lyhyesti: Vieras, Yömyrsky ja Pyhiä vai pahoja

Keväällä lukemieni kirjojen miniarviot jatkuvat parilla dekkarilla ja Riikka Pulkkisen romaanilla Vieras:


Riikka Pulkkinen: Vieras (Otava, 2012)

Riikka Pulkkisen romaanit ovat olleet minulle erittäin mieluista luettavaa, mutta Vieras jäi harmillisen keskinkertaiseksi lukuelämykseksi. Kirjassa oli paljon hyvää, josta pidin: seurakuntapastori-Marian irtiotto arjesta ja hyppy New Yorkin sykkeeseen, omien tuntemusten ja vaikuttimien tutkiminen ja kuulostelu. Mutta kenties kirja ei oikein toiminut minulle sen vuoksi, että siitä jäi kovin epäyhtenäinen vaikutelma menneen ja nykyisyyden välillä tapahtuvan poukkoilun vuoksi. Marian anoreksian ja uskonnollisuuden sävyttämää menneisyyttä kuvattiin rinta rinnan New York -kokemusten kanssa, ja välimatka näiden välillä oli aika iso. En vain saanut kummmoistakaan otetta Mariasta ja hänen elämänvaiheistaan. Goodreadsiin kirja saa silti kolme tähteä. Kauniisti ja sujuvasti Pulkkinen kirjoittaa, kuten aina.

Haastepiste Yhdysvallat-lukuhaasteeseen: New Yorkiin sijoittuva kirja. Helmet-haasteessa kirja sopii kohtaan 43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Luettua elämääPieni kirjasto ja Nannan kirjakimara 
Kirjan tietoja:
Riikka Pulkkinen: Vieras
Otava, 2012
299 sivua

Ian Rankin: Pyhiä vai pahoja (Blue Moon, 2017)

Ian Rankinin komisario Rebus -sarja on eräs ehdoton suosikkisarjani dekkarien saralla, ja on ihailtavaa, ettei sarjan taso ole romahtanut, vaikka Pyhiä vai pahoja on jo 19. Rebus kirja. Se on kyllä todettava, että sarja on säilynyt hyvin samanoloisena koko olemassa olonsa ajan (ken siis pitää sarjasta, herkkua on saatavilla runsain mitoin): Edinburghin kadut, pubit, pikkurosvot ja poliisiaseman karun työteliäs ilmapiiri ovat edelleen Rebus-kirjan peruspilareita. Ja tietysti työlleen omistautunut Rebus, joka tässä uusimmassa suomennoksessa on ehtinyt palata eläkkeeltä takaisin töihin, tutkimaan sisäisen tutkinnan kanssa vanhojen työkaveriensa toimia oman uransa alkuaikoina. Oltiinko silloin pyhiä vai pahoja? 

Pyhiä vai pahoja rullaa sujuvasti alusta loppuun, omalle Rebus-tyylilleen uskollisena. Rajanveto pyhien ja pahojen välillä ei ole aina kovin selvää vaan paljon liikutaan harmaassa välimaastossa, ja arkinen kädenvääntö omatunnon ja lain välillä onkin eräs syy, miksi olen pitänyt Rebus-sarjasta. Goodreadsiin kirja saa minulta neljä tähteä.

Osallistun kirjalla Jatkumo-haasteeseen.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogissa Mummo matkalla
Kirjan tietoja:
Ian Rankin: Saints of the Shadow Bible (2013)
Suomennos Ulla Ekman-Salokangas
Blue Moon, 2017
380 sivua 

Johan Theorin: Yömyrsky (Tammi, 2015)

Theorinin Yömyrsky jatkaa Öölantiin sijoittuvaa dekkarisarjaa, jossa kuvataan saarelle sijoittuvia, lievästi yliluonnolliseen kallellaan olevia (tai siltä vaikuttavia) rikoksia. Poliisin rooli Yömyrskyssä on vähäinen, sen sijaan seurataan saarelle muuttavan perheen elämää sen jälkeen, kun perheen nuori äiti hukkuu omaan kotirantaansa. Perheen asuttaman talon synkkä menneisyys avautuu lukijalle takaumien kautta, eli hyppyjä menneen ja nykyisyyden välillä on luvassa, paljon.

Rikos pienessä yhteisössä -tyylisten dekkarien ystäville Yömyrsky on mukavaa luettavaa. Näitä dekkareitahan riittää ainakin ruotsalaisten rikoskirjojen joukossa pilvin pimein, ja tästä tyylilajista on vaivihkaa muodostunut minulle tuttua ja turvallista luettavaa, jonka pariin on helppo etsiytyä silloin, kun päänupissa ei riitä virtaa vaikeammille ja vaativimmille kirjoille. Hivenen aavemainen, muttei kuitenkin pelottava tai raaka Yömyrsky saa Goodreadsiin kolme tähteä.

Osallistun kirjalla Jatkumo-haasteeseen.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Leena Lumi, Satun luetut ja Rakkaudesta kirjoihin
Kirjan tietoja:
Johan Theorin: Nattfåk (2008)
Suomennos Outi Menna
Tammi, 2015 (pokkaripainos)
432 sivua

Kommentit

  1. Olen samaa mieltä tuosta Pulkkisen Vieras-teoksesta, eli se ei kovin sykähdyttänyt. Muuten olen pitänyt Pulkkisen tuotannosta. Dekkarivihjeet ovat aina tervetulleita. Nuo dekkaristit ovat minulle ihan uusia tuttavuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dekkarisarjoja on niin paljon, että eihän niihin kaikkiin ehdi tutustua... näitä kahta sarjaa kyllä kannattaa kokeilla, jos dekkarihammasta kolottaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.