10. kesäkuuta 2015

3 x äänikirja: A. Christie: Sininen juna, Ruumis kirjastossa & Syyttävä sormi

Hurja Hassu Lukija heitti ilmoille Agatha Christie -lukuhaasteen, johon mukaan ilmoittautumista minun ei tarvinnut kovin kauaa miettiä. Haasteeseen käyvät kaikki tänä vuonna luetut ja blogatut Christien kirjat, ja niitähän minulle on ehtinyt kertyä 6 kappaletta alkuvuoden aikana:

Kuunnellut kirjat:
Agatha Christie: Askel tyhjyyteen
Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus
Agatha Christie: Seitti

Luetut kirjat:
Agatha Christie: Murha maalaiskylässä 
Agatha Christie: Simeon Leen testamentti
Agatha Christie: Rakkauskirjeiden salaisuus

Christie jäi minulta täysin väliin viime kesän dekkarihaasteessa, ja se jäi kaivelemaan sen verran, että päätin korjata asian tilaa. Ja yllä näkyy tulos. Christien kirjoja on tullut luettua ja kuunneltua monen vuoden tauon jälkeen oikein urakalla, enkä siltikään ole vielä esimerkiksi ehtinyt kokeilla Tommy ja Tuppence -kirjoja. Onneksi on vielä puoli vuotta aikaa! Christien dekkarit ovat hieman vanhanaikaisia, niissä ei ole turhia raakuuksia ja ne ovat omalla tavallaan hupaisia - tämä resepti on toiminut minulle kevään aikana erinomaisesti.

Äänikirjoissa lukijana on ollut Lars Svedberg, ja hänen äänensä sopii täydellisesti Christien kirjojen tunnelmaan. Työmatkoille on ollut helppoa napata viihdykkeeksi aina vain uusi Christie, mutta jossain vaiheessa kevättä alkoi viimein iskeä kyllästyminen ja jätin pari kuuntelemaani äänikirjaa pois jopa täältä blogin puolelta. Kirjoissa sinänsä ei ollut mitään vikaa, mutta kun Svedbergin ääni alkoi lukemaan päässäni kirjaa aloittaessani minkä tahansa kirjan totesin, että nyt riitti Christiet eikä niistä postaaminenkaan inspiroinut.

Mutta kun on lukuhaaste... päätin kaivaa ne pari kuunneltua muistojen arkistosta blogin puolelle (neiti Marplet alla) ja lisätä joukkoon yhden uuden Poirotin, jonka sain loppuun aivan hetki sitten. Eli olkaas hyvät, lukuhaasteen ja dekkariviikon kunniaksi pikaiset kommentit kuuntelemistani Agatha Christien dekkareista (kaikissa lukijana Lars Svedberg):

Agatha Christie: Sininen juna


Sininen juna (WSOY, 2012) on Poirot-tarina, joka sijoittuu yläluokan piireihin. Poirot ratkoo rikosta ilman Hastings-kumppaniaan, ja tämä on minun silmissäni aina plussaa kirjalle. Rikos kytkeytyy tarunhohtoisen rubiinin ympärille, joten erityisesti kirjan alku tuntui varsin erilaiselta verrattuna neiti Marple -kirjojen maalaisympyröihin. Kansainvälinen ilmapiiri (kirjassa nimittäin ollaan Nizzassa), rahan, vallan ja rakkauden dramaattisia kiemuroita - minä pidin tästä Poirot-kirjasta neljän tähden verran. Ja vaikken ole ranskan kielen taituri, Svedberg lukee Poirotin lukuisat ranskankieliset lausahdukset äärimmäisen sujuvasti. Sitä on nautinto kuunnella.

Agatha Christie: Ruumis kirjastossa


Ruumis kirjastossa (WSOY, 2011) oli näistä esittelemistäni kirjoista lähimpänä keskinkertaista kuuntelukokemusta. Neiti Marple ei ole erityinen suosikkini, ja vanhan everstin kirjastosta löytyvän nuoren naishenkilön ruumiin arvoitus ei ollut sellainen arvoitus, että se olisi suuremmin kutkutellut mieltäni. Runsas sivuhenkilöiden määrä ei auttanut asiaa, mutta kirja oli onneksi lyhyt. Kolme tähteä. 

Agatha Christie: Syyttävä sormi


Syyttävä sormi (WSOY, 2010) oli myös neiti Marple -juttu, mutta tästä kirjasta pidin erittäin paljon eli neljän tähden arvoisesti. Syynä on ehkäpä se, että neiti Marple ei ollut kirjassa kovin isossa osassa. Lymstockin kylässä lähetellään nimettömiä kirjeitä, ja tarinan keskiössä on kylään asettunut sisaruspari. Hekin saavat oman osansa kirjeistä - ja romantiikasta. Sitäkin puolta tässä kirjassa on, ja tarina oli muutamasta murhasta huolimatta oikein herttainen. Pikku kylän sisäänlämpiävästä ilmapiiristä ja toisensa tuntevista ihmisistä syntyy mehukas soppa eikä kirjaa kuunnellessa tahdo edes muistaa, että tapahtumat sijoittuvat sota-aikaan.


