TBR-viikonlopun lopputunnelmat

TBR-viikonloppuni alkaa olla ohi. Mitään aikatauluahan minulla ei ollut, mutta kun sivut ei enää käänny on parempi lopetella ja siirtyä blogijutun naputtelun pariin.

Tavoitteeni oli...

... saada pitkään lukulistallani roikkunut Donna Tarttin Tikli hyvälle alulle. Toinen kiinnostava lukulistalainen oli Haruki Murakamin Norwegian Wood, jota minulle on useaan otteeseen suositeltu. Kahden kirja varassa en osannut viikonloppuun lähteä, joten varasin välipaloiksi sarjakuvia ja Siiri Enorannan fantasiauutuuden Tuhatkuolevien kirous. Matala rima on hyvä rima, joten asetin konkreettiseksi sivumäärälliseksi tavoitteeksi sata sivua Tikliä.

Ja luettua tuli...

Norwegian Wood alusta loppuun! Olikin yllättävän nopsalukuinen kirja. Tarkemmat mietteet aikanaan blogijutussa.

Tikli eteni peräti 335 sivua! On kuulkaas upea kirja, mutta ainakin minulta Tikli vaatii aikaa. Tai no, Tartt kirjoittaa niin hienosti, etten halua hätäisellä lukemisella pilata kirjaa. 

Kesällä koostin 18 kirjan TBR-listan loppuvuodelle, ja tämän viikonlopun myötä sen kirjoista on nyt viisi kokonaan luettu ja eiköhän Tiklikin ensi viikon aikana siirry luettujen pinoon. Kerrankin joku lista etenee mukavasti (vaikkei minulla mitään tarkkaa lukutavoitetta listan suhteen olekaan). 😌

Sarjakuvia meni välipaloiksi parin Nanna-albumin verran (Tuuli Hypénin luoma citykettutyttönen) ja tykästyin kovasti! Myös Anne Muhosen lapsille suunnattu sarjakuva tuli lueskeltua, mutta joskus kannattaisi uskoa kohderyhmäluokitteluihin. Heille suosittelen, itselle ihan kiva -luettavaa.

... sivuja kertyi:

426 + 335 + 64 + 64 + 64 = 953 sivua

mikä olisi kelpo tulos vuorokauden lukumaratonilla. Halusin rennonpaa lukutunnelmaa, ja sitä sainkin (vaikka lauantai-iltana olikin lievää lukuähkyä ilmassa), joten sivumäärä oli sivuseikka. Mutta laskinpa kuitenkin. 😄

... viikonlopun opetukset? Muistiinpanoja itselle:

Parin pidemmän kirjan kanssa pääsee eteenpäin, kun niitä vaan päättää lukea, järjestää aikaa lukemisella ja sitten lukee - juuri niitä kirjoja, joita on päättänyt lukea eikä jotain ihan muuta. Joskus tämä on hyvä systeemi (vaihtoehtona sopivan lukufiiliksen odottelulle), ja minulle parin tietyn kirjan äärelle asettuminen toimi loistavasti juuri tänä viikonloppuna.

Riskinä on tietysti se, etteivät luettavaksi valitut kirjat nappaa yhtään ja mitäs sitten? No, onneksi nyt ei käynyt näin! Jokin varakirja kannattaa siis olla olemassa. Minulla tuo varakirja oli Enorannan kirja, mutta sen aloittelu jää minulla ensi viikolle.

Minulle sopii useamman kirjan taktiikka, sillä luen muutenkin useaa kirjaa kerrallaan. Mutta jos toinen kirja on niinkin intensiivinen ja mukanaan vievä tapaus kuin Tarttin Tikli, en mieluusti lue samaan aikaan kovin erityylistä kirjaa. Nyt minulla kävi erittäin hyvä tuuri, sillä Tikli ja Norwegian Wood olivat yllättävän sopiva lukupari.

Koko viikonlopun postaustyyliksi ei kannata valita samanlaista raportointipostausta, joita yleensä kirjoittelen lukumaratoneista. Viikonlopulla on liikaa mittaa, ja perjantain ja lauantain juttuni on omastakin mielestäni liian pitkä enkä edes koettanut tunkea sunnuntaita joukon jatkoksi. 😆 Lyhyt kooste päivän päätteeksi voisi olla paljon parempi ja lukijaystävällisempi tapa, ja silloin tulisi paremmin keskityttyä lukemiseenkin.

...otetaanko uusiksi?

No miksipä ei! Kesän TBR-listallani riittää vielä luettavaa, ja listaa saisi mukavasti eteenpäin tämmöisten rentojen lukuviikonloppujen avulla. Listalta varmaankin löytyisi vielä kivoja lukupareja, mutta saapas nähdä miten lukuajan järjestämisen kanssa käy... mukava kokeilu tämä joka tapauksessa oli, ja teemallinen lukuviikonloppu on miellyttävän rento tapa järjestää itselle jotain kivaa extraa lukemisen ympärille.

Aiheen vierestä: Huomenna alkaa Helsingissä Runokuu-festari, joten viikonloppu on hyvä päättää ihanan Anna Puun Me ollaan runo -biisiin: