Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta

Nykyhetken moskovalaisvampyyrit? Glamour ja diskurssi? Viktor Pelevinin Viides maailmanvalta (Tammi, 2009) tuntui kansiliepeiden esittelytekstien perusteella vähintäänkin kiehtovalta. Vampyyrikirjat tai -elokuvat eivät minua genrenä viehätä, mutta luotin tällä kertaa Tammen Keltaisen kirjaston taattuun laatuun - jos Viides maailmanvalta on löytänyt tiensä sinne, ei se voi aivan huono kirja olla.

Viides maailmanvalta pyörähtää reippaasti käyntiin. Moskovalaisnuorukainen Roma Storkin herää puolapuihin sidottuna, seuranaan naamioitunut, aamutakkiin pukeutunut mies, vampyyri Brahma. Jutellaan niitä näitä, Roma saa puraisun (eihän vampyyriromaania voi olla ilman puraisuja..) ja häneen siirtyy kieli, vampyyrin sielu ja olemus. Romasta tulee vampyyri, jumalnimeltään Rama Toinen. 

Kirjan aloitusluku on erittäin vahva, se nostatti odotukset kirjan jatkon suhteen aika korkealle. Valitettavasti Viidennen maailmanvallan keskiosa oli ajoittain jopa hieman puuduttavaa luettavaa. Raman saatua ensipuraisunsa alkaa hänen kouluttamisensa vampyyriksi. Koulutusvaiheiden kautta lukijalle käy selväksi, että vampyyrit muodostavat viidennen maailmanvallan, joka hallitsee ihmisiä. Kaikenlaisia vampyyrimaailman käsitteitä esitellään: A- ja B-mieli, kaldealaiset, glamour, diskurssi, hamlet, degustaatio, kuoleman konvehti, bablos... koko meitä ympäröivä todellisuus selitetään vampyyriperspektiivistä ja siinä sivussa tarjoillaan yhteiskuntakritiikkiä Neuvostoliittoa ja kapitalismia kohtaan. Olisin kaivannut hieman lisää jonkinlaista toimintaa kirjan keskivaiheille. Nyt tuntui, että siinä keskityttiin liikaa hahmottamaan lukijalle vampyyritodellisuutta.

Viidennen maailmanvallan loppuvaiheet sen sijaan olivat lukemisen arvoiset. Kaksintaistelu naisen tähden vampyyrityyliin ja palkinto ottelun voittajalle -  kirjan loppuhuipennuksessa on kaivettu perinteet esille, mutta muokattu ne vampyyrityyliin sopiviksi. Ja erittäin onnistuneesti - kirjan lopetus oli hieno, samaa tasoa kuin aloituskin. Onnellinen vampyyriloppu.

Millaista se nykyvampyyrinä olo sitten on?

"Suljin silmäni. Tuntui hyvältä roikkua muina miehinä pää alaspäin, mitään ajattelematta. Pian vaivuin unta muistuttavaan jähmeyden tilaan - unta se ei kuitenkaan ollut, pikemminkin eräänlaista kristallista ajatuksettomuutta. Iggy Pop tarkoitti varmaan jotain samantapaista laulaessaan "the fish doesn't think, because the fish knows everything"... Ehkä minäkin tiesin tuossa tilassa kaiken, mutta sitä oli vaikea tarkistaa, koska tarkistaakseen asian olisi pitänyt alkaa ajatella. Ajatteleminen taas olisi merkinnyt tuosta tilasta poistumista." (s. 173)

[Edit 21.9.2013] Osallistun kirjalla kahteen haasteeseen: Venäjän valloitukseen ja Sinikeltaiseen syksyyn.

Viides maailmanvalta muualla verkossa: Kiiltomato -verkkolehti ja Kalaksikukko. 

Kirjan tietoja:
Viktor Pelevin: Empire V (2006)
Suomennos Arja Pikkupeura
Tammi, 2009
385 sivua

Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja.