Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis
Sara Stridsbergiltä on ilmestynyt Keltaisessa kirjastossa jo kolme kirjaa, mutta vasta Rakkauden Antarktis (Tammi, 2019) innosti minut tutustumaan hänen tuotantoonsa. Olen valintaani tyytyväinen, sillä Rakkauden Antarktis oli minulle täyden viiden Goodreads-tähden kirja. Stridsbergin rujon ja runollisen kaunis teksti teki heti kirjan alkusivuilta lähtien vaikutuksen, sillä siinä yhdistyy onnistuneesti erikoinen kertojanäkökulma ja yhteiskunnan varjopuolella kulkevien kuvaus. Lopputulos on todella koskettava ja riipaiseva.
"Jos hän olisi siinä vaiheessa sanonut suoraan, että en koskaan palaisi kaupunkiin ja että hän kuristaisi minut hengiltä pienellä varjoisalla rantakaistaleella, olisinko noussut autosta ja lähtenyt pakoon? Toivottavasti. Mutta kukaan ei odottanut minua, minulla ei ollut ketään josta huolehtia eikä siksi myöskään mitään mitä pelätä. Olin täysin välinpitämätön. Kuollut tai elävä, sillä ei ollut enää mitään merkitystä. Olin kuollut jo valmiiksi, aikoja sitten, vaelsin ystävieni kanssa hautajaissaattueena läpi Tukholman." (s. 123)
Kirjan kertojaääni kuuluu Innille, joka on narkomaani ja prostituoitu. Kirjan alussa käy ilmi, että hänen kohtalonsa on ollut julma: joku poimi Innin autonsa kyytiin, vei syrjäiselle seudulle, murhasi ja paloitteli ruumiin. Osia Innin ruumiista löydettiin, osia ei, ja Inni itse jäi henkenä leijumaan läheistensä vierelle. Innin ääni palaa yhä uudelleen siihen, mitä metsässä tapahtui, ja samalla lukija saa eteensä väläyksenomaisia hetkiä Innin perheen elämästä. Innin äänen myötä lukijalle avautuu näkymä todellisuuteen, jossa elämisen realiteetit pyörivät huumeiden, köyhyyden ja seuraavaan päivään selviämisen ympärillä. Mutta siihenkin elämään mahtuu rakkautta ja välittämistä.
Rakkauden Antraktis kuvaa yhteiskunnan nurjaa puolta, mutta silti se ei mielestäni kieriskele ankeudessa vaikkei sitä myöskään silottele. Kirjan kaunis kerronta vain toisinaan tekee tekstin ruman todellisuuden hieman helpommin lähestyttäväksi. Romaanin henkilöt ovat kohtaloonsa alistuneita, ja Inni tunnustaa itsekin, ettei hänellä ollut voimia irrottautua huumekoukusta. Se ajoi hänet tekemään muutamia äärimmäisiä ratkaisuja, joiden kanssa piti vain koettaa elää. Tämä henkilöiden tyytyminen osaansa oli itselleni se seikka, joka teki kirjan lukemisesta välillä raskasta, vaikka Stridsbergin teksti sinänsä on erittäin sujuvalukuista. Koin tämän myös kritiikkinä yhteiskunnan rakenteita kohtaan: olisiko jonkun pitänyt tehdä edes hieman enemmän jossain vaiheessa, vai annetaanko heikoimpien vain vaipua, kunnes kuolema korjaa tavalla tai toisella? Pieniä valonpilkahduksiakin Rakkauden Antarktiksessa on, mutta kirjan yleistunnelma on mustanpuhuva.
Rakkauden Antraktis kuvaa yhteiskunnan nurjaa puolta, mutta silti se ei mielestäni kieriskele ankeudessa vaikkei sitä myöskään silottele. Kirjan kaunis kerronta vain toisinaan tekee tekstin ruman todellisuuden hieman helpommin lähestyttäväksi. Romaanin henkilöt ovat kohtaloonsa alistuneita, ja Inni tunnustaa itsekin, ettei hänellä ollut voimia irrottautua huumekoukusta. Se ajoi hänet tekemään muutamia äärimmäisiä ratkaisuja, joiden kanssa piti vain koettaa elää. Tämä henkilöiden tyytyminen osaansa oli itselleni se seikka, joka teki kirjan lukemisesta välillä raskasta, vaikka Stridsbergin teksti sinänsä on erittäin sujuvalukuista. Koin tämän myös kritiikkinä yhteiskunnan rakenteita kohtaan: olisiko jonkun pitänyt tehdä edes hieman enemmän jossain vaiheessa, vai annetaanko heikoimpien vain vaipua, kunnes kuolema korjaa tavalla tai toisella? Pieniä valonpilkahduksiakin Rakkauden Antarktiksessa on, mutta kirjan yleistunnelma on mustanpuhuva.
