Louisa M. Alcott: Pikku naisia I & II

Kliksuttelin jokunen vuosi sitten Kobon e-kirjakaupasta muutamalla eurolla Complete Works of Louisa May Alcott -kokoelmateoksen. Luettavaa on hurjat 7601 e-sivua!! Eli kaikki ne lapsuudesta tutut kirjat - Pikku naisia, Pikku miehiä, Plumfieldin pojat jne. - ja paljon muuta. Alcottin kirjojen uudelleen luku on kangastellut mielessäni jo pidemmän aikaan, ja Lapsuuteni kirjasuosikit -haaste antoi tarpeellisen lisäpotkun aikomuksiin. 

Kesän aikana luin rauhalliseen tahtiin kirjat Little Women (1868) ja sen jatko-osan Good Wives (1869). Nuoruudessani tutustuin tietysti suomenkielisiin käännöksiin, mutta nyt oli mielenkiintoista lukea alkukieliset kirjat. Kieliversioiden välisiin vertailuihin en tosin innostunut, mutta Wikipedia tietää, että vasta 2000-luvun suomennokset ovat lyhentämättömiä. Suomennoksissa olen nähnyt sekä nimet Pikku naisia I & Pikku naisia II että Pikku naisia & Viimevuotiset ystävämme. Pikku naisia I & Pikku naisia II -variaatio edustaa uudempaa suomennosta, joten käytin jutun otsikossakin tätä nimeä.

"Well, dearies, how have you got on today? There was so much to do, getting the boxes ready to go tomorrow, that I didn't come home to dinner. Has anyone called, Beth? How is your cold, Meg? Jo, you look tired to death. Come and kiss me, baby."

Näin äidillisesti tervehtii Mrs. March pikku naisiaan eli tyttäriään Bethiä, Megia, Jo'ta ja Amy'a. Kirjassa Little Women seurataan Marchin perheen naisten elämää tyttöjen nuoruusvuosina, kun näiden isä on mukana Amerikan sisällissodassa. Kirjan toisessa osassa Good Wives tytöt ovat varttuneet nuoriksi naisiksi, ja he etsivät tietään avioliiton satamassa tai ovat vasta sitä kohti pyrkimässä. Molemmista kirjoista huokuva lämminhenkisyys ja perheenjäsenten tiivis yhteishenki on oman nostalgiani vankka kivijalka. Varakkuutensa perhe on kenties menettänyt, mutta henkisesti heidän elämänsä on rikasta.

"Yes, I wanted you to see how the comfort of all depends on each doing her share faithfully. While Hannah and I did your work, you got on pretty well, though I don't think you were very happy or amiable. So I thought, as a little lesson, I would show you what happens when everyone thinks only of herself. Don't you feel it is pleasenter to help one another, to have daily duties which make leisure sweet when it comes, and to bear and forbear, that home may be combortable and lovely to us all?"
"We do, Mother, we do!" cried the girls.

Marchin perheen pikku naiset elävät totisesti opettavaista elämää. Mrs. March antaa heille lempeästi oppitunteja elämästä, ja tunnustan - välillä oli lukijan sietokyky koetuksella. Little Women ja Good Wives ovat toki aikansa lapsia, ja näiden kirjojen hyvän ja huomaavaisen käytöksen opetuksista sietäisi kaikkien ottaa onkeensa. Ilmeisesti nykykirjallisuuteen tottuneen lukijan on silti vähän vaikeaa nikottelematta ottaa vastaa kirjan tuputtamaa hyveellisen ihmisen esikuvaa.

"But Amy did not laugh, for she was in earnest, and tapping on the outspread hand with her pencil, said soberly, "Aren't you ashamed of a hand like that? It's as soft and white as a woman's, and looks as if it never did anything but wear Jouvin's best gloves and pick flowers for ladies. You are not a dandy, thank Heaven, so I'm glad to see there are no diamonds or big seal rings on it, only the little old one Jo gave you so long ago. Dear soul, I wish she was here to help me"!
"So do I!"

Nuoruuteni lukumuistoistani voimakkaimmat liittyvät Amyn matkaan Eurooppaan, ja hänen tapaamisensa aikuisuuden kynnykselle varttuneen naapurinpojan, Laurien kanssa. Rakkaussuruja ja romantiikkaa, romantiikkaa ❤. Nyt tosin oli hupaisaa huomata, että suloinen Amy on ihailtavan hyvin sisäistänyt Mrs. Marchin elämänasenteen. Joutilaana ei sovi olla, ja Laurie saa oitis sivalluksen omaksumastaan huolettomasta elämäntavasta.

Little Women ja Good Wives olivat minulle nuoruudessani rakkaita kirjoja, ja olikin erittäin mukavaa tutustua alkukielisiin versioihin. Nostalgia ei onneksi ollut kullannut muistoja, sillä Alcottin kirjoissa on edelleen jotain erityistä. Luonnettani näiden kirjojen lukeminen tuskin jalosti aikoinaan kovinkaan paljon (ja nyt  lienen jo menetetty tapaus), mutta sisarusten yhteiset puuhastelut ja taivallus kohti aikuisuutta kiehtoivat minua silti niin paljon, että luin kirjat useampaan kertaan. Muistelen pitäneeni myös jatko-osista, joissa kerrotaan Jo'n ja tämän professoriaviomiehen poikakodista. Alcottin kokoelman luku-urakka taitaakin jatkua kirjojen Little men (1871) ja Jo's Boys (1886) parissa.

Päätän juttuni häätunnelmiin. Näin kauniisti tunnelmoidaan sisarusparven vanhimman eli Megin häiden kynnyksellä:

"All three wore suits of thin silver gray (their best gowns for the summer), with blush roses in hair and bosom, and all three looked just what they were, fresh-faced, happy-hearted girls, pausing a moment in their busy lives to read with wistful eyes the sweetest chapter in the romance of womanhood."

***

Pikku naisia päättelee osuuteni Kian mukavassa Lapsuuteni kirjasuosikit -haasteessa. Kirjoitan vielä erillisen koosteen lukemistani kirjoista.

Goodreads: Little Women saa minulta 4 tähteä ja Good Wives 3 tähteä
Mistä kirjat minulle? Oma e-kirja ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Jokken kirjanurkka, Pieni kirjasto, Iltatähden syttyessä ja Villasukka kirjahyllyssä
E-kirjan tietoja:
Louisa May Alcott: Little Women (1868) & Good Wives (1869)
Delphi Classics, 2011