Joseph Brodsky: Veden peili

Joseph Brodskyn Veden peili (Tammi, 1994) löytyi Venäjän valloitus -haasteen kirjailijalistan avulla. Brodskylle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1987, joten haaste tarjosi tilaisuuden tutustua kirjailijaan ainakin yhden kirjan verran. Brodskyn tuotanto sisältää huomattavan paljon runoutta, ja lyyrisen kauniiksi luonnehtisin hänen Veden peili pienoisromaaniaankin.

Veden peili ei ole juoniromaani, vaan tunnelmapala, jossa kirjailija kuvailee suuresti rakastamaansa Venetsiaa. Kirja lähtee verkkaisesti liikkeelle, mutta vähitellen Brodskyn runolliset virkkeet imaisevat mukaansa ja talvinen Venetsia piirtyy silmien eteen.

"Talvi kuitenkin on abstrakti vuodenaika, kitsastelee värejä jopa Italiassa ja tuhlailee pakollista kylmyyttä ja päivän lyhyyttä. Se saa silmän kohdistumaan ulkomaailmaan niin intensiivisesti, että se lyö laudalta sähkölampun joka iltaisin tuo näkyville kasvon-piirteemme. Jos tämä vuodenaika ei välttämättä rauhoita hermoja, se kuitenkin altistaa ne aisteille: kauneus alhaisissa lämpötiloissa on kauneutta." (s. 24) 

Veden peili on niitä kirjoja, jotka paremmin sopisivat luettaviksi talvisaikaan - talvi on niin voimakkaasti läsnä tekstissä. Toinen hallitseva elementti on vesi, onhan se mainittu jo kirjan nimessäkin:

"Joka tapauksessa olen aina ajatellut, että jos Jumalan Henki liikkui vetten yllä, veden oli pakko kuvastaa se. Siitä lämpimät tunteeni vettä kohtaan, sen poimuja, uurteita ja kareita, ja koska olen pohjoisen asukas, sen harmautta kohtaan." (s. 40)

Veden peili on pieni romaani, jolla on kaunis ääni.

 

Veden peili muualla verkossa: Jäljen ääni -blogissa on ihastuttavia muistoja Venetsian matkasta.

Kirjan tietoja:
Joseph Brodsky: Watermark (1992)
Suomennos Marja Alopaeus
Tammi, 1994
116 sivua