Pauliina Susi: Ruuhkavuosi (#äänikirja )
Kiitokset äänikirjabuumille siitä, että myös vanhemmista kirjoista on alettu tehdä ääniversioita, ja näin ne saavat aivan uutta nostetta. Pauliina Suden vuonna 2005 ilmestyneestä esikoisromaanista Ruuhkavuosi (Tammi, 2020/2005) julkaistiin alkuvuonna Karoliina Niskasen lukema äänikirja, ja bongasin sen sattumalta viikonlopun lukumaratonilla kuunteluun. Miten hieno löytö! Jäin täysin koukkuun Niskasen ääneen, joka vie kuuntelijan kolmekymppisen Minnan pään sisään. Rakkausromskuja suomentamaan ajautunut Minna havahtuu siihen, että pitäisi viimein kirjoittaa sosiaalipsykologian roikkumaan jäänyt gradu, vauva on tulossa ja taloprojektikin vaatii osansa. Talonrakennuksessa on sentään apuna avomies Harri, mutta silti Minna ottaa avuksi Don't Worry -kalenterin, listaa vuoden pääprojektit, viikottaiset avaintehtävät ja päättää selviytyä ruuhkavuodesta.
"Minulla on nykyään niin paljon kaikkea elämässäni. Projekteja projektien perään. Harrilla on vaan talonrakennus. Sillä on kapea näkökulma elämään."
Periaatteessa kirjan henkilöasetelma on kovin karikatyyrinen: akateeminen Minna organisoi (tai ainakin kovasti koettaa) päiviään kalenterinsa kanssa, käytännönläheinen Harri keskittyy siihen, miten perheen Pornaisten Kuusikkotien päässä oleva lemmikinsininen talo saadaan jouluksi muuttokuntoon. Mutta Ruuhkavuosi on niin taitavasti kirjoitettu, etten miettinyt tämmöisiä lainkaan vaan eläydyin Minnan ajatuskulkuihin, todellisiin ja kuviteltuihin pelkotiloihin, elämän epävarmuustekijöiden puntarointeihin. Koin Minnan kanssa vauvauinnin nöyryytykset, graduseminaarin kiusalliset tuskanhetket, ostopullan häpeän ja asuntovaunussa asumisen nihkeän ahtauden. Toisaalta Minna vei minut myös niihin hetkiin, kun aika pysähtyy ja kaikki onkin ihan hyvin.
Minnan ruuhkavuoden projekteista vain graduhommat ovat minulle tuttuja, sillä en ole elänyt pikkulapsiarkea eikä talonrakennuskaan kuulu kokemuspiiriini. Silti Ruuhkavuosi oli mielestäni erittäin koskettava kirja, joka kuvaa nykynaiseen kohdistuvia ja hänen itse itselleen asettamia vaatimuksia. Ruuhkavuosi ei vedä aihettaan överiksi, vaikka Minnan vuoteen totisesti mahtuu yhtä sun toista. Ruuhkavuotta kuunnellessa teki vuoroin mieli itkeä ja nauraa, niin todelta Minnan hullu vuosi kaikessa rankkuudessaan ja raakuudessaan tuntui. Goodreadsiin Ruuhkavuosi saa minulta täydet viisi tähteä.
"Tuuli puhaltelee leppeästi, ei tee käsivarsiin edes kananlihaa. Vauvan myssyn alta työntyy hahtuvaa, liikehtii ilmavirrassa. Vauva avaa silmänsä ja siristää.
Tällaisia hetkiä ei voi merkitä kalenteriin etukäteen, vain jälkikäteen. Maanantai 2. kesäkuuta. Piirrän siihen sydämen. Ja: 15 min.Kirja todellakin koostuu lähinnä Minnan päänsisäisestä monologista, mutta jonkin verran mukana on myös keskusteluja esimerkiksi Harrin, Minnan äidin ja ystävien kanssa. Näkökulma on kuitenkin aina Minnan, ja tämä tekee Ruuhkavuoden tunnelmasta tosi intensiivisen ja vangitsevan. Niskasen ääni ilmentää Minnan persoonaa hienosti, ja hän onnistuu vivahteikkaalla äänenkäytöllään nostamaan esille kirjoitetussa tekstissä olevat self-help -tyyliset elämäntapaohjeet, joita Minna toisinaan hokee itselleen. Niiden suunnaton ristiriita Minna-paran elämäntilanteen kanssa loistaa kuin valomainos lukijalle, mutta Minnan on kuljettava oma tiensä kalenterinsa kanssa. Se tie vie lopulta aika syvälle.
Well done, Minna."
Minnan ruuhkavuoden projekteista vain graduhommat ovat minulle tuttuja, sillä en ole elänyt pikkulapsiarkea eikä talonrakennuskaan kuulu kokemuspiiriini. Silti Ruuhkavuosi oli mielestäni erittäin koskettava kirja, joka kuvaa nykynaiseen kohdistuvia ja hänen itse itselleen asettamia vaatimuksia. Ruuhkavuosi ei vedä aihettaan överiksi, vaikka Minnan vuoteen totisesti mahtuu yhtä sun toista. Ruuhkavuotta kuunnellessa teki vuoroin mieli itkeä ja nauraa, niin todelta Minnan hullu vuosi kaikessa rankkuudessaan ja raakuudessaan tuntui. Goodreadsiin Ruuhkavuosi saa minulta täydet viisi tähteä.
"Mutta minä näytän niille. Minä näytän kaikille. Vuoden päästä en enää naputa kannettavaani keittokomerossa. Vuoden päästä minä sujahdan jakkupukuun ja lähden töihin samalla ovenavauksella kuin Harri. Minulla on tuore tutkinto, nousujohteinen ura, jo päiväkoti-ikäinen lapsi ja kaunis, tilava koti.
Vuoden päästä. Projektit tuppaavat kasaantumaan tähän vuoteen, ja hyvä niin. Tulee sitten tehtyä."
 |
| Kirjan kansi ei ole mielestäni se kaikkein onnistunein... |
***
POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa Suden kirja sopii kohtaan "a book that passes the Bechdel test". Ai minkä testin? Kyseessä on sarjakuvataiteilija Alison Bechdelin ideoima testi, jolla voi kokeilla sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. Testin läpäisee kirja (tai alunperin ilmeisesti elokuva), jossa 1) vähintään kaksi naista 2) puhuu toisilleen 3) jostain muusta aiheesta kuin miehistä. Ruuhkavuodessa Minna ja hänen ystävänsä Karoliina puhuvat mm. ajanhallinnasta, masennuksesta ja kahden naisystävänsä kokemista vaikeuksista.
Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Kuuntelin äänikirjan BookBeatissa
Muualla verkossa: Ruuhkavuotta on luettu mm. blogeissa Kujerruksia, Kirjakko ja Marielkan lukupäiväkirja
Äänikirjan tietoja:
Pauliina Susi: Ruuhkavuosi
Lukija Karoliina Niskanen
Tammi, 2020 (painettu kirja 2005)
Kesto 7 t 16 min
Kiitos tästä nostosta, olen lukenut Suden dekkareita ja löysin myös tämän kirjan yllätyksenä viime vuonna, kun etsin kirjoja Suomen pikkukunnista. Pornainenkaan ei ollut kaikista helpoin rasti sinne sijoittuvien romaanien saralla. En ole vielä kirjaa lukenut, mutta nyt voisin, jos koronakriisikin venyy. Tykkään kirjailijan tyylistä, ja on myös hauskaa huomata, että hän taitaa useamman genren.
VastaaPoistaSinulla onkin ollut haastava kirjanetsintäprojekti. Tosi kivaa, jos ehdit kokeilemaan tätä. Kirja tuntui teemojensa puolesta edelleen tosi ajankohtaiselta ja raikkaaltakin, ja varsinkin äänikirjana tämä toimi erinomaisesti. Pauliina Susi on todella monipuolinen ja lahjakas kirjailija.
PoistaTämä voisi ollakin hyvä äänikirja kuunteluun, kiitos vinkistä. Ainoa vain, että inhoan, siis syvästi inhoan, ruuhkavuosi-termiä. Varmastikin siksi, että niitä ruuhkavuosia on tässä riittänyt. Mutta toisaalta ehkä nyt aletaan olla siinä pisteessä, ettei aihe tule ihan liian liki.
VastaaPoistaHmm, saattaa olla, että itse kirjassa ei kovinkaan paljon käytetty tuota ruuhkavuosi-termiä. Se nimittäin ärsyttää hieman minuakin, mutten muista kiinnittäneeni siihen suuremmin huomiota kirjaa kuunnellessani.
PoistaMinullakin tämä on äänikirjajonossa, enkä ole edes tiedostanut, että painettu kirja on noinkin vanha!
VastaaPoistaAmman tavoin inhoan tuota ruuhkavuosi-termiä, mutta ihan toisesta syystä... näin vapaaehtoisesti lapsettomana se soi korvissani syynä niukua jatkuvasti kuinka ei ehdi tehdä mitään, ei pitää yhteyttä jne vaan itsepä on itsensä siihen jamaan ajanut. Useinhan nämä tämäntyyliset kirjat on kirjoitettu vähän humoristisemmalla otteella, kuten Elina Kilkun Täydellinen näytelmä jonka juuri kuuntelin, tästä en nyt ole varma varma mitä tyyliä tämä on?
Joo, yllättävän kauan aikaa sitten on Susi aloittanut kirjailijanuransa. :)
PoistaEn sanoisi, että Suden kirjassa on humoristinen ote, vaikka kyllä siinä huumoriakin minusta oli. Olen vähän huono näissä tyyliasioissa, sanoisin että Ruuhkavuosi on ihan vaan romaani. :D Jännää, miten ruuhkavuosi-termi herättää tunteita. Onhan se minustakin toki aika kulunut ja ärsyttävä sana, ei siinä mitään. Ehkä se ei kuitenkaan omassa kuplassani ole niin noussut esille.