Peter Higgings: Susikoiran aika (ja Kobo-kokemuksia + Kummaaetu)

Peter Higginsin Susikoiran aika (Gummerus, 2013) on kirja, jossa enkelit eivät toivo kaikkea hyvää ihmisille. "On oltava pelkoa. On oltava sotaa. On oltava kuolemaa. Kaikki on heikkoa. Kaikki on murtuva. Annan tämän maailman sinun käsiisi. Ja muiden. Monien, monien muiden. Ja sinä teet minulle palveluksen. Yhden pienen palveluksen. Tuhoa Pollandore." (s. 32) Jonnekin syvälle ikivanhaan metsään on tippunut Arkkienkeli, joka pystyy tunkeutumaan tiettyjen ihmisten mieliin vaikuttaakseen omaan kohtaloonsa. Josef Kantor on kuullut Arkkienkelin äänen, ja kylvää tuhoa ympäri Mirgorodin kaupunkia. Häntä pysäyttämään kutsutaan etsivä Vissariom Lom. Lom tulee maan syrjäseuduilta enkelimerkki otsassaan ja alkaa etsiä Kantoria.

Susikoiran aika oli hyvää fantasia(toiminta/jännitys)viihdettä. Kirja piti minua otteessaan viime viikonloppuna aika mukavasti. Kirjan tarina on sopivan kimurantti, se ei avaudu heti ensimmäisten sivujen aikana, mutta lukijalle annetaan lisää tietoa sopivin väliajoin, joten kirjan maailmaan pääsee koko ajan paremmin sisälle. Juoni ei junnaa paikoillaan, tapahtumat ovat yllätyksellisiä, henkilöitä kuolee, ei pliisua pakkoromantiikkaa, vaikka Lom saa maailmanpelastusparikseen nuoren naisen.

Raakaa väkivaltaa kirjassa on jonkin verran, ja kirjan kuvaama maailma on henkisesti kylmä paikka. Vaihtoehtoinen, stalinistinen Neuvostoliitto, kuvaillaan kustantajan sivuilla. Tähän vaihtoehtotodellisuuteen on upotettu etsi roisto -tarina, joka muuttuu kirjan loppupuolella pelasta maailma -tarinaksi. Kirja etenee hyvin pitkälle Lomin hahmon varassa, ja hän on henkilönä toisaalta perusetsivä, toisaalta arvoituksellisen menneisyyden omaava mies. Kyllä, taas ollaan menneiden traumojen äärellä, mutta tällä kertaa en valita. Lomin otsassa olevaan enkelimerkkiin kietoutuvat kirjan loppupuolella kiintoisat juonenkäänteet, ja paljon asioita jää kirjassa myös auki. Susikoiran aika on näet trilogian avausosa (tämän saa selville vaikkapa Goodreadsista), ja tarina jää melko kutkuttavaan paikkaan. Jäin koukkuun, myönnetään.

"Hän tiesi, ettei hänen näkemänsä ollut olemassa. Ei vielä. Se oli kaupunki, jota ei ollut olemassa mutta joka voisi olla. Joka olisi. Hän tunsi sen muotoutuvan ja kiinteytyvän. Hän näki omin silmin välähdyksiä, joista Marussia ja Višnik olivat puhuneet edellisyönä. Näkymän Višnikin valokuvista. Mutta tämä oli erilaista: Višnikin kaupunki oli täynnä heiveröisiä mahdollisuuksia, äkillisiä avautumia kohti sisäisyyttä ja totuutta; tämä kaupunki oli kova, julma ja äänetön. Sulkeutunut. Yhtenäinen. Mahtipontinen pelon kaupunki. Kuiskaajien ja Kantorin mahdin kaupunki, majesteettinen ja mittaamaton. Mirgorod oli taistelukenttä: kaksi mahdollista kaupunkia, jotka molemmat yrittivät toteutua. Kova kaupunki oli voitolla." (s. 130)

*** Kobo-kokemuksia: ***
E-kirjojen lukulaiteen hankita on pyörinyt mielessäni alkuvuodesta asti. Pieni, kevyt laite, johon mahtuu tuhansia kirjoja - melkoinen houkutus! Painettu kirja on kaunis, mutta koska kotonani ei ole tilaa rajattomasti ja haluan ostaa kirjoja jatkossakin, lukulaitteen hankinta alkoi tuntua (lähes) järkevältä ostokselta. Pitkällisen vatuloinnin jälkeen päädyin tilaamaan itselleni Kobo Aura HD -laitteen. Tabletti ei minua kiinnostanut, sillä ymmärtääkseni 'oikeassa' lukulaitteessa lukumukavuus on parempi. Lisäksi minulle riittää, että laitteella pystyy lukemaan kirjoja, ja niitä mahtuu laitteeseen PALJON. Koboni saapui postin kautta ehjänä perille joitakin viikkoja sitten, ja nyt takana on yksi kokonaan luettu kirja (Susikoiran aika), yksi kesken jäänyt (36% Andalusialaista ystävää riitti ainakin tällä erää) ja yksi kesken oleva kirja (46% Metro 2033:ta luettuna), jonka aion lukea loppuun. Miltä nyt tuntuu?

