Lyhyesti: Kahden vuoden loma-aika & Nikke kesälomalla

Helteinen heinäkuu sai minut valikoimaan lukupinoon lähinnä kivan kevyttä luettavaa, ja ranskalaiskirjailijoilta löytyi tähän tarpeeseen pari koulupoikien lomanvietosta kertovaa kirjaa. Jules Vernen Kahden vuoden loma-aika (Otava, 1975/1886) on kulkeutunut kotiini lähikirjaston kirjanvaihtohyllystä ja Nikke-kirjoista olen kiinnostunut Jokken kirjanurkan juttujen perusteella. Itsehän en koskaan lapsuudessani törmännyt Nikke-kirjoihin, mutta aikuisenakin on hauska tutustua uusiin lanu-sarjoihin. Valitsin luettavakseni Nikke kesälomalla -kirjan (WSOY, 2004) sen kannen perusteella, sillä saan kirjalla ruksittua kirjankansibingosta ruudun "loma". En ole kummoinenkaan uimari, mutta jos uin, silloin olen takuuvarmasti lomalla.


Jules Vernen Kahden vuoden loma-aika kertoo uusiseelantilaisesta poikajoukosta, joka kirjan alussa ajehtii merellä myrskyn kourissa Eteenpäin-nimisellä kuunarilla ja haaksirikkoutuu sitten autiolle saarelle. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, he viettävät saarella kaksi vuotta ennen kuin pelastus ihmisten ilmoille viimein koittaa. Kirjassa kerrotaan poikien arkisista selviytymispuuhista alkeellisissa oloissa, ja meikäläisittäin oli huvittavaa seurata vuodenaikojen kiertoa väärinpäin, toisella puolen palloa kun oltiin.

Retkeily tai ulkoilmaelämä eivät ole minun juttujani, joten en aivan hirmuisesti innostunut poikien seikkailusta. Lyhyt kirja oli silti nopsalukuinen, ja sen tarjoama ajankuva koulupoikien elämään oli kiinnostava. Silmiinpistävää oli, että poikien yhteiskunnallinen hierarkiajärjestys selvitettiin lukijalle heti kirjan alussa ja siitä pojat olivat itsekin kovin tietoisia. Saarella ollessaan he koettivat ylläpitää keskinäisiä valtasuhteitaan ja yhteiskunnan muitakin normeja: isommat pojat pitivät koulua nuoremmille jne. Saarielämä ei siis äitynyt villi-ihmisten tasolle, ja kirja tarjosi (mikä ei liene suuri yllätys) paljon hyviä käytösesimerkkejä ja muutenkin opettavaisia sattumuksia.

Goodreadsiin Kahden vuoden loma-aika saa minulta kolme tähteä. 

René Goscinnyn kirjoittama ja Jean-Jacques Sempén kuvittama Nikke kesälomalla oli mainiota luettavaa. Koulupoika-Nikke kertoilee kirjassa kahden eri kesälomansa tapahtumista, ja reippaan pikkupojan näkökulma toimi loistavasti. Nikellä ja hänen kavereillaan riittää puhtia ja virtaa, ja siinä ovat ympärillä olevat aikuiset helisemässä. Osansa tenavien tarmosta saavat niin täysihoitolassa lomailevat vanhemmat kuin kesäsiirtolassa vahtia pitävät aikuiset. Aikuisten toiminta lapsen silmin katsottuna olikin iso osa kirjan hupia, ainakin näin aikuislukijan näkökulmasta:
"Minua ihmetyttää, että meillä kotona ei ole vielä puhuttu mitään lomasta. Yleensä isä sanoo, että hän haluaa mennä jonnekin, ja äiti haluaa muualle, ja siitä tulee valtavasti selvittämistä. Äiti ja isä sanovat, että hyvä on, jäädään sitten mieluummin kotiin, ja minä itken, ja sitten mennään sinne minne äiti halusi. Mutta tänä vuonna ei ole tapahtunut vielä mitään." (s. 67)
Kirjan huumori on veikeää ja perustuu Niken arkisiin puuhasteluihin. Nikke kesälomalla oli sellainen kirja, että olisin siitä varmasti tykännyt, jos olisin sattunut kirjan ääreen nuorempana. Mitään kovin jännittävää Niken elämässä ei tässä kirjassa tapahdu, pienen pojan kesässä esimerkiksi uimakoulu ja minigolf kavereiden kanssa riittää päivän kohokohdaksi. Pidinkin siitä, miten tavallinen arki muuttuu kirjan sivuilla varsin riemastuttavaksi lukuelämykseksi. Tätä kirjaa vinkkaisinkin nuorille nykylukijoille, niin tytöille kuin pojillekin. Goodreadsiin annan Niken kesälomalle neljä tähteä.

