Hugo Pratt: Suolaisen meren balladi
Hugo Prattin (1927-1995) Corto Maltese -seikkailusarjakuva on niitä tunnettuja sarjakuvia, jotka olen löytänyt vasta aivan viime vuosina. Olen lukenut pari satunnaista osaa Maltesen seikkailuja, mutta nyt viimein tulin tutustuneeksi sarja-avaukseen. Siitä ilmestyi jokunen vuosi sitten komea väripainos nimellä Suolaisen meren balladi (Jalava, 2014), ja näyttävä, valokuvin varustettu esipuhe tekee tästä versiosta todella muhkean lukuelämyksen. Seikkailu on ilmestynyt myös vuonna 1991 nimellä Corto Maltese Etelämerellä, mutta itse pidän enemmän uudesta nimestä, joka sopii tyyliltään paremmin kirjan tunnelmaan.
Turhaapa sitä kiertelemään, Suolaisen meren balladi saa minulta täydet viisi tähteä. 1. maailmansodan vuosiin ajoittuva merihenkinen seikkailu oli juonensa puolesta vetävää luettavaa, ja sen monipuolinen henkilögalleria kattoi niin saksalaiset sotilaat, erilaisten tunkeilijoiden keskellä elävät Tyynen valtameren saarten alkuperäisasukkaat, merirosvo Rasputinin, pari haaksirikkoutunutta ja aivan väärään seuraan joutunutta nuorta sekä tietysti laivattoman kapteenimme Corto Maltesen, joka heti kirjan alussa poimitaan merestä parempaan talteen:
Pidin kirjan meikäläisittäin eksoottisesta fiiliksestä. Tyyni valtameri ja sen saaristot eivät ole minulle tuttuja seutuja edes nykyajasta, ja 1900-luvun alkupuolen olot ja sota-ajan kireä tunnelma tuovat oman osansa hienoon ajankuvaan. Vielä kun Maltese ja Rasputin sekaantuvat saarilla valtaapitävien salaperäisten munkkien valtataisteluihin ja mukana heiluvat petollisen viattomilta näyttävät nuoret, sivut kääntyivät todella vinhaa vauhtia. Maailmansodan tapahtumia on mielestäni onnistuneesti nivottu osaksi juonenkulkua, ja suuri, aava meri toimii hienosti tapahtumien keskeisenä taustaelementtinä.
Maltese ja Rasputin ovat kaksi aika yksinäistä, omaa onneaan eri keinoin tavoittelevaa veikkoa, jotka koettavat sodan melkeissä pärjätä miten parhaiten taitavat. Heidän hahmonsa kannattelevat juonta hyvin loppuun asti, vaikka mukana hääriikin kiitettävä joukko sivuhenkilöitä. Erityisesti sarjan nimihenkilö on melkoinen persoonallisuus ja tuntui, että tutustuin häneen kunnolla vasta nyt, vaikka pari myöhäisempääkin Maltese-albumia on tullut Prattilta luettua. Maltese on jännä sekoitus toimintaa, oikeuden- ja kunniantuntoa ja haaveellisuutta, ja hänen luonteestaan saa hyvän kuvan Suolaisen meren balladista.
Prattin kerronta- ja piirrostyyli on monin paikoin maalailevan tunnelmoiva ja runollinenkin, ja sivujen liepeillä leijailee romanttishenkinen, rehdin seikkailun maku. Kirjan haaleansävyinen värimaailma miellytti minun silmääni, ja oli mukavaa, ettei juoni paahtanut liiallisella vauhdilla eteenpäin vaan myös maisemakuville annettiin tilaa.
Suolaisen meren balladi oli niin positiivinen yllätys, että taidan alkaa lukemaan Corto Maltesen seikkailuja enemmänkin. Goodreadsiin tämä sarja-avaus saa minulta todellakin täydet pisteet, ja suosittelen vuonna 2014 ilmestynyttä väripainosta erittäin lämpimästi seikkailutarinoiden ystäville.
***
Osallistun kirjalla Main Kirjahyllyn aarteet 2 -lukuhaasteeseen sekä Nannan kirjakimaran Kirjoja ulapalta -haasteeseen.
Seinäjoen kirjaston Aikamatka-haasteessa saan sarjakuvasta pisteen kohtaan 1910-luvulla ilmestynyt tai 1910-luvulle sijoittuva kirja, sillä tapahtumat alkavat vuoden 1913 marraskuun 1. päivästä, jolloin Rasputin noukkii alukseensa ensin sairauden kielissä riutuvat, haaksirikkoutuneet nuoret ja sitten Maltesen. Loppu onkin sarjakuvan historiaa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.