8. maaliskuuta 2015

Agatha Christie: Rakkauskirjeiden salaisuus

Agatha Christien Rakkauskirjeiden salaisuus (WSOY, 2013/1925) oli riemastuttavaa luettavaa. Kirja on erittäin kaukana vakavamielisestä dekkarista, ja siksi se kai osui lukuhermooni täydellisesti. Arkeni on juuri nyt niin täynnä kaikenlaista, etten tahdo jaksaa keskittyä mihinkään kovin syvälliseen kirjalliseen tuotokseen. Rakkauskirjeiden salaisuus oli semmoinen ilottelu, jota saatoin lukea vähäisemmälläkin keskittymiskyvyllä ja jonka lukemisesta ei voinut tulla kuin hyvälle tuulelle.

Kirjan pääpoliisi oli minulle täysin uusi hahmo, Scotland Yardin tarkastaja Battle. Hän ilmestyi mukaan juoneen vasta sadan luetun sivun jälkeen, eikä noussut kovin keskeiseksi henkilöksi missään vaiheessa kirjaa. Takakansi tietää silti kertoa, että tarkastaja Battle esiintyy peräti neljässä muussa kirjassa. En saanut Battlen persoonasta kummoistakaan otetta, vaikka hän vaikutti älykkäältä ja elämää ymmärtäväiseltä kaverilta.

"'Saanko polttaa?'
  Lordi Caterham nyökkäsi, ja Anthony sytytti savukkeen ja terästäytyi koettelemukseensa.
    Hän tajusi paremmin kuin kukaan, millaisessa vaarassa hän oli. Yhden ainoan vuorokauden aikana hän oli sotkeutunut kahteen eri rikokseen. Hänen toimensa ensimmäinen rikoksen yhteydessä eivät kestäisi sekunninkaan tarkastelua. Hankkiuduttuaan varta vasten eroon yhdestä ruumiista ja tehtyään sillä tavoin tyhjäksi oikeuden pyrkimykset hän oli saapunut toisen rikoksen tapahtumapaikalle juuri siihen aikaan kun se tehtiin. Vaikeuksia etsiväksi nuoreksi mieheksi hän olisi tuskin voinut onnistua paremmin.
    'Etelä-Amerikka ei kerta kaikkiaan vedä vertoja tälle', Anthony ajatteli mielessään."   (s. 106)

Battlen hääriessä taustalla etualan valloitti toimelias maailmanmies nimeltä Anthony Cade. Hän saa kirjan alussa ystävältään haltuunsa murhatun kreivi Stylptitchin muistelmat, jotka hän lupaa toimittaa kustantajalle Lontooseen. Cade saa mukaansa myös rakkauskirjeiden nipun, joihin Caden ystävä epäilee liittyvän kiristystä. Muistelmien ja kirjeiden ympärille kehittyy vauhdikkaasti etenevä tapahtumavyyhti, johon liittyy kuvitteellinen Herzoslovakian valtio, poliittisia valtataisteluita, romanttisia sivujuonia ja onnekkaita sattumuksia. Englannissa tapahtumat keskittyvät Chimneys-nimiseen maaseutukartanoon, jonka isäntä lordi Caterham koettaa säilyttää mielenrauhansa sekalaisen vierasjoukon keskellä, mutta minkäs teet, kun tapahtuu murha ja vieraat innostuvat tutkimaan kartanon salakäytäviä.

Juoniaineksia Rakkauskirjeiden salaisuudesta ei puutu, ja olin valmis antamaan kirjalle viisi tähteä siinä vaiheessa, kun keskeiset henkilöt pujahtivat kartanon salakäytäviin. Melkoinen hurlumhei jo takana, ja sitten heitetään vielä perinteiset salakäytävät mukaan! Sekametelisoppa pysyi koossa erinomaisesti, ja jos nyt jotain mutinoitavaa pitää löytää, niin romanttinen sivujuoni eteni yllättävän vauhdikkaasti, mutta sekin sopinee kirjan luonteeseen. Päädyin antamaan kirjalle viisi Goodreads-tähteä kevyessä viihdesarjassa.

***
Christie-viikkoni on ohi, ja rikoksia tutkivat Anthony Caden ohella Neiti Marple, rouva Clarissa Hailsham-Brown ja Hecrule Poirot. Clarissa-rouvan murhamysteerin kuuntelin jo ennen vuodenvaihdetta, mutta nämä muut luin aivan viime viikkoina, lyhyen ajan sisällä. Hauskaa oli, sillä Christien kirjoissa on aivan omanlaisensa tunnelma. Hivenen vanhanaikainen, toisinaan jopa hienostunut, ja aina hyvin brittiläinen. Kirjoista oli mukava bongailla samansuuntaisia juoniaineksia, hieman eri tavoin muunneltuina. Esimerkiksi Rakkauskirjeiden salaisuudessa on erään henkilöhahmon osalta yhteneväisyyttä Simeon Leen testamentti -kirjaan, mutta jotteivät uusien lukijoiden yllätykset mene pilalle, en paljasta tämän enempää.

Tajusin bloggauksia kirjoitellessani, että taisin nuorempana keskittyä täysin neiti Marplen ja Hercule Poirotin edesottamuksiin. Rouva Clarissa ja tarkastaja Battle edustavat kevyempää ja humoristisempaa Christietä, ja tätä puolta en Christien tuotannosta ole paljonkaan lukenut. Samoin Mary Westmacott -nimellä julkaistut kirjat ovat minulle tuntematonta maaperää. Uusi Christie-viikko houkuttelee ajatuksen tasolla kovasti, luettavaa kun tuntuu löytyvän. :)

Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogeissa Jokken kirjanurkka ja Uusi kuu.
Kirjan tietoja:
Agatha Christie: The Secret of Chimneys (1925)
Suomennos  Kirsti Kattelus
WSOY, 2013
278 sivua

4 kommenttia:

  1. Minä jo huolestuin, että olet siirtynyt lukemaan koko vuodeksi Agathan teoksia. Luin itse niitä ehkä kymmenen vanhana ja nythän niitä on vuosiakausia tullut aina uusintoina telkkarista.
    Tykkään vanhahtavasta englantilaisesta tunnelmasta, mutta en saisi alas yhtään Christien kirjaa...enää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt sentään. :) Tämä viikko riittää vähäksi aikaa, ensi viikolla tulee jo muuta blogiin. Minulla ei vissiin ole sietokyky ylittynyt näiden kanssa (olen jättänyt aika monet tv:n lukuisista uusinnoista väliin...), kun menivät alas ilman suurempia kakisteluja. Varsinkin tämä viimeinen, jota luin nyt ensimmäistä kertaa.

      Poista
  2. Tämä oli tosiaan mukavaa luettavaa, jos ottaa kirjan huumorilla. Tässäkin on Herzslovakia kuten aiemmin bloggaamassasi Seitissä. Mukava kirja ja bloggaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ainakaan en osannut tähän kovin vakavasti suhtautua. :) Seitin kuuntelusta on jo sen verran aikaa, etten tunnistanut valtion nimeä. Näillä kirjoillahan ei ole muuta yhteistä (tai en ainakaan huomannut), joten tämähän on kiehtova yksityiskohta. Mutta miksipä joka kirjaan pitäisikään keksiä uusia valtioita, kun voi hyödyntää samaa. :)

      Poista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...