Goodreads: Sininen juna ja Syyttävä sormi saavat 4 tähteä. Ruumis kirjastossa saa 3 tähteä.
Mistä kirjat minulle? Kaikki ovat omia ostoksia verkkokaupan alesta.
Muualla verkossa: 
* Sininen juna -kirjaa on kuunneltu blogissa Amman lukuhetki.
* Ruumis kirjastossa -kirjaa on kuunneltu blogissa Sallan lukupäiväkirja
* Syyttävä sormi -kirjaa on kuunneltu blogissa Kirsin kirjanurkka ja luettu blogeissa Jokken kirjanurkka ja Orfeuksen kääntöpiiri.
Kirjojen tietoja:
Agatha Christie: The Mystery of the Blue Train (1928)
Suomennos Aarre Pipinen
Lukija Lars Svedberg
WSOY, 2012
Kesto 9h 4 min

Agatha Christie: The Body in the Library (1942)
Suomennos Ragni Rossi
Lukija Lars Svedberg
WSOY, 2011
Kesto 6h 30 min

Agatha Christie: The Moving Finger (1943)
Suomennos Eva Siikarla
Lukija Lars Svedberg
WSOY, 2011
Kesto 7h 24 min

10 kommenttia:

  1. Enpäs tiennytkään Christie-haasteesta! Olenkin vallan ajan tasalla, koska luin juuri Dekkariviikolle yhden Christien ja aloitin innoissani jo toisen.

    Loistava idea nuo äänikirjat. Näistä kolmesta kuuntelemastasi Syyttävän sormen olen nuorena lukenut. Se myös kuulosti sellaiselta, että voisin saada siitä näin kypsemmällä iällä paljon enemmän irti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän ehtii vielä hyvin mukaan. Kiva, että muutkin lukevat Christietä. :)

      Syyttävä sormi on mainio, ja mietin sitä kuunnellessani monta kertaa, että oi aikoja, oi tapoja. Tarina oli yllättävän raikas, mutta silti menneen ajan kuvausta. Palvelusväen itsenäistyminen alkaa, tupakointi on modernia. Sivuhenkilöissä oli paljon herkullisia tyyppejä. Tämä kannattaa lukea (tai kuunnella). :)

      Poista
  2. Olen lukenut kaikki mainitsemasi Christiet aikaan, jolloin ei ollut paljon muita dekkareita kuin Christien, Simenonin ja Langin. Sellainenkin aika on ollut, ei uskoisi nykyään. Syyttävä sormi on yksi Christie-suosikkejani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei dekkaritarjonta tainnut ylettömän runsasta olla minunkaan nuoruudessani. Nythän niitä ilmestyy hurjaa tahtia, ei millään pysy uusien nimien perässä. Kuu, syyttävä sormi taisi olla myös kirjailijan oma suosikki. :)

      Poista
  3. Ajattelin osallistua haasteeseen, olen lukenut muutenkin suht' säännöllisesti Agathan aikaansaannoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin kommenttisi haastepostauksessa, melkoinen määrä juttuja tulossa. Mutta hyvä, että näistä vanhoista suosikeista kirjoitetaan. Olen ottanut jo sinulta yhden vinkin talteen, se oli se vähän eksoottisempi Poirot-tarina, joka taitaa kiehtoa lähinnä huonoutensa vuoksi.

      Poista
  4. Itse yritin kuunnella Sinistä junaa vuosia sitten, mutta se jäi jostain syystä kesken. En tainnut oikein päästä oikeaan tunnelmaan. Ehkä pitäisi kuitenkin yrittää uudelleen! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ihastuin siniseen junaan heti kättelyssä. Se alkoi vauhdikkaasti ja Poirot ei ollut häiritsevän paljon esillä. Oli harmaasilmäinen neiti Grey ja paljon muuta... :) Ehkä sitten oli se kuuluisa oikea kuunteluhetki päällä. :)

      Poista
  5. Christietä äänikirjoina -pitääpä laittaa korvan taa! Oln huomannut oman pienen äänikirjakokeiluni aikana, että äänikirjoista dekkkarit toimivat ehkä parhaiten.

    Ja tuo, että äänikirjan lukija alkaa luka päässä myös muuta! Aah, se on niin ärsyttävää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä on aivan valinnanvaraa, Christietä on luettu äänikirjoiksi useamman kirjan verran. Oli todella erikoinen tunne, kun Svedberg alkoi lukea jotain muuta kirjaa päässäni. Onhan hänellä miellyttävä ääni mutta... selvä merkki siitä, että joku raja kuunteluhommissa oli ylitetty. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...