Kristina Ohlsson: Hopeapoika ja Kivienkelit (Lasilapset #2 ja #3)

Ruotsalainen Kristina Ohlssonin on varmaankin monelle dekkarifanille tuttu aikuisten kirjoistaan, mutta häneltä on myös ilmestynyt nuorille lukijoille suunnattu Lasilapset-trilogia. Siinä kolmen åhusilaisen, noin 12-vuotiaan lapsen poppoo selvittelee mystisiä piirteitä omaavia salaisuuksia ja outoja sattumuksia, ja trilogian osissa kukin lapsista saa vuorollaan päähenkilön osan.

Sarjan avausosan bloggaukseni löytyy täältä, ja pienen tauon jälkeen olen nyt kuunnellut sarjan kaksi muutakin osaa. Ohlssonin trilogia on ollut todella mukavaa kuunneltavaa myös aikuislukijalle. Kussakin sarjan osassa käsitellään lapsen näkökulmasta jotain aikuiselämän kipeää seikkaa, joten kirjat eivät ole vain kepeää salaisuuksien perässä juoksentelua. Avausosassa vakavampi teema oli Billie-tytön isän kuolema, Hopeapojassa käsitellään pakolaisuutta ja Kivienkeleissä rakkaan isovanhemman sairastumista ja kuolemaa. Liian synkäksi sarja ei silti mielestäni mene, sillä kirjojen juonissa riittää myös jännitystä.

Hopeapoika-kirjassa (WSOY, 2018) pääosassa on Aladdin-poika, jonka Turkista kotoisin oleva perhe pyörittää ravintolaa vanhassa vesitornissa. Perheellä on mennyt Ruotsissa hyvin, mutta  eteen on tullut yllättäviä vaikeuksia. Joku varastaa ravintolasta öisin ruokaa, eikä ravintolalla muutenkaan mene taloudellisesti niin hyvin kuin ennen. Onko syyllinen kenties outo shortsiasuinen poika, jonka vain Aladdin tuntuu näkevän vesitornin ympäristössä? Entä voisiko vanhan, aikoja sitten kadonneen hopea-aarteen löytyminen pelastaa Aladdinin perheen taloudellisilta murheilta?

Kirja käynnistyi hitaahkosti, mutta hopea-aarteen ympärille kiertyvä juoniaines oli tosi kiinnostava kaikkine historiallisine vivahteineen. Harmittelin vain sitä, että sen käsittely jäi jonkin verran kaikkien muiden kirjaan ympättyjen aiheiden jalkoihin. Hopeapojassa käsiteltiin nimittäin paljon myös Aladdinin perheen talouspulmia ja pakolaisteemaa, joka tosin jäi hieman irralliseksi. Ähusin edustalle rantautunut turvapaikanhakijoiden vene toi kirjaan kuitenkin ajankohtaista keskustelua suhtautumisesta pakolaisuuteen, mutta kovin syvälle tähän aiheeseen ei mielestäni menty. 

Aladdinin, Billien ja Simonan toinen seikkailu ei ollut aivan niin vauhdikas ja jännittävä kuin sarja-avaus, ja kirja saa minulta Goodreadsiin kolme tähteä.

Tämän kirjan kansi on lumoavan kaunis!

Kivienkelit (WSOY, 2019) sijoittuu Simonan mummin suureen taloon, joka on aikaisemmin toiminut hotellina. Nyt mummi asuu siellä yksin, ja kirjassa Simona viettää pääsiäislomaansa hänen luonaan. Talon pihalla on suuria kivipatsaita, jotka yhtäkkiä kääntyilevät ja vaihtavat paikkaa. Lisäksi Huokausten huoneesta kuuluu outoja ääniä, eikä mummikaan vaikuta olevan yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen. Simona huomaa päätyvänsä selvittelemään ystäviensä Billien ja Aladdinin kanssa sukunsa ja mummin talon vanhoja salaisuuksia.

Kivienkelit on mielestäni sarjan paras osa, jopa parempi kuin hieno Lasilapset. Toki Simonan mummin kohtalo on surullinen, mutta vaikeaa aihetta käsiteltiin kauniisti ja ymmärtävästi. Eri kulttuurien erot suhtautumisessa isovanhempiin nousevat kirjassa ajatuksia nostavasti esille. Pääosan Kivienkeleissä saavat kuitenkin sukusalaisuudet, ja tapahtumat mummin talon liepeillä ovat oikeasti tosi jänniä. Öiset hiippailut ja kummalliset äänet purevat kyllä aikuiseenkin! Myös Billie ja Aladdin ovat mukavasti mukana Kivienkelien seikkailussa, ja lämmin ystävyyden voima säteilee kivasti kirjan tapahtumista.

Sarjan päätösosa saa minulta neljä tähteä Goodreadsiin. Tähän sarjaan toivon lisää jatko-osia! Billie, Simona ja Aladdin ovat sympaattisia tyyppejä, ja nyt kun heihin on kolmen kirjan verran tutustunut, on tosi harmi jos heidän yhteiset seikkailunsa jäävät tähän. 

***

POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa Hopeapoika sopii kohtaan "a book with 'gold', 'silver', or ''bronze' in the title". Hopeapoika on käännetty englanniksi nimellä Silverboy, eli hopea-sana löytyy kirjan nimestä myös haasteen alkuperäiskielellä. Kivienkelit sopii puolestaan Helmet-haasteen kohtaan 42. Kirjassa on isovanhempia.

Goodreads: Hopeapoika saa 3 tähteä ja Kivienkelit 4 tähteä
Mistä kirjat minulle? Kuuntelin molemmat kirjat BookBeatin kautta
Muualla verkossa: Kirjapöllön huhuiluja on blogannut molemmista kirjoista.
Kirjojen tietoja:

Kristina Ohlsson: Silverpojken (2014)
Suomennos Pekka Marjamäki
Lukija Anni Kojos
WSOY, 2018
Kesto 4 t 28 min

Kristina Ohlsson: Stenänglar (2015)
Suomennos Pekka Marjamäki
Lukija Anni Kojos
WSOY, 2019
Kesto 4 t 4 min