Lukeminen on kivaa ja helppoa. Laitetta on helppo käyttää, ja sivut kääntyvät näppärästi näyttöä täppäämällä. Kobossani on valo, joten jos herään aamuyöllä klo 04.15 enkä saa unta, ei muuta kuin laite esille ja valo siihen, niin voin lukea häiritsemättä miestäni. Toimii, olen testannut tätä muutamaan kertaan. Kobolla pystyy tekemään tekstiin muistiinpanoja, ja tämä on todella iso apu bloggauksia ajatellen. Kynä-paperi-systeemi ei oikein koskaan ole toiminut minulle, joten uusi tekniikka on enemmän kuin tervetullut tämän bloggaajan arkeen.

Kaipaan kaikkea oheissälää, joka liittyy painettuun kirjaan. Takakansi. Niin paljon kuin sen tekstejä joskus jutuissani taivastelen ja moitin, olen ikävöinyt sitä e-kirjoja lukiessani. Se kun puuttuu (!) e-kirjoista. Etukansi sentään löytyy, mutta siinä ei ole takakannen tekstejä. Minusta on joskus mukava lukea takakansitekstejä kesken kirjan, ja vaikka tarkistaa, että mistäs tässä pitikään olla kyse. Kirjanmerkkejäkään ei tarvitse käyttää, kun laite muistaa automaagisesti, mihin kohtaa lukeminen jäi. Tehokasta, mutta vähän tylsää. Kauniit kannet. Lukulaitteessa on todellakin vain teksti ja mustavalkoinen kansikuva. Kansilehtien ihastelu on historiaa. Onneksi ne todella kauniit kirjat voi hankkia painettuina.

Kirjojen hankkiminen laitteeseen on vaarallisen helppoa. Klik klik, ostin kirjan eikä sitä näy hyllyssä vaan se on 'piilossa' laitteen muistissa. E-kirja-aleissa kun pystyisi pitämään päänsä kylmänä.

Huono juttu bloggauksen kannalta: lukulaite on mustavalkoinen, joten blogijuttuun tulee kirjasta tylsän näköinen kuva. Aionkin käyttää e-kirjajutuissa kustantajien kansikuvia, sillä mustavalkoversio kirjan kannesta on jotenkin lattea (laitteen suojakuoret eivät ole vielä saapuneet, joten olen säilyttänyt sitä mukana tulleessa pahvipakkauksessa):
Toistaiseksi olen ollut Kobooni erittäin tyytyväinen. Näppärä laite.

*** KUMMAAETU: ***
Sain kirjan luettavaksi Elisa-kirjalta, sillä osallistuin Blogat-palvelun järjestämään kampanjaan, jossa sai valita luettavaksi kirjan Elisa-kirjan scifi/fantasiaosastolta. Osana kampanjaa voin tarjota blogissani vieraileville etukoodin, jolla voi ladata ilmaiseksi Shimo Suntilan Sata kummaa kertomusta -kirjan. Etukoodi on: KUMMAAETU. Huomaathan, että etukoodi on voimassa vain 12.10.2014 asti.

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle: E-kirja Elisa-kirjalta.
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu myös Kirjavinkeissä ja RisingShadow'ssa. Trilogian kotisivut.
Kirjan tietoja:
Peter Higgins: Wolfhoud Century (2013)
Suomennos Jussi Korhonen
Gummerus, 2013
343 sivua

Kommentit

  1. Kiitos Kobo-kokemusten jakamisesta! Olen harkinnut erillisen lukulaitteen ostamista, mutta en ole vielä päättänyt asiaa suuntaan tai toiseen. Tähän saakka olen lukenut e-kirjat tabletilla, jolla lukeminen toki onnistuu, mutta Kobo kai on kevyempi, ja tablet vie paljon sähköä. Lisäksi sitä on välillä vaikea saada omaan käyttöön, kun muitakin innokkaita käyttäjiä on.
    Pitääpä jatkaa harkintaa edelleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kobo on todella kevyt, ja tarkka paino on 240 g, kun kävin kurkkaamassa valmistajan sivuilta. Tuntuu, ettei se paina oikeastaan mitään kädessä. Latasin akun täyteen, kun laitteen sain, ja hyvin on kestänyt, vaikka käytän valo-ominaisuuttakin jonkun verran. En pidä wifiä siinä päällä, se varmaan vähentää kulutusta. Olen Kobostani tykännyt, on ollut oikein positiivinen yllätys. :)

      Poista
  2. Minäkin katselin juuri eilen Elisan sähkökirjasivuja ja ajattelin, että pitäisiköhän... Joskus tuohonkin formaattiin on vain taivuttava. Kobo-esittely tuli siis tarpeeseen, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. E-formaattia olen itsekin sulatellut melko pitkään. Aluksi ajattelin, etten varmasti ikinä tule lukemaan ainuttakaan e-kirjaa, mutta niin se mieli muuttuu. :) En aio luopua painetuista kirjoista, mutta kiva lisä tämä lukulaite on ollut. Ja matkoilla ollessa varmasti aivan ehdoton. Ei enää pokkaripinon raahaamista laukussa....

      Vaikka tämä oli Elisan sponssaama kirja, niin voin omana mielipiteeni sanoa, että heidän e-kirjapalvelunsa on toiminut minulla hyvin. Tarjouksia olen klikkaillut itselleni ehkä liiankin herkästi, kun on ollut jonkinlaista e-kirjainnostusta päällä. :) Eli kokeile, jos siltä tuntuu. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.