiesi ettei Amerikan ja suvun vihaamisessa ollut niin kovin suurta eroa. Swede rakasti sitä Amerikkaa jota hänen tyttärensä vihasi ja jota hän syytti kaikesta siitä mikä elämässä oli epätäydellistä ja minkä hän halusi väkivalloin kumota, Swede rakasti "porvarillisia arvoja" joita Merry vihasi ja pilkkasi ja jotka hän halusi tuhota, Swede rakasti äitiä jota tytär vihasi ja jonka hän oli vähällä ollut tappaa tekemällä sen minkä teki. Tietämätön pikku lutka!" (s. 223-224)

Luin Amerikkalaista pastoraalia kauan ja hitaasti, mutta tämän kirjan kohdalla se ei tarkoita, että kirja olisi ollut huono. Teksti tuntui niin täyteen ahdetulta ja vahvalta, ettei sitä voinut ohimennen lukaista vaan sille piti antaa aikaa. Tapahtumat kirjassa eivät etene kovinkaan vauhdikkaasti, vaan Levovin perheen tarinaa ja vaiheita avataan lukijalle pala palalta, ja samoihin aiheisiin palataan kirjassa useampaan kertaan. Kirjassa on paljon pohdintaa, ja vähän dialogia. Kerronnan tyyli ei mielestäni ole saarnaava tai julistava, ja vaikka kirja aihe on täysin sidoksissa amerikkalaisuuden kokemukseen ja olemukseen, en kokenut kirjaa liian nurkkakuntaisena. En muista lukeneeni hetkeen kirjaa, jossa olisi näin hienosti ja kriittisesti pureuduttu jonkun tietyn maan keskeiseen ytimeen. Jos jotain jäin kirjassa kaipaamaan, se oli Merryn näkökulma tapahtuneeseen. Nyt kerronta painottui vahvasti isä-Sweden näkökantoihin.

Vaikka Amerikkalaista pastoraalia voi mielestäni kuvailla raskaslukuiseksi, koin sen kuitenkin melko antoisana lukukokemuksena. Jos haluaa terävää näkökulmaa amerikkalaiseen keskiluokan unelmaan, suosittelen kokeilemaan tätä kirjaa.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Rakkaudesta kirjoihin ja Kirja kirjalta.
Kirjan tietoja:
Philip Roth: American Pastoral (1997)
Suomennos Kristiina Rikman
WSOY, 2000
438 sivua