***

Kirjankansibingossa merkitsen kukat ruutuihin "sininen ja vihreä" (Kahden vuoden loma-aika) ja "loma" (Nikke kesälomalla) ja saan BINGON pystyriville:


Helmet-haasteessa Nikke kesälomalla sopii kohtaan 47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta. Kahden vuoden loma-aika sopii myös Kirjoja ulapalta -lukuhaasteeseen.

Goodreads: Jules Vernen kirja saa 3 tähteä ja Nikke kesälomalla 4 tähteä
Mistä kirjat minulle? Jules Vernen kirjan löysin lähikirjaston kirjanvaihtohyllystä. Nikke-kirjan lainasin kirjastosta.
Muualla verkossa: Nikke kesälomalla -kirjaa on luettu blogissa Jokken kirjanurkka
Kirjojen tietoja:

Jules Verne: Deux ans de vacances (1886)
Suomennos Anni Swan
Otava, 1975
217 sivua

Jean-Jacques Sempé (kuvitus) - René Goscinny (teksti):  Les vacences du petit Nicolas (1962)
Suomennos Kimmo Korhonen
WSOY, 2004
147 sivua

Kommentit

  1. Niket ovat loistavia! Minä sain niitä lahjaksi joskus teini-ikäisenä ja olin ensin kamalan loukkaantunut, että mitä lastenkirjoja... Mutta eiväthän ne ole, ne vain alkuun näyttävät siltä. Aivan hervottomia! Ja kuvaavat ranskalaista yhteiskuntaa aika mainiosti. Niin, ja nuo Sempén kuvitukset ovat huippuja. (Haha, löytäisinkö vielä lisää ylistyssanoja ;D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitus on kyllä piste i:n päälle tässä Nikke-kirjassa. Pieniin kuviin on onnistuttu vangitsemaan kirjan vähän kaoottinen ja hauska tunnelma tosi hyvin. Mun pitää varmaan nyt sitten lukea muutkin sarjan kirjat. :)

      Poista
  2. Onpa mukavaa, että muutkin lukevat kesällä nuortenkirjoja! Mulla tulee joka kesä aivan suunnaton palo lukea Anni Polvan Tiina-kirjoja sekä Onnelia ja Annelia. Tiina-sarjassa en ehkä lapsuudessani koskaan päässyt loppuun asti, mutta haaveilen kahlaavani joskus koko sarjan läpi. Nyt aikuisenahan se ei olisi mahdoton urakka, kirjat kun ovat suhteellisen ohuita ja nopealukuisia.

    Nikke-kirjoista minulla on jonkinlainen hämärä muistikuva lapsuudestani. Luin silloin aivan järkyttäviä määriä kirjoja, joten kaikki eivät ole suinkaan painuneet kovin syvälle muistin poimuihin. Tekstinäytteen perusteella nämä tarinat voisivat kyllä edelleen viihdyttää ja huvittaa, täytyykin pistää muistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä on jotenkin ihanaa palata omiin nuoruuden aikaisiin suosikkeihin. Kai se on joku nostalgian kaipuu... tykkäsin itsekin Tiinoista, mutta enpä tainnut minäkään lukea koko sarjaa loppuun asti. Muutaman Tiinan olen blogiaikana lukenut ja kyllä ne edelleen kestävät lukemisen, vaikka aikuisena tietysti tulee kiinnitettyä vähän eri juttuihin huomiota. Ajankuvaa Tiinoissa piisaa. :) Niket ovat tämän yhden lukemani perusteella sellaisia, että näistä saa aikuisena tosi paljon irti. Ovat tosi hupaisaa luettavaa, jos on kevyen kirjan kaipuu.

      Poista
  3. Iso-G:n työn jälki on Nikke-kirjoissakin huippuluokkaa. Pitääpä lukea häneltä tänään vaikka joku Asterix.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asterix on mainio valinta päivään kuin päivään. :)

      Poista
  4. Enpä ole kumpaakaan lukenut, en itse asiassa edes kuullut näistä, mutta vaikuttavat sellaisilta kesäkirjoilta, joita olisin hyvinkin voinut lukea kymmenenvuotiaana. Vanhan ajan poikaseikkailukirjojen tuntua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, poikakirjameininkiäpä hyvinkin. Ihan piristävää lueskella näitä vanhempia lanuja välillä. :)

      Poista
  5. Tuota Kahden vuoden loma-aikaa en ole lukenut. Jostain syystä pidän itse aikuisenakin Nikestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän lukemani perusteella Niket ovat antoisaa luettavaa aikuisellekin. Luulen, että minulta olisi kovin nuorena mennyt iso osa hauskuudesta ohi... mutta nyt tulee varmaan luettua sarjan loputkin osat.

