Agatha Christie: Roger Ackroydin murha

Agatha Christien vuonna 1926 ilmestynyt Roger Ackroydin murha (WSOY, 2018) kuuluu dekkarikirjallisuuden klassikoihin. Olen lukenut paljon Christien dekkareita sekä teini-iässä että aikuisena, mutta jostain syystä en ole koskaan tullut tarttuneeksi tähän paljon kehuttuun murhatapaukseen. Pari vuotta sitten kirjasta saatiin kuitenkin aivan uusi Jaakko Kankaanpään käsialaa oleva suomennos, ja se herätti viimein minunkin uteliaisuuteni. Nyt kirjan luettuani ymmärrän oikein hyvin, miksi Roger Ackroydin murhaa on niin kehuttu. Juoni tuntuu edelleen kekseliäältä, ja kirja on ylipäänsä kestänyt mainiosti aikaa.
"Kohotin ärtyneenä katseeni. Minusta vasemmalla aidan yläreunan takaa nousivat kasvot. Munanmuotoinen pää, jonka kaljua reunusti epäilyttävän musta tukka, valtavat viikset ja valppaat silmät. Siinä oli salaperäinen naapurimme herra Porrott." (s. 37)
Hercule Poirot -dekkareissa on aina silloin tällöin viittailtu Poirotin kiinnostukseen kasvattaa kurpitsoita maaseudun rauhassa, ja Roger Ackroydin murhassa Poirot todellakin pääsee näyttämään kykynsä kurpitsoiden kanssa. Kirjan kertojana on King's Abbottin pikkukylän lääkäri, tohtori Sheppard, ja hänen potilaansa, kylän merkkihenkilöihin lukeutuva Roger Ackroyd löydetään puukotettuna työhuoneestaan. Poirot sattuu asemaan Sheppardin ja tämän kyltymättömän uteliaan Caroline-sisaren naapurina, ja hänen tarkoituksenaan on keskittyä niiden kuuluisien kurpitsoiden kasvattamiseen ja leppoisan rauhalliseen maalaiselämään. Mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsee... Poirot tarjoutuu kaikessa ystävällisyydessään auttamaan paikallista poliisia jutun selvittelyssä. Siihen kun näyttää liittyvän kaikkea kiinnostavaa, mm. kiristystä, erään rouvan itsemurha ja kummallinen puhelinsoitto.

Kirjan henkilögalleria on erittäin onnistunut, ja pidin erityisesti tohtori Sheppardin Caroline-sisaren hahmosta. Tuommoinen joka paikkaan nenänsä työntävä ja kaikkien tekemisistä alati kiinnostunut naisihminen on tavallaan tosi karikatyyrinen tapaus, mutta silti herkullinen lisä King's Abbottin kyläelämään. Ackroydiin liittyvät henkilöt ovat muutoinkin niin sekalaista sakkia, että varsinaisen murhan selvittelyn ohella nautin valtavasti kirjan kuvaamasta maalaiskylän arjesta. Lisäksi kirjan vuoropuhelut menivät toisinaan hupaisaksi sanailuksi, ja Christie tuntuu herkuttelevan salapoliisiromaanien kliseillä:
"Hovimestarit osaavat hiipiä ääneti kuin kissat", komisario Davis sanoi. "Tähän rikokseen ei liity kovin suurta mysteeriä. Katsokaa tikarin kahvaa."
    Katsoin sitä.
    "Te ette varmaankaan erota niitä, mutta minä näen ne aivan selvästi." Hän jatkoi vaimeammalla äänellä: "Sormenjälkiä!"
    Hän astahti hiukan taaemmas arvioimaan sanojensa vaikutusta.
    "Aivan", sanoin leppoisasti. "Sitä arvelinkin."
    En ymmärrä, millä ihmeen perusteella hän aliarvioi älykkyyttäni. Luen sentään salapoliisikertomuksia ja sanomalehtiä enkä ole missään suhteessa heikkolahjainen. Olisi ollut aivan eri juttu, jos tikarin kahvassa olisi ollut varpaanjälkiä. Silloin olisin näyttänyt sekä yllättyneeltä että kummastuneelta." (s. 91)
Roger Ackroydin murhan uudessa painoksessa on mukana antoisa esipuhe, jonka tosin itse luin vasta kirjan lukemisen jälkeen. Esipuhe valottaa mm. kirjan aikalaisvastaanottoa ja kertoo kiinnostavaa nippelitietoa kirjan vaiheista. Christie mm. kaavaili kolmannelle Poirot-tarinalleen alunperin nimeksi The Man Who Grew Vegetable Marrows (Mies joka kasvatti kurpitsoja). Niinpä niin, ne kurpitsat! 

Roger Ackroydin murha saa minulta Goodreadsiin neljä tähteä. Jos kirja on joltain muultakin Christie-fanilta vielä lukematta, suosittelen korjaamaan puutteen pikavauhtia. Pienten maalaiskylien ystäville kirja tarjoaa laadukasta luettavaa.


***

Osallistun kirjalla Kirjahyllyn aarteet -lukuhaasteen toiselle kierrokselle. Seinäjoen kirjaston Aikamatka-haasteessa Christien vuonna 1926 ilmestynyt klassikkodekkari sopii kohtaan 19. 1920-luvulla ilmestynyt tai 1920-luvulle sijoittuva kirja. POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa sijoitan kirjan kohtaan "a book by an author who has written more than 20 books". Christien tuotantoon kuuluu yli 70 romaania sekä lisäksi novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia.

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Oma ostos
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Kirjoihin kadonnut, Jokken kirjanurkka, Kirjahamsterin lukuvinkit
Kirjan tietoja:
Agatha Christie: The Murder of Roger Ackroyd (1926)
Suomennos Jaakko Kankaanpää
WSOY, 2018
343 sivua

Kommentit

  1. Agatha Christien dekkarit ovat parasta ajanvietettä sekä kirjoina että elokuvina ja tv-sarjoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. :) Viihtyvyystakuu on korkea!

      Poista
  2. Kiitos suosituksesta. Minultakin on tämä vielä lukematta, mutta kuulostaa pätevältä tapaukselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on erittäin hyvi Poirot-tarina. Takakannessa on kerrottu, että Britannian rikoskirjailijoiden yhdistys äänesti vuonna 2013 tämän parhaaksi dekkariksi kautta aikain. :)

      Poista
  3. Itsekin olen jonkin verran Christietä lukenut ja David Suchetin tähdittämää tv-sarjaa katsonut, mutta tämä on jäänyt lukematta. Voisin palata Christien kirjojen pariin pienen tauon jälkeen, niitä on kuitenkin kiva lukea välipaloina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Christiet ovat mukavaa luettavaa aina silloin tällöin. Itse tykkään näistä erityisesti siksi, ettei näissä oli mitään raakuuksia vaan vähän leppoisampaa menoa. Rikosjuonet eivät kuitenkaan ole mitään keveitä vaan tässäkin kirjassa oli mietitty kuvioita ihan kunnolla.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.