Andreï Makine: Ikuisen rakkauden kosketuksia

Andreï Makinen Ikuisen rakkauden kosketuksia (WSOY, 2012) oli mieluisa löytö kirjaston novellihyllystä. Olen lukenut Makinelta aikaisemmin vain yhden romaanin, kun reilut neljä vuotta sitten Ranskalainen testamentti ihastutti kauniilla kielellään. Usein on tullut silmäiltyä Makinen kirjoja kirjaston hyllyssä, mutta vasta näin novellihaasteen loppumetreillä innostuin jälleen Makinen pariin. Ikuisen rakkauden kosketuksia on surumielinen ja herkkätunnelmainen kahdeksan novellin kokoelma, joka tuntui parhaimmalta novelli illassa -tyylisesti nautittuna.

"Vaitonaisen vaelluksemme aikana me ajattelimme samoja selkeitä asioita. Minä näen taas sodanjälkeisen lapsuutemme ja kaikki ne kauhut joilta pelastuimme. Meidän sukupolvemme osaa kääntää sivua, syöksyä kohti tulevaisuutta, nauttia rakkauden piirileikistä. Zorkalla ei ollut yhtä hyvä onni. Menneisyys oli hänelle kuin pensaikossa vaaniva lumilaikku, se kamppasi hänet, hän kaatui ja hänet sieppasi ja vei mennessään aika, jolloin kuoleminen oli varsin tavanomaista. Hänen epäoikeudenmukainen kohtalonsa kuohuttaa, sitä ei pysty hyväksymään, vaikka se on typerän tavallista niin kuin kaikki elämänne onnettomat tapahtumat." (s. 113)

Kokoelman novellit käsittelevat kukin omalla tavallaan neuvostovenäjän aikaista todellisuutta. Se on kääritty muistojen kudelmiin, pieniin arkisiin tapahtumiin, elämän kolhimien ihmisten välisiin kohtaamisiin, sisäisiin tunneryöppyihin, haikeuteen ja jonkinlaiseen vuosien aikana syntyneeseen lempeään ymmärrykseen ajan oloja kohtaan. Suuria kauheuksia ei tästä kirjasta löydy suoraan kerrottuna, mutta novellien pinnan alta voi aistia monenlaista. Makinen polveilevat lauseet ja kauniit sanat saattavat nopeasti luettuna vetää maton alta novellien tunnelmalta - tai ainakaan itse en pystynyt sulattaman kokoelmaa kovin nopeaan tahtiin luettuna. Novelleilla oli mittaa noin parikymmentä sivua kullakin, joten ne soveltuivat mainiosti mukavaksi iltalukemiseksi. Goodreadsiin kokoelma saa minulta neljä tähteä.

***

Aloitan Makinen kirjalla kirjankansibingoilun, ja ruksaan - tai pikemminkin kukitan, sillä päätin käyttää kukkamerkkiä ruksin sijaan merkkaamaan luettuja kansia - ruudun kukkia:

Osallistun kirjalla myös Novellihaasteeseen, ja Helmet-haasteeseenkin tulee osuma kohtaan 25. Novellikokoelma.

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kulttuuri kukoistaa, Leena Lumi, P. S. Rakastan kirjoja

Kirjan tietoja:

Andreï Makine: Le Livres des brèves amours éternelles (2011)
Suomennos Annikki Suni
WSOY, 2012
158 sivua