Eleanor Catton: Harjoitukset

Eleanor Cattonin Harjoitukset (Siltala, 2010) on hieno romaani high school ja näyttelijäopiskelijoiden elämästä. Kirjan keskeisin tapahtuma on tapahtunut juuri ennen kirjan aikajanaa: alaikäisen high school -opiskelija Victorian suhde kolmikymppisen miesopettajan kanssa on paljastunut. Harjoituksissa seurataan kahden vierekkäisen koulun, high schoolin ja teatterikoulun opiskelijoiden elämää, ja Victorian salasuhde heijastuu lähes kaikkiin kirjan tapahtumiin.

Kirjan mielenkiintoisin hahmo on saksofoninopettaja, jolle high school -oppilaat uskoutuvat kuin terapeutille. Ja myös saksofoninopettaja tuntuu janoavan osansa oppilaidensa elämää: 

"'Nähdään ensi viikolla', hän sanoo, ja saksofoninopettaja tuntee aivan äkisti, kuinka jokin surun kaltainen pistää häntä, ja hän haluaa todella kovasti pyytää Isoldea jäämään. Viikottaiset puolen tunnin katkelmat Isolden elämästä ovat saksofoninopettajalle pimeän kadun valaistuja keittiönikkunoita, joista näkee lyhyen ja keltaisen vilauksen talosta muttei mitään sen syvempää." (s. 290)

Harjoituksissa näyttää olevan aluksi kaksi tarinalinjaa, joiden keskiössä ovat high schoolissa opiskeleva Isolde (Victorian pikkusisko) sekä teatterikouluun sisäänpäässyt Stanley. Kirjan lopussa teatteriopiskelijoiden näytelmä Victorian salasuhteesta vetää tarinalinjat yhteen ja toimii loppuhuipennuksena romaanille.

Pidin Harjoitusten tarinasta. Siinä on sopivasti 'ilmaa', kaikkea ei analysoida puhki vaan lukijalle jätetään sijaa omalle ajattelulle. Opiskelijoiden raadollista ja kyynistäkin arkea kuvataan kiinnostavasti, erityisesti opojen tuntien kuvaukset ja oppilaiden reaktiot olivat mehukkaita.  Julia-niminen opiskelija uskaltautuu vastaamaan opinto-ohjaajan kysymykseen ja:

"Tytöt katselevat häntä kiireestä kantapäähän ja ihmettelevät häntä yhteisin kuvotuksen ja kiinnostuneisuuden ilmein. Heidän ilmeensä on se ilme, joka on kenen tahansa suositun tytön kasvoilla, kun hän alentuu katsomaan epäsuosittua tyttöä silloin kun tämä puhuu. He katsovat Juliaa kuin sirkusnumeroa: onhan se kiehtovaa, mutta siitä voi tulla paha olo." (s. 56-57)

Cottonin tapa otsikoida tarinan osat kuukausien ja päivien nimien mukaan sen sijaan tuntui hieman tarpeettomalta kikkailulta, mutta en antanut sen häiritä lukukokemusta. Kirja on Cattonin esikoisromaani, ja herätti kiinnostukseni myös hänen uutta The Luminaries -romaaniaan kohtaan. 

Negatiivisena seikkana on pakko todeta, ettei suomalaisen painoksen kansi yllä sisällön tasolle. Kantta sanoisin jopa rumaksi. Värimaailma on harmaahko, eikä siinä ole oikein minkäänlaista viittausta sisältöön. Mutta kansihan se tietenkin vaan on, ja poiminhan itsekin kirjan mukaani kirjastosta takakansitekstin perusteella. Harmittavaa silti, laadukas romaani olisi ansainnut paremmat mainoskuoret.

Harjoitukset muissa blogeissa: Harjoituksia on luettu Kirjaintenvirrassa.

Kirjan tietoja:
Eleanor Catton: The Rehearsal (2008)
Suomennos Tero Valkonen
Siltala, 2010
330 sivua