Ian Rankin: Piru mieluummin

Ian Rankinin John Rebus -sarja taitaa olla dekkarisarja, jota olen viime vuosina uskollisimmin lukenut ja seurannut. Piru mieluummin (Blue Moon, 2019) on sarjan 20. suomennos ja olen lähes varma, että kotihyllystäni löytyvät kaikki käännetyt osat, ja muutamaa lukuun ottamatta olen ne myös lukenut. Sarja on pitänyt minua otteessaan, sillä sen taso on mielestäni pysynyt korkeana ja pidän Rebus-sarjan peruspalikoista: skottilainen jäyhä ja hivenen nuhjuinen tunnelma, peruspoliisityö ja hitaasti kehittyvien ihmissuhdekudelmien verkko ovat minulle toimiva yhdistelmä.

Piru mieluummin -kirjassa Rebus on ollut puolipakotettuna eläkeläisenä jo muutaman osan verran, ja jännitin etukäteen kovasti, miten poliisityön arkeen vahvasti nojaava sarja voi enää tämän jälkeen uskottavasti toimia. Piru mieluummin on Rebusiin ei-poliisiudesta huolimatta toimiva dekkari, ja iso ansio tästä lankeaa mielestäni sille, että sarjan henkilögallerian keskiöön on onnistuneesti nostettu muitakin poliisin palkkalistoilla olevia Rebusin lisäksi. Hänen teräväpäinen ja sinnikäs kollegansa Siobhan Clarke on ollut siellä jo pitkään, mutta muutaman viime osan aikana myös rikoskomisario Malcolm Fox on saanut aina vain enemmän tilaa juonenkehittelyissä. Heidän kauttaan sarjassa on säilynyt luonteva side poliisilaitoksen käytäviin.

Fox on hyvä lisä sarjan poliisikaartiin: aiemmin sisäisessä tutkinnassa toiminut, nuhteettoman oloinen ja alkoholia karttava Fox vaikuttaa joutuneen sivuraiteille urallaan, kun häntä heitellään (tai ylennetään) sinne tänne poliisin virka-asteikossa. Piru mieluummin -kirjan alussa hän ajelee päivittäin töihin Gartcoshiin, Scottish Crime Campukselle, jossa hänet määrätään auttamaan Edinburghia koskevassa veropetosjutussa. Foxin suunta vie siis takaisin Edinburghiin, Clarken ja yllättäen myös Rebusin luo. Tämä kun on epämääräisen Cafferty-suhteensa avulla onnistunut kiemurtelemaan takaisin jonkinlaiseksi poliisin epäviralliseksi avustajaksi. Rikollispomo-Cafferty ja hänen nuorempi haastajansa Darryl Christie ovat keskeisessä osassa (tässäkin) Rebus-dekkarissa, ja tykkäsin kovasti siitä, että kirjan aikana päästiin hieman kurkistamaan myös Caffertyn ajatuksiin eikä vain katseltu hänen toimiaan poliisin näkövinkkelistä.

"Hän oli kuvitellut niiden aikojen olevan ohi. Kenties hän olisi tyytynyt ajelehtimaan eläkkeelle, jos joku muu kuin Darryl Christie olisi tullut kuvioihin. Hän oli pitänyt itseään Christien mentorina, ja poika olikin jonkin aikaa toiminut sen mukaan mutta kuitenkin kaiken aikaa suunnitellut Caffertyn syrjäyttämistä. Christien bisnekset olivat kasvaneet ja hän sen mukana. Ei mitään kiitosta -  pelkästään liittoutumista joka ikisen muissa kaupungeissa olevan kilpailijan kanssa, kunnes Caffertyn oma reviiri oli kutistunut ja kuihtunut.

    Voisiko hän vain olla tekemättä mitään ja antaa heidän selviytyä siitä? Toistaiseksi he olivat antaneet hänen olla, mutta historia oli osoittanut että sellainen asiantila ei kestäisi. Cafferty arveli että edessä oli tilinteon hetki. Ja se oli lähestymässä." (s. 136)

Tilinteon hetki todellakin koittaa kirjan loppupuolella, kun Cafferty ja Christie ottavat mittaa toisistaan. Vanhat koirat osoittavat olevansa vielä voimissaan: sekä Cafferty että Rebus ovat askeleen edellä kollegoitaan, kun ollaan tosipaikan edessä. Silti ilmassa leijuu koko kirjan ajan alavireinen, surumielinen sävy - ikään kuin kaikki ymmärtäisivät, että loppu häämöttää, itse kullekin aina vain lähempänä. Rebus tosin yrittää voittaa itselleen lisää aikaa lopettaessaan viimein tupakan polton ja vähentämällä alkoholin kulutustaan. Nähtiinpä siis tämäkin hetki Rebus-sarjassa.

Piru mieluummin saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin. Rebusin omapäiset tutkimukset eivät kenties ole uskottavuuden huipentuma, ja Caffertykin alkaa olla hivenen kulunut hahmo, Mutta niin vain Rankin on onnistunut kieputtelemaan heidän ympärilleen kiemuraisen juonen, joka valottaa skottilaisen poliisilaitoksen muutoksen tuulia ja kaupungin rikollisten valtataisteluja. Ja yksi vanha, aikoinaan selvittämättä jäänyt murhakin tulee ratkaistua. Laadukas paketti, jälleen kerran.

John Rebus -sarja blogissani (hups! Huomaan, että blogin ulkpuolelle on tipahtanut aika monta lukemaani sarjan osaa...):

Ristinolla
Kuurupiilo
Paljas poliitikko
Musta kirja
Kalman asialla
Riippuva puutarha
Pyhiä vai pahoja

***

Osallistun Rankinin dekkarilla Kirjahyllyn aarteet -haasteeseen.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: The Guardian -lehden arvio löytyy täältä, The Scotsman -lehden arvio löytyy täältä.
Kirjan tietoja:
Ian Rankin: Rather Be the Devil (2016)
Suomennos Ulla Ekman-Salokangas
Blue Moon, 2019
364 sivua