Ian Rankin: Musta kirja
Ian Rankin jäi minulle hyvänä nimenä mieleen menneestä dekkarikesästä. Luin loppukesästä Henkiin herätettävät, ja Edinburghin nojatuolimatkakuume nousi kirjan lukemisen jälkeen korkealle. Komisario Rebus -kirjoja on onneksi suomennettu paljon, joten lukemista riittää. Valitsin kirjaston hyllystä sarjan alkupäässä ilmestyneen Mustan kirjan (Blue Moon, 2008), joka on Rebus-kirja numero #5. Kirjan kansi on jopa rumempi kuin Henkiin herätettävien, mutta sehän on vain kansi. Sisältö ratkaisee, ja se puoli onneksi toimii, vaikkei Musta kirja ollut aivan niin hieno kuin Henkiin herätettävät.
Mustassa kirjassa on samoja elementtejä kuin Henkiin herätettävissä. Paikallinen rikollispomo Morris Gafferty on jälleen mukana, samoin Rebuksen naisongelmat. Rebuksen naisystävänä on lääkärinä työskentelevä Patience, ja jollen väärin muista, niin Henkiin herätettävissä (Rebus #13) Patience oli jo historiaa ja jokin uusi nainen (nimi ei muistu mieleen) oli tullut hänen tilalleen. Kumpikaan tuttu piirre ei sarjan tässä vaiheessa nostattanut ärtymystä, sillä varsinkin nuo naisasiat olivat pelkkä sivujuoni. Minua ei myöskään häirinnyt sarjan osien lukeminen 'väärässä' järjestyksessä, sillä olen päässyt molempiin kirjoihin hyvin sisälle eikä näissä (onneksi) näytä olevaan mitään suurta, dramaattista juonta, jota seurata rikosten selvittelyn ohella.
Kirjan rikosvyyhti ei ole sieltä räväkämmästä päästä. Rebusin kollega kolkataan Elvis-teemaisen baarin pihalla, ja Rebus alkaa selvittämään, liittyykö juttu kenties vanhaan hotellipaloon, jota kyseinen kollega oli tutkinut omalla ajallaan (joo-o, taas näitä työn sankareita). Sen verran voinen paljastaa, ettei meno juuri hurjemmaksi muutu juonen edetessä, mutta Rebukset viehättävätkin minua aivan muista syistä. En ole Edinburghissa käynyt, mutta niin vain kirjan sivuilta onnistuu välittymään kaupungin paikallistunnelmaa. Tai ainakin sellaista tunnelmaa, jonka voin helposti liittää mielikuviini Edinburghista. On Elvis-krääsää täynnä oleva baari, ja no, baareja ylipäänsä (näissä kirjoissa istutaan olusella kohtalaisen usein), nuhruisia kujia ja kaiken keskellä työtään hoitaa sympaattinen Rebus, joka punkkaa opiskelijoiden ja hulttioveljensä kanssa vuokraamassaan asunnossa. Rebuksen nais- ja asuntoasiat näkyvät kulkevan käsi kädessä ylä- ja alamäkeen. Lisäksi on vähän kinastelua kollegoiden kanssa, pikkuisen huumoria ja apurina toinen symppis eli Siobhan Clarke. Kyllä vaan Rebuksen parissa viihtyy syysiltoina.
Löysin vanhempia Rebus-pokkareita kohtuuhintaan. Vastustamaton paikka, ja muutama tuli hankittua omaan hyllyyn.
Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirjaMustassa kirjassa on samoja elementtejä kuin Henkiin herätettävissä. Paikallinen rikollispomo Morris Gafferty on jälleen mukana, samoin Rebuksen naisongelmat. Rebuksen naisystävänä on lääkärinä työskentelevä Patience, ja jollen väärin muista, niin Henkiin herätettävissä (Rebus #13) Patience oli jo historiaa ja jokin uusi nainen (nimi ei muistu mieleen) oli tullut hänen tilalleen. Kumpikaan tuttu piirre ei sarjan tässä vaiheessa nostattanut ärtymystä, sillä varsinkin nuo naisasiat olivat pelkkä sivujuoni. Minua ei myöskään häirinnyt sarjan osien lukeminen 'väärässä' järjestyksessä, sillä olen päässyt molempiin kirjoihin hyvin sisälle eikä näissä (onneksi) näytä olevaan mitään suurta, dramaattista juonta, jota seurata rikosten selvittelyn ohella.
Kirjan rikosvyyhti ei ole sieltä räväkämmästä päästä. Rebusin kollega kolkataan Elvis-teemaisen baarin pihalla, ja Rebus alkaa selvittämään, liittyykö juttu kenties vanhaan hotellipaloon, jota kyseinen kollega oli tutkinut omalla ajallaan (joo-o, taas näitä työn sankareita). Sen verran voinen paljastaa, ettei meno juuri hurjemmaksi muutu juonen edetessä, mutta Rebukset viehättävätkin minua aivan muista syistä. En ole Edinburghissa käynyt, mutta niin vain kirjan sivuilta onnistuu välittymään kaupungin paikallistunnelmaa. Tai ainakin sellaista tunnelmaa, jonka voin helposti liittää mielikuviini Edinburghista. On Elvis-krääsää täynnä oleva baari, ja no, baareja ylipäänsä (näissä kirjoissa istutaan olusella kohtalaisen usein), nuhruisia kujia ja kaiken keskellä työtään hoitaa sympaattinen Rebus, joka punkkaa opiskelijoiden ja hulttioveljensä kanssa vuokraamassaan asunnossa. Rebuksen nais- ja asuntoasiat näkyvät kulkevan käsi kädessä ylä- ja alamäkeen. Lisäksi on vähän kinastelua kollegoiden kanssa, pikkuisen huumoria ja apurina toinen symppis eli Siobhan Clarke. Kyllä vaan Rebuksen parissa viihtyy syysiltoina.
Löysin vanhempia Rebus-pokkareita kohtuuhintaan. Vastustamaton paikka, ja muutama tuli hankittua omaan hyllyyn.
Goodreads: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Ian Rankin: The Black Book (1993)
Suomennos Heikki Salojärvi
Blue Moon, 2008
351 sivua
Onko näistä tehty elokuvia? Tuttu nimi tuo Rankin. Muuten sain dekkarin postista. Kaunis kiitos sinulle ;)
VastaaPoistaRebuksesta on tehty tv-sarja, jota olen katsonutkin. Youtubesta löytyy varmaan klippejä, jos kiinnostaa kurkata. Sarjassa Rebusta ovat esittäneet sekä John Hannah ja Ken Stott, ja Stott-jaksoja olen katsonut ja tykännyt. :) Kiva, että paketti löysi tiensä perille.
Poista