Heljä Salonen: Kaikki kotiin! Sienestäjän sielunelämää
Heljä Salosen pilke silmäkulmassa kirjoitettu Kaikki kotiin! Sienestäjän sielunelämää (Kirjapaja, 2012) valottaa nimensä mukaisesti metsässä liikkuvaa olentoa, sieni-ihmistä, ja hänen olemustaan ja sienistäkin kerrotaan aika lailla. Itse en kuulu sienestäjien heimoon vaan kierrän sienet kaukaa, myös ruuan muodossa tarjottuna (koska sieni maistuu, no, sienelle - yök!). Pieni kirjanen herätti kuitenkin huomioni lähikirjaston vinkkihyllyssä, johon oli koottu syksyyn liittyviä kirjoja, ja otin sen ikään kuin hupimielessä lainaan. Yllättäen sitten viihdyin tavanomaisesta poikkeavan sienikirjan parissa tosi hyvin, ja uskallan suositella Kaikki kotiin! -kirjaa myös ja aivan erityisesti heille, jotka kummastelevat sienien ja sienestyksen viehätystä.
 | |
| Kuva otettu 9.10.2020. Vielä löytyi sieni kuvausrekvisiitaksi, eikä tarvinnyt edes kovin kauaa etsiskellä. Sieni jäi metsään, siihen mihin oli asettunut. |
Salonen kertoilee kirjassa omista sienestyskokemuksistaan - ja muistoistaan, sienestyksen ja sienien erityispiirteistä, ja sienestykseen liittyvistä mielikuvista. Kirjan tyyli on kevyt, mikä oli mielestäni ilahduttava asia. Vakavemmat sienioppaat jätän suosiolla muille, mutta Salosen tuumailuja mm. sienestyksen imagoa kohottavasta arvosta oli kiva lueskella:
"Sienten tuntemuksella pintajulkkis voi saada kerralla syvyyttä. Jos turhaksi julkkikseksi leimatta osaa kulkea metsässä kuin valkohäntäpeura ja kykenee poimimaan korillisen kauppasieniä, hän muuttuu mielenkiintoiseksi uudella tavalla ja eri medioille kuin ennen. Sieniharrastuksellaan ihminen antaa itsestään kuvan tyyppinä, jolla on pitkä pinna ja joka ei ole niin kova kuin miltä näyttää."
"Sieniretkieni jälkeen en voi olla muuta kuin eri mieltä Aleksis Kiven kanssa. Hän kun oli sitä mieltä, että sienestys on herrojen laji."
 |
| Onhan noita, sieniä. |
***
Tietokirjabingossa sijoitan kirjan ruutuun "opin kirjasta jotain uutta":
Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja, sillä löysin kirjan kirjaston vinkkihyllystä.
Kuulostaa veikeältä kirjalta. Minäkään en ole sienestäjä, vaikka kanttarelleja poiminkin, jos kohdalle sattuu, mutta sieniruokia kyllä syön ja joskus harvoin laitankin.
VastaaPoistaAi niin, tietokirjabingo. Hyvä muistutus! Joitain tietokirjoja olen vuoden aikana lukenut, ja on kai aika tuoda niitä lisää blogiin. Vielähän tässä on aikaa...
Juu, tässä on oikein kiva kirja, todellinen lukupinon yllättäjä. Tietokirjabingoon ehtii vielä vaikka mitä! Minulla saattaa jäädä bingorivi haaveeksi, mutta muutamaa lisärastia tavoittelen tässä loppuvuoden aikana.
PoistaMahtavaa, kun avaat teosta ei-sienestäjän näkökulmasta! Itse kerään sieniä noin kerran vuodessa, ja nautin sienipiirakasta sen jälkeen, mutta en pidä sieniä arkiruoan lähteenä. Niiden kerääminen on paljon kivempaa kuin säilöntä.
VastaaPoistaSamassa hengessä suosittelen norjalaisen Are Kalvon teosta Helvetillinen vaelluskirja. Siinä tosin kirjailija todella inhoaa reippailua!
