Klassikkohaaste: Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva

Hei hei heinäkuu - sehän tarkoittaa, että tänään 31.7. on kirjabloggaajien klassikkohaasteen postauspäivä! Tällä kertaa olen itse haasteen emäntänä 😊. Kaikki haasteeseen luetut kirjat löydät tästä koontipostauksesta: Kirjabloggaajien klassikkohaaste 31.7.2023 - Koonti!. Kannattaa kierrellä blogeja ja poimia klassikkovinkit talteen.

Minun kirjavalintani osui omassa hyllyssäni jokusen vuoden majailleeseen pokkaripainokseen Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvasta (Otava, 2011/1891). Kirjasta on Wikipedian mukaan ilmestynyt neljä suomennosta (1906, 1947, 1963, 2009), ja tämä nyt lukemani on niistä uusin, Jaana Kapari-Jatan käsialaa.

Dorian Grayn muotokuva on mutu-fiilikseni mukaan todella tunnettu klassikko, mutta itse tiesin siitä ennakolta aika vähän. Mies rakastuu omaan muotokuvaansa, siinäpä se. Takakannessa mainitaan sielun myyminen paholaiselle, ja koska kirja on alkujaan ilmestynyt vuonna 1891, minua kiinnosti suuresti miten paholainen on tuohon aikaan saatu ujutettua mukaan kirjan tapahtumiin. Paholaisaspeksti tuotti nykyfantasian näkökulmasta luettuna pettymyksen 😉, mutta muutoin sivut kääntyivät Dorian Grayn matkassa yllättävän joutuisasti. Dorian Grayn muotokuva ei ole se kaikkein kuivin ja tylsin klassikkkokirja!

Lyhyesti kuvattuna kirja kertoo nuorukaisesta nimeltä Dorian Gray, joka havahtuu elämän ja nuoruuden katoavaisuuteen. Dorianin taiteilijatuttava maalaa hänestä muotokuvan, johon Dorianin huomattava kauneus on saatu vangittua (varsin kirjaimellisesti, kuten kirjaa lukiessa käy ilmi). Päivälliskutsuilla lausuttu puolihuolimaton lausahdus johtaa lopulta siihen, että Dorian järkytyksekseen huomaa muotokuvansa alkavan kuvastaa hänen sielunsa tilaa. Eikä se ole kaunista katseltavaa.

Kirjan sisällössä riittää kerroksia ja pohdittavaa. Minulle ensilukemalla päällimmäisenä jäivät mieleen kirjan dramaattinen ja loppua kohden synkkä yleisluonne ja taiteeseen, elämään ja estetiikkaan ynnä muuhun ylevään liittyvät pohdiskelut ja filosofoinnit. Tapahtumien ja henkilöiden jopa yliampuvalta tuntuva dramaattisuus teki kuitenkin lukemisesta omalla tavallaan viihdyttävää, sillä tämmöiseen tunnemyrskyyn harvoin törmään oman lukupinoni kirjoissa.

"Dorian, siitä hetkestä lähtien kun tapasin sinut, sinun persoonallasi on ollut minuun mitä erikoislaatuisin vaikutus. Jouduin kokonaan, sieluineni, aivoineni, voimineni, sinun valtaasi. Sinusta tuli minulle sen näkymättömän ideaalin näkyvä ruumiillistuma, joka vainoaa meitä taiteilijjoita kuin ihana uni. Minä palvoin sinua. Tulin mustasukkaiseksi kaikille, joiden kanssa puhuit. Halusin pitää sinut kokonaan itselläni. Olin onnellinen vain kun olin sinun kanssasi. Kun sinä olit poissa luotani, olit kuitenkin läsnä taiteessani..."

Kirjan kieli on erittäin sujuvaa ja nykyaikaisen oloista, siitä kiitokset suomennoksen tehneelle Jaana Kapari-Jatalle. Sivuja kirjassa on noin kolme ja puolisataa, ja mielestäni Wilden klassikko on sieltä helppolukuisimmasta päästä klassikoita. Yllätyin hieman, miten hyvin viihdyin Dorianin parissa. Olen nimittäin koettanut aloittaa kirjaa pariin kertaa aiemmmin mutta lukeminen on aina tyssännyt alkusivuille. Niiden perusteella ei silti kannatta tuomita kirjaa "jäi-kesken"-laariin, sillä mielestäni kirja paranee edetessään. Nyt pääsin paremmin lukemisen makuun, ja pidin erityisen paljon kirjan tummanpuhuvista loppusivuista. Goodreadsiin Dorian Grayn muotokuva saa minulta neljä tähteä.

*

Klassikkohaasteen aiemmilla kierroksilla olen lukenut näitä kirjoja:

1) Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi

2) Bram Stoker: Dracula 

3) Leo Tolstoi: Anna Karenina

4) Daphne du Maurier: Rebekka

5) Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia  

6) -

7) Raymond Chandler: Pitkät jäähyväiset

8) Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme

9) F. Scott Fitzgerald: Kultahattu
10) Ray Bradbury: Fahrenheit 451

11) Jules Verne: Maailman ympäri 80 päivässä

12) John le Carré: Mies kylmästä 

13) Edith Wharton: Viattomuuden aika 

14) -

15) E. M. Forster: Hotelli Firenzessä 

16) Albert Camus: Sivullinen 

17) Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva

 

* 

Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa kirja sopii täydellisesti kohtaan 22. muodonmuutos tai ulkonäön muutos.

Osallistun kirjalla myös Kirjasähkökäyrä-blogin omien kirjojen lukuhaasteeseen.

Goodreads: 4 tähteä

Mistä kirja minulle? Oma ostos

Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjakaapin kummitus, 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä, Bibbidi Bobbidi Book, Jokken kirjanurkka

Kirjan tietoja:

Oscar Wilde: The Picture of Dorian Gray (1891)

Suomennos Jaana Kapari-Jatta

Otava, 2011 (ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavan julkaisemana 2009)

363 sivua

Logo: Niina T. / Yöpöydän kirjat -blogi