Alex Michaelides: Hiljainen potilas
Alex Michaelidesin Hiljainen potilas (Gummerus, 2019) oli julkaisunsa aikaan isosti esillä kirjablogeissa (tai ainakin sen verran, että kirjan nimi jäi minulle mieleen). Itse en tuolloin kirjasta suuremmin kiinnostunut, mutta hiljattain nappasin Potilaan mukaan kirjaston pikalainahyllystä, kun dekkarit ovat pienen tauon jälkeen alkaneet taas maistua. Viime viikonloppu menikin sitten Hiljaista potilasta ahmiessa. Tämä kirja totisesti yllätti vetävyydellään!
Hiljaisen potilaan asetelma on kiinnostava: taidemaalari Alicia Berenson on tuomittu miehensä raa'asta murhasta, mutta tapahtuman jälkeen Alicia ei ole sanonut sanaakaan. Mykistynyttä naista hoidetaan psykiatrisessa laitoksessa, jonne Alician tapauksesta kiinnostunut psykoterapeutti Theo Faber hakeutuu töihin. Onnistuuko hän viimein murtamaan Alician mielen muurit ja paljastamaan tämän salaisuudet? Mitä tuona kohtalokkaana iltana todella tapahtui?
"Olen minäkin idiootti, soimasin itseäni. Mitä oikein kuvittelin tekeväni? Olin pakottanut Alician etenemään aivan liian nopeasti. Toimeni olivat räikeän epäammattimaisia ja mikä pahinta, töysin tökeröjä. Kaiken kaikkiaan ne paljastivat enemmän omasta mielentilastani kuin Alician ajatuksista.Mutta juuri sellainen vaikutus Alicialla oli muihin ihmisiin. Hänen hiljaisuutensa oli kuin peili, josta jokainen näki oman kuvansa.Eikä tuo kuva useinkaan ollut mairitteleva." (s. 138)
Goodreadsin kommenteissa kirjaa on moitittu sen "epätrillerimäisyydestä" eli siitä, miten verkkaan tapahtumia keritään auki. Kirjan kannessa oleva julistus "täydellisestä trilleristä" onkin mielestäni hitusen harhaanjohtava, sillä minustakin aito trilleri on taphtumien temmoltaan aivan jotain muuta kuin Hiljainen potilas. Mutta toisaalta, itse en kirjaa lukiessani miettinyt sitä, millaisia odotusarvoja "trilleriys" lataa kirjalle vaan luin vaan ja annoin kirjan viedä. Tällä tavoin Hiljainen potilas toimi aivan loistavasti ja pidin erityisesti juuri siitä, ettei juoni kiirehtinyt liikaa. Loppuun on kyllä säästetty parhaat paukut, sen voin luvata.
Hiljainen potilas saa minulta Goodreadsiin täydet viisi tähteä. Jos jokin tavanomaisesta poikkeava ja psykologista jännitystä sisältävä dekkarijuoni kiinnostaa, suosittelen Michaelidesin kirjaa lämpimästi. Kirjan kansiliepeessä viitataan Agatha Christieltä peräisin oleviin vaikutteisiin ja tämän allekirjoitan täysin. Nyt kun Hiljainen potilas on luettu, on helppo nähdä sen sisällössä herkullisia yhtäläisyyksiä Christien kirjoista tuttuihin juonikuvioihin. Mutta eipä niistä sen enempää, jotten pilaa uusien lukijoiden lukunautintoa. 😊
***
POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa kirja sopii kohtaan "a book on subject you know nothing about". Psykoterapia on minulle täysin tuntematonta maaperää.
Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Leena Lumi, Kirjan pauloissa, Kirjarouvan elämää ja Kirjasähkökäyrä
Kirjan tietoja:
Alex Michaelides: The Silent Patient (2019)
Suomennos Antti Autio
Gummerus, 2019
454 sivua
Tyylipuhdas ja onnistunut veto! Jo monivivahteinen juonenkieputus näppärine ja yllättävine loppuratkaisuineen - sille kun en lukiessa poikkeuksellisesti uhrannut ainuttakaan ajatusta-
VastaaPoistaon seikka, joka kertoo paljon teoksen hyvästä tasosta.
Michaelides luo varmaotteisen vaikutelman siitä, että hän tietää, mistä hän kirjoittaa.
Ilmeikäs kerronta ei horju eikä haparoi. Tervetullut lisä laajaan dekkaririntamaan ja onkin mielenkiintoista nähdä, mille urille kirjailija tuotantonsa jatkossa kuljettaa.
Tämä oli todellakin erittäin tyylikäs kirja. En lainkaan odottanut näin kiehtovasti rakennettua juonta. On tosiaan jännä nähdä, mitä kirjailijalta seuraavaksi tulee. Toivottavasti taso säilyy yhtä laadukkaana. :)
PoistaMinustakin tämä oli tosi hyvä kirja ja sen parissa kyllä viihtyi!
VastaaPoistaJuu, on kyllä eräs parhaita genrensä edustajia mitä olen vähään aikaan lukenut!
PoistaTämä vaikuttaa kiinnostavalta, mutta jostain en ole tähän tullut tarttuneeksi vaikka olen kyllä kirjasta tietoinen. Täälläkin se on ollut paljon esillä. Jokin on harannut vastaan, mutta koska en itsekään tiedä mikä, niin ehkä voisi ottaa lukuun jossain vaiheessa. En varmaan ihan heti kuitenkaan, kun on nyt on niin paljon kaikkea kiintoisaa jonossa. Psykologiset aspektit aina kiinnostavat, enemmän kuin toiminta.
VastaaPoistaKansiliepeen perusteella kirja on ollut suosittu ja paljon esillä varmaankin lähes joka maassa, jossa se on julkaistu. Enkä tätä yhtään ihmettele. :) Kannattaa kokeilla, jos löytyy sopiva hetki juuri tälle kirjalle. Oli ihan näppärästi rakennettu kokonaisuus.
PoistaTämä on vuosiin paras psykologinen trilleri ja mä luen todella paljon. Kirjassa todellakin pureudutaan psykologisin keinoin luomaan juonta - onnistuneesti. Loppu on yksi parhaista mitä olen lukenut. Suosittelen niille, ketkä eivät ole kiinnostuneita veren kanssa sohlaavista trillereistä vaan sitä mitä tapahtuu ihmismielen sisällä.
VastaaPoistaKiva kuulla, että pidit tästä! Muistan vieläkin, miten koukutuin tähän. :)
Poista