7. joulukuuta 2013

Ari Paulow: Surmankarin vangit

Ari Paulowin Surmankarin vangit (Otava, 2012) on viisikkohenkinen seikkailu, joka sijoittuu kesäiseen Iin jokisuistoon. Päähenkilöinä ja tarinan sankareina ovat 14-vuotiaat kaverukset Samppa, Marko ja Anssi sekä 11-vuotias Elli. Heillä on kesäloma, tuo seikkailujen luvattu aika, ja kaverukset suuntaavat Kempeleestä veneellä Iihin mökille maalaustalkoisiin. Siellä kaveruksia paimentaa  remonttimies Janne, joka on saanut hyvät suositukset nimismies Riikkilältä mutta vaikuttaa silti epäilyttävältä tyypiltä. Yksi sun toinen aikuinen käyttäytyy oudosti, lähiseudun taloihin on murtauduttu ja missä ihmeessä on Markon isä, tiedemies Edgar Blyton? Surmankarin vangit vie lukijan viattoman leppoisaan kesätunnelmaan, jossa nuoret ovat reippaita, hyväkäytöksisiä ja nokkelia. Sampalla on Surmankarin vankien terävimmän pojan rooli ja rosvot puolestaan ovat niin hönttejä, että ihme kun pystyivät kehittelemään niinkin ovelan juonen kuin lopulta paljastuu.


Luin Paulowin kirjaa Beevor & Cooperin Pariisi-tieto-opuksen ja Toptaşin Varjottomien jälkeen. Kylläpä Surmankarin vangit oli höyhenenkevyt kirja niiden jälkeen - onneksi! Tietoa ja taiteellista romaania jaksan lukea vain, jos vastapainoksi löytyy jotain muuta. Ja se 'jokin muu' kevyt-kiva-kirja maistuu sitäkin paremmalle kun lukupinosta poimii edes toisinaan jotain, mikä ei asustele sillä kuuluisalla mukavuusalueella. Monipuolinen lukeminen syventää elämyksiä! Kirjapassin fiilismittariin tulee iso, iloinen hymynaama Surmankarin vankien kohdalle. En suostunut häiriintymään stereotyyppisistä henkilöhahmoista, vaan annoin itseni nauttia supisuomalaiseen kesäarkeen sijoittuvasta leppoisasta jännityksestä. Genreä ei tarvitse aina uudistaa, jotta saa lukijan iloiselle mielelle. Iloiseen mieleen riitti tällä kertaa hyväntuulinen, kesäinen rosvoleikki lähimaisemissa.


 Muualla verkossa: Kirjasta pidettiin myös Jiipeenetissä.

Kirjan tietoja:
Ari Paulow: Surmankarin vangit
Otava, 2012
238 sivua

Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja.

2 kommenttia:

  1. Kivalta kuulostaa, kun kirjan seikkailut sijoittuivat tuttuihin maisemiin. Paulowhan (synt. Kajaani) kirjoitti pitkään Jerry Cottonia Oulussa, joten jännityskirjallisuus on kirjoittajan hallinnassa.

    VastaaPoista
  2. Minun mummo luki innokkaasti Jerry Cottonia, minulla on ensitutustuminen niihin vielä edessä. :) Mutta juu, tykkäsin siitä, että tiesin suurin piirtein missä liikutaan, ei tarvitse turvautua mielikuvitukseen jotta näkee Ii-joen silmiensä edessä. :)

    VastaaPoista

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...