Malcolm Mackay: Lewis Winterin on kuoltava

Noir-sarjoja riittää näköjään kaupunkiin jos toiseenkin. Nyt on vuorossa Glasgow noir -trilogian avausosa eli Malcolm Mackayn Lewis Winterin on kuoltava (Like, 2014). Glasgowin kaupunki tosin ei näyttele kovin suurta osaa tarinassa, joka keskittyy kaupungin huumerikollisten välienselvittelyyn liittyvään murhaan ja sen seurauksiin. Kirjan alussa freelancer-palkkatappaja Calum MacLean saa keikan: tapa Lewis Winter. Winter on huumediileri, jonka paikkakunnan rikollispomo kokee uhkaavaksi tekijäksi. Calum on ammattilainen viimeisen päälle, ja hoitaa työn kylmän viileästi. Rikoksen tekijää ei tässä kirjassa tarvitse arvuutella. Sen sijaa voi jännittää, jäävätkö tekijät kiinni.

"Asunnossa ei ole mitään, mikä kertoisi, mitä hän tekee elannokseen. Siellä ei todellakaan ole asetta. Kukaan aseiden kanssa työskentelevä, jolla on vähänkään älliä päässään, ei säilytä asetta kotonaan. Todisteita ei ole. Ei pidä pitää muistoesineitä. Jotkut pitävät. He ovat tyhmiä. Vaarallisen tyhmiä. Ehkä jotenkin sairaita. He jäävät kiinni. Poliisin ratsia ei kertoisi Calumista mitään. Ei sähköposteja. Ei twiittejä. Ei  tekstiviestejä. Puheluiden jäljittäminen kertoisi hänen olleen yhteyksissä Youngin kaltaisten ihmisten kanssa, mutta ei ketään voi panna vankilaan kaverisuhteiden takia." (s. 22)

Kirja tuntui aluksi jopa erittäin piristävältä. Kerronnan jäyhä, pelkistetty tyyli miellytti minua ja Calum oli hahmona niin cool ettei juuri coolimpi voi olla. Ei syvällistä pohdintaa tai elämää suurempia teemoja. Vain joukko henkilöitä, joilla on kullakin oma tehtävänsä, josta he yrittävät selviytyä parhaansa mukaan. Rosvoja ja poliiseja. Ja poliiseja, jotka ovat rosvoihin päin kallellaan. En ihannoi väkivaltaa, mutta palkkatappajan laittaminen päähenkilöksi toi rikosromaaniin hieman erilaista näkökulmaa, ja pidin tästä ratkaisusta. Veri ei silti lennä kirjassa juuri ollenkaan - onneksi. Kuvaillessani kirjaa 'piristäväksi' en viitannut ylenpalttiseen huumehörhöilyyn tai väkivallassa kieriskelyyn, vaan pikemminkin pelkistettyyn kerrontaan, joka jotenkin etäännytti kirjassa esiintyvät raakuudet ja laittomuudet. Mackay sai palkkatappajan tuntumaan lähes tavalliselta duunarilta.

Jossain kirjan puolenvälin jälkeen kerrontatyyli alkoi jonkin verran tökkiä, sillä se pysyi vähäeleisenä alusta loppuun, eikä juonikaan saanut aivan hirmuisia kierteitä. Aloin kaivata syvyyttä henkilökuvaukseen ja mutkia juoneen. Olin jo antamassa kirjalle neljää tähteä alun perusteella, mutta tähtimäärä hiipui lopulta kolmeen, joka ei toki ole huono saavutus. Noir-tunnelmaa kirjasta silti löytyi, ja taisin jäädä vähän koukkuunkin. Jatko-osat siis kiinnostavat.

Kirjassa käyvät hyvin esille palkkatappajan työn realiteetit, joten liitän kirjan Mikä minusta tulee isona -haasteeseen. Myös oma Rikoksen jäljillä -haasteeni alkaa kääntyä loppusuoralle. Vieläköhän tässä ehtisi jonkun dekkarin lukea ennen kuun vaihdetta? Hiukan kyllä pukkaa jo ähkyä...

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Kirjavinkit ja Hengityskeinu.
Kirjan tietoja: 
Malcom Mackay: The Necessary Death of Lewis Winter (2013)
Suomennos Elina Koskelin
Kannen suunnittelu Tommi Tukiainen
Like, 2014
288 sivua