      Poista
  6. Onnittelut bingosta. Muutenkin mainio tilanne bingoruudukossasi, jos luettavaksi osuu kirja, jossa on sopivat kannet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Rakkaus ja keltainen ja oranssi -ruudut mulla onkin jo luettuna, saa nähdä riittääkö into enää muuhun. Juhla-ruutuun tosin löysin juuri sopivan kannen, eli kenties se sitten vielä... :)

      Poista
  7. Oi, isäntä luki meillä Nikkeä minulle ääneen aikoinaan - ihan mahtavia ovat! Pitänee vähän vihjata, että voisin nytkin kuunnella. Tuolta ne taitavat löytyä hyllystä melkein kaikki alkukielellä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, voi miten kivaa! On tosi mukavaa, jos joku viitsii lukea ääneen, siis näin aikuisena ja "livenä". :)

      Poista
    2. On kivaa :-) Ja sinäsä hupaisan osuvaa, että noita luettiin ennen lapsia ja nyt meillä on kolme poikaa... useammin kuin kerran on tullut jotain assosiaatioita tässä vuosien varrella.

      Poista
  8. Tuo Nikke-kirjasta oleva sitaatti !!! Jos Vernellä oli avointa opettavaisuutta, niin tässä sitten vähän kuin vahingossa lapsen äänellä kerrotaan, että äitihän se aina loppujen lopuksi päättää. Mukavasti varmastikin kummassakin kirjassa kerrottu poikien touhuja ja samalla pantu kirjoihin ja kansiin ajankuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - tuohon sitaattiin tiivistyy jotain aika universaalia miehen ja naisen välisestä suhteesta. :D Nämä lanut olivat yllättävänkin antoisia juuri tuon ajankuvan suhteen. Tai ehkä sitä vaan huomaa tuommoiset jutut paremmin, kun kirjat ovat vähän vanhempia ja erot nykyaikaan ovat niin suuria.

      Poista
  9. Tuo Vernen Kahden vuoden loma-aika voisi olla kiinnostava. Kuvauksesi toi mieleeni Kärpästen herran, jossa meno tietenkin muuttui melko villiksi. Nämä tällaiset autiolla saarella -kirjat taisivat olla aikoinaan suosittuja teemoja. :D

    Nikke-kirjalle taidan minäkin olla liian vanha. Vaikka tietenkin monet lasten- ja nuortenkirjat sopivat myös kaikenikäisten luettavaksi, mutta itse en jaksa niistä innostua kuin tarkasti valikoiden (lähinnä mietin, että voisi niitä oman lapsuuden ”klassikoita” lukea uudelleen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minullekin tuli Kärpäsen herra mieleen Vernen kirjasta mutta meno oli Vernellä tosi kilttiä verrattuna Kärpästen herraan. :) Hmm, varmaankin entisaikaan autio saari -teema on ollut suosittu, ehkä siihen on liittynyt enemmän jännittäviä mielikuvia kun maailmaa ei ehkä koettu niin "tutuksi". Muistin juuri, että luin aiemmin kesällä Arthur Ransomen Pääskyt ja Amatsonit -kirjan, joka ilmestyi 1931. Siinä oli myös autio saari -aihe mukana, vaikka meno oli vielä iisimpää kuin tässä Vernen kirjassa. En kyllä tiedä, esiintyvätkö autiot saaret enää lanu-kirjoissa, ei ole ainakaan tullut tuoreita tapauksia vastaan. :)

      Poista
  10. Tällaiset kirjat ovat niin nostalgisia. Ne kertovat kyseisestä aikakaudesta ja sisältävät seikkailuja ja opettavaisia tarinoita. Tykkään myös lukea nuorten kirjoja kesäisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuortenkirjat ovat olleet osa minunkin kesälukemistoani jo jonkin aikaa. Ovat sellaista mukavan leppoisaa luettavaa kauniina kesäpäivinä, niin kuin nämäkin kaksi postauksen kirjaa.

      Poista
  11. Minullekin tuli Kärpästen herra mieleen. Onhan noiden julkaisussa niin pitkä aika välissä (1888/1954, sanoo Wiki), että tapahtumien kulku on Goldingilla rajumpaa. Pitäsi varmaan lukea Kärpästen herra loppuun, taisi koulussa jäädä kesken.

    Nikke on minulle ihan tuntematon entuudestaan, vaikka tekijänimet tuttuja ovatkin.

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle ei Kärpästen herra tullut kouluaikoina vastaan, mutta luin sen jokunen vuosi sitten vaan en mitenkään suuresti ihastunut, vaikka kirjassa muutama aika väkevä kohtaus olikin. Vernen kiltimpi seikkailu oli enemmän minun makuuni. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.