9. syyskuuta 2013

Pola Oloixarac: Kesyttämättömät teoriat

Pola Oloixaracin Kesyttämättömät teoriat (Sammakko, 2012) on kiehtova esikoisromaani. Hola Espanol -haaste johdatti minut teorioiden äärelle - ja kiitokset siitä haasteelle, kirja tarjosi tavallisuudesta poikkeavan lukukokemuksen!

Kesyttämättömät teoriat on jännä kirjallinen cocktail. Romaani sijoittuu Buenos Airesin yliopistopiireihin, se vilisee kirjallisia ja filosofisia viittauksia ja lukijan helpotukseksi kirjan lopussa on suomentajan huomioita käytetyistä termeistä. Eräs kirjan keskeisiä henkilöitä on tutkija, joka uppoutuu yliopiston luennoitsijan hahmottelemiin teorioihin:

"On tunnetusti vaikeaa erottaa aikalaisen järkevyys ja tunne-elämä toisistaan, semminkin kun käsillä oleva aikalainen vaikuttaa olevan etäisesti sukua Tyrannosaurus rexille. Voin vain todeta, että yhtäkkiä hänen äänessään alkoi mielessäni soida ehdottomien totuuksien sointi. Mahdoton tapahtui: nuori lupaus, salien ärjyvä naarastiikeri (moi), kiinnostui ikälopusta elukasta, hyljeksitystä lehtori Augustosta." (s. 51) ... "Kunpa tietäisit, miten kesyttämättömään suuntaan suuntaan tutkimukseni ovat edenneet! Miten kapinallisesti researchini on poukkoillut!" (s.112)

Opiskelijaelämän raadollisuutta valotetaan nuoren naisopiskelija Kamtchowskyn kautta. Kesyttämättömissä teorioissa ollaan opiskelijabileissä, käydään syvällisiä keskusteluja, laaditaan pelejä, rimpuillaan seksuaalisessa viidakossa, pohditaan kauneutta korostavan kulttuurin vaatimuksia. Lopputuloksena on kirja, johon pitää syventyä, tätä en pystynyt lukemaan ns. puolella silmällä. Kesyttämättömistä teorioista voi oppia muutaman uuden kirjallisen termin, pari sanaa ranskaa sekä saada tirkistyksen moniulotteiseen opiskelijakulttuuriin. Melkoisen mehevä keitos esikoisromaaniksi!

Kesyttämättömät teoriat muualla verkossa: En löytänyt kirjasta suomenkielisiä blogimerkintöjä, mutta käännöskirjallisuuden verkkolehdessä on juttu Teorioista. Arvion kirjoittaja on sitä mieltä, ettei ymmärrä kirjaa eikä sitä, miksi se kirjoitettu, saati suomennettu. No, enpä voi olla samaa mieltä tästä. En luulottele ymmärtäneeni kaikkea Oloixaracin kirjasta, mutta eipä tullut mieleeni teilata sitä sen vuoksi. Pikemminkin päinvastoin, kirjan outous kiehtoi minua ja minusta on upeaa, että tällainen kirja on suomennettu. Miksi tyytyä suomentamaan vain harmaata massaa, kun voi valita käännettäväksi jotain hieman erikoisempaa? Pisteet Sammakolle!

Ja ainakin yksi lukija Oloixaracin teorioille löytyi. Ostin tämän oudon, kauniit kannet omaavan pienen kaunokaisen omaan kirjahyllyyni.

Kirjan tietoja:
Pola Oloixarac:  Las teorias salvajes (2008)
Suomennos Einari Aaltonen
Kannen suunnittelu Riikka Majanen
Sammakko, 2012
251

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...