Heh, Salonen valotti sienestyksen tuotakin puolta, että siis joillekin sienien kerääminen on innostavampaa kuin sienien laitto ruuaksi tai säilöminen. :) Tuo Kalvon kirja minulla jo onkin lukulistalla, se kuulosti hauskalta, omalla tavallaan. En kyllä ole vaellusihmisiä(kään), joten lienee ihan hyvä kirja juuri minulle. :)
PoistaNostan hattua, että tartuit sienikirjaan, vaikket olekaan sieni-ihmisiä. Minä olen laiska sienestäjä, mutta kerään tuntemani kyllä mukaan jos vastaan sattuvat tulemaan. Sen sijaan sienensyöjänä olen innokas, ja syönkin sieniruokia vähintään kerran viikossa, joskus useammankin. Hassua sinänsä, sillä nuorempana en voinut sietää sieniä 😊
VastaaPoistaNäin se maailma avartuu kirjoja lukemalka. 😊 Kiva tietää, että maku voi muuttua sienten suhteen. Omalla kohdalla en ole tämmöistä vielä havainnut, mutta mistäs sitä koskaan tietää. 😏
PoistaIhanan ennakkoluulotonta sinulta tarttua hupimielessä sienikirjaan!
VastaaPoistaTämän viikon sunnuntaistriimistä tuntuu tarttuvan useita hyviä kirjavinkkekä matkaani - taidan tämän liittää myös vinkkilistaani! :D
Itse olen aloitteleva sienestäjä. Viime vuonna keskityin tatteihin, tänä vuonna kanttarelleihin. Sienestäminen on todella vaivalloista kaikkine vaiheineen (sienten käsittelyyn kotona ainakin minulta menee ihan tuhottomasti aikaa, että ne saa putsattua, pilkottua yms.), ja tämän sieneilyurani aikana on kyllä tullut ihan oikeasti myös monta itkua.
Tämä kirja voisi olla oiva kannustuskirja minulle! :)
Juu, tämä kirja kyllä innostaa sienten maailmaan, jos harrastus kerran on jo alulla. Tuo onkin varmasti hyvä tapa perehtyä sienestykseen, laji kerrallaan. Hyviä sienireissuja sinulle. 😊
PoistaHienoa kun olet valinnut sienikirjan, vaikka se onkin sinulle vieras alue. Minulla on tämä kirja, sain sen kollegoiltani tuolloin ilmestymisvuonna. Minulla oli jokin merkkipäivä ja kollegat muistivat minua tällä kirjalla, koska tiesivät että olen innokas sienestäjä. Olemme tykänneet poimia sieniä jo liki kaksikymmentä vuotta. Sienituntemus lisääntyy ja sienten käyttö yleensäkin. Sienet ovat herkkua! Kiva kirja, pääsee mukaan siestämisen tunnelmaan.
VastaaPoistaOlipas kiva ja oivaltava lahja kollegoiltasi. :) Sinulla onkin huima kokemus sienistä. Tässä kirjassa on todellakin sienestämisen tunnelmaa, sen kyllä aisti vaikkei itse lajiin olekaan hurahtanut.
PoistaMinä pidän sienistä ja sienestämisestä, mutta olen täysin amatööri tunnistamaan muita kuin kanttarelleja, suppiksia tai mustia torvisieniä. Ainoa sienikirja, johon minun oikeasti pitäisi perehtyä on sellainen, jonka avulla oppisin tunnistamaan laajemmin metsän antimia.
VastaaPoistaMetsässä kävely on mieltä rauhoittavaa ja sienet tulevat ylimääräisenä bonuksena, ehkä sinunkin kannattaisi kokeilla ja aloittaa vaikka puolukoilla, jos ne maistuvat sinulle sieniä paremmin!
Tästä kirjasta ei todellakaan ole apua sienten tunnistuksesta. :) Metsällä on todellakin rauhoittava vaikutus, ja puolukat ovat sentään jo hallussa. Se onkin aika turvallinen marja poimia, ei oikeastaan voi erehtyä tunnistamisessa. :)
Poista