Naistenviikko - Agatha Christie: Neiti Pinkertonin salaisuus

Kirjabloggaajien heinäkuuhun kuuluu ihanan perinteinen naistenviikon lukuhaaste, jota emännöi tuttuun tapaan Tuijan Kulttuuripohdintoja-blogi. Naistenviikko alkaa tänään, Riikan nimipäivänä, ja päättyy ensi viikon maanantaina. Omat naistenviikkobloggaukseni eivät taida sisältää viikon nimipäiväsankareita, mutta naisten kirjoittamia kirjoja on luvassa useampia. 

Olen kesän aikana innostunut lukemisesta pitkän vaisuhkon kauden jälkeen, ja erityisesti alkukesän dekkarihaaste toimi minulle mainiona lukuinspiraation lähteenä. Löysin tuolloin itselleni uusia, hyviä dekkarituttavuuksia ja koukutuin yhteen sarjaan aivan täysillä. Ylipäänsä on ollut todella mukavaa ihan vaan lukea hyviä kirjoja! Olen ollut niin tyytyväinen lukufiiliksistäni, että olen lähinnä keskittynyt lukemaan ja antanut blogin jatkaa hiljaiseloa. Sain dekkarihaasteeseen aikaiseksi yhden ainokaisen bloggauksen, mutta onneksi muutama lukemani dekkari sopii mainiosti myös naistenviikolle. Naistenviikkoni onkin erittäin rikosjuonipainotteinen, ja aloitan viikon Agatha Christien dekkarilla Neiti Pinkertonin salaisuus (WSOY, 2018).

Christien dekkareita tuntuu ilmestyvän uusilla kansilla säännöllisin väliajoin. Jokunen vuosi sitten innostuin keräämään herkullisin karkkivärikansin varustetuttuja Christie-pokkareita omaan hyllyyni. Erityisesti kesällä on kiva poimia pinosta jokin vielä lukematon Christie, ja nyt valintani osui Neiti Pinkertoniin. Tässä kirjassa ei seikkaile neiti Marple tai Hercule Poirot, vaan Intiasta Englantiin palannut poliisimies nimeltä Luke Fitzwilliam - joka tosin kirjan loppupuolella saa avukseen hieman värittömän oloisen tarkasta Battlen. Kirjaa googlatessani muuten huomasin, että tv-sovitusten tekijät ovat siirtäneet tarinan päähenkilöksi neiti Marplen!

Tapahtumat saavat alkunsa junasta, jossa Fitzwilliam jutustelee puheliaan neiti Pinkertonin kanssa. Neiti Pinkerton on niin huolestunut muutamista kotikylänsä kuolemantapauksista, että on menossa Scotland Yardiin kertomaan aavistuksistaan. Harmillisesti neiti sattuu itsekin kuolemaan auto-onnettomuudessa, ennen kuin pääsee Yardiin asti. Paremman tekemisen puutteessa Fitzwilliam kiinnostuu tapauksesta, ja järjestää itsensä Pinkertonin kotikulmille tutkimaan tapauksia.

"Olette hämmästynyt, huomaan sen. Niin minäkin olin ensiksi - en tosiaankaan voinut uskoa sitä. Ajattelin, että koko juttu oli vain mielikuvitusta."

Neiti Pinkertonin salaisuus ei ollut kovinkaan kummoinen lukuelämys. Annoin kirjalle vain kaksi tähteä Goodreadsiin, sillä juonellisesti kirja oli melko ponneton ja täynnä liiankin sopivia yhteensattumia. Oli toki virkistävää, että päähenkilönä oli joku muu kuin Christien tunnetuimmat salapoliisit, mutta Luke Fitzwilliamin hahmo ei suuremmin säväyttänyt. Päällimmäisenä hänestä jäi mieleen salamavauhtia kehittynyt rakkausjuttu erään nuoren tempperamenttisen neitosen kanssa. Minulle kirja oli siis pienoinen pettymus, mutta jos kaipaat kepeää, brittiläisellä maalaisromantiikalla varustettua dekkaria, kannattaa toki antaa Neiti Pinkertonille tilaisuus.

 

Osallistun kirjalla Main Kirjahyllyn aarteet -lukuhaasteeseen. Kirja sopii myös Sadan vuoden lukuhaasteen 1930-luvun kirjaksi. Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 20. Rakastuminen.

Goodreads: 2 tähteä

Mistä kirja minulle? Oma ostos

Muualla verkossa: kirjaa on luettu mm. Jokken kirjanurkassa.

Kirjan tietoja:

Agatha Christie: Murder is Easy (1939)

Suomennos Eero Ahmavaara

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti

WSOY, 2018 (ensimmäinen suomenkielinen painos 1958)

267 sivua

*** 

Mukavaa naistenviikkoa!