"Uskoakseni kyse on lopulta siitä, että jokaisen on hyväksyttävä paikkansa luomakunnassa. Kohtaloaan on yritettävä rakastaa, tai ainakin se on hyväksyttävä riippumatta hinnasta, riippumatta siitä millaisen helvetin se tarjoaa." (s. 169)Goodreadsiin Rakkauden Antarktis saa minulta viisi tähteä. Stridsberg on kirjoittanut erittäin hienon romaanin.
***
Seinäjoen kirjaston Aikamatka-lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 28. 2010-luvulla ilmestynyt tai 2010-luvulle sijoittuva kirja. POPSUGAR 2020 Reading Challenge -haasteessa kirja sopii kohtaan "a book that won an award in 2019", sillä takakannen mukaan Rakkauden Antarktis voitti viime vuonna Ruotsin yleisradion kirjallisuuspalkinnon.
Goodreads: 5 tähteä
Mistä kirja minulle? Lainasin kirjastosta
Kirjan tietoja:
Sara Stridsberg: Kärlekens Antarktis (2018)
Suomennos Outi Menna
Tammi, 2019 (Keltainen kirjasto nro 503)
304 sivua
Tämän kirjan mustuus järkytti. Kurjuudelle oikein mässäiltiin. Teksti on todella kaunista ja sen ansiosta pystyin lukemaan kirjan loppuun.
VastaaPoistaTämä oli tosiaan erän tummanpuhuvimpia kirjoja, joita ole pitkään aikaan lukenut.
PoistaOlen lukenut tästä kirjasta valtavasti kehuja enkä silti usko ainakaan ihan heti lukevani teosta, joka kuulostaa aivan hirvittävän ahdistavalta ja raa'alta. En uskalla, sillä on kirjoja, joiden (osittainen) lukeminen vuosikymmeniä sitten näkyy yhä ajoittain painajaisissani.
VastaaPoistaKyllähän tämän aihe on aika hirveä, mutta en nyt sitten kuitenkaan itse kokenut tätä niin kovin ahdistavana. Ei tämä ainakaan uniin ole tullut. Luulen, että Stridsbergin kirjoitustapa loivensi kirjan shokkiefektiä tehokkaasti.
PoistaÄh, minua kiinnostaisi tämä kirja rakenteensa ja saamiensa kehujen vuoksi, mutta epäröin raakuutta ja epätoivoa vähän Tuulevin tapaan. En taida juuri nyt jaksaa lukea sellaista. Huomasin jo pelkästään Janet Framen elämäkerran saavan minut vähän alakuloiseksi eikä siinä kuitenkaan ole suoranaisia kamaluuksia ollenkaan tämän kirjan mittakaavassa.
VastaaPoistaTämä kirja varmaankin vaatii omanlaisensa lukuhetken. Minulle kirja sattui sopivaan saumaan kätösiin, kun halusin lukea vaihteeksi jotain vakavampaa kirjaa. Siihen tarpeeseen kirja sopii erinomaisesti. Mutta ei tämä mikään mielialan kohottajakirja todellakaan ole.
PoistaKuulostaapa tosi hurjalta tarinalta, josta tulee mieleen Alice Seboldin Oma taivas. Olen siitä tehdyn, samannimisen elokuvan nähnyt jokunen vuosi sitten, joskin silloin en tiennyt, että pohjaa kirjaan. Kertojana on murhattu ja paloiteltu 14-vuotias tyttö.
VastaaPoistaMuistankin nyt Oman taivaan, siitä oli aika paljon juttua silloin kun se ilmestyi. En tosin ole lukenut kirjaa eikä tullut mieleen, että sen kertojaratkaisu on niin samantyylinen kuin Stridsbergillä. Eli ei hänellä sitten niin originelli kirja ollutkaan... :)
PoistaTämäpä kiinnostavan oloinen kirja! Olen juuri katsonut pari dokumenttia aiheeseen liittyen ja yhteiskunnan rakenteet, pahoinvointi ym. on ollut omissa ajatuksissa erityisen paljon viime päivinä. Tämä sopisi hyvin aihepiiriin.
VastaaPoistaTässä kirjassa yhteiskunnallinnen ulottuvuus nousee vahvasti esille, joten jos se kiinnostaa, kannattaa kyllä kokeilla kirjaa.
Poista