Roald Dahl -haastekoonti + Nahka ja muita novelleja
Yöpöydän kirjat -blogin Roald Dahl -lukuhaaste on ollut minulle hyvin epätavallinen lukuhaaste. En nimittäin löytänyt haastekirjojen joukosta yhtään uutta suosikkia, ja parhainkin lukemani kirja nousi nipin napin keskinkertaiselle tasolle. En muista lukuhaastetta, johon olisin lukenut näin vaisuja kirjoja! Voin
vain todeta, että joko valitsin huonot kirjat luettavakseni tai sitten
Dahlin kirjallinen tuotanto ei ole minun juttuni.
Ennen haastetta ainut kosketukseni Dahlin tuotantoon oli erinomainen Jali suklaatehtaassa -elokuva, jota suosittelen todella lämpimästi. Ehkäpä minun olisi pitänyt lukea tuo Jali-kirja, mutta halusin sinnikkäästi kokeilla jotain muuta. Matildaa suositeltiin minulle jossain vaiheessa haastetta, mutta se jää tällä kertaa kirjavinkkinä mielen nurkalle odottamaan. Lähdin haasteeseen mukaan uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta, mutta niinhän tässä kävi, että haasteen päättyessä elokuvallinen Jali suklaatehtaassa säilyy edelleen parhaimpana Roald Dahl -muistonani.
Ennen haastetta ainut kosketukseni Dahlin tuotantoon oli erinomainen Jali suklaatehtaassa -elokuva, jota suosittelen todella lämpimästi. Ehkäpä minun olisi pitänyt lukea tuo Jali-kirja, mutta halusin sinnikkäästi kokeilla jotain muuta. Matildaa suositeltiin minulle jossain vaiheessa haastetta, mutta se jää tällä kertaa kirjavinkkinä mielen nurkalle odottamaan. Lähdin haasteeseen mukaan uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta, mutta niinhän tässä kävi, että haasteen päättyessä elokuvallinen Jali suklaatehtaassa säilyy edelleen parhaimpana Roald Dahl -muistonani.
Haasteeseen lukemani lastenkirjat ovat:
Roald Dahl: Nilviöt
Näistä parempi kirja oli Ilmarin ihmelääke. Kahden lukemani kirjan perusteella Dahlin lapsille kirjoittama huumori on omituista ja jopa ilkeää. En huvittunut enkä nauranut, ja tuskinpa olisin viehättynyt näistä kirjoista lapsenakaan. Taidan olla kiltimpien kirjojen ystävä, ja se taisi olla suurin ongelmani Dahlin lastenkirjojen kanssa. Niiden räväkkyys ja rämäpäinen hillittömyys ovat kaukana omasta lukumaustani.
Lastenkirjojen lisäksi innostuin lukemaan omasta hyllystäni Dahlin novellikokoelman Nahka ja muita novelleja (Otava, 2007), ja päädyin antamaan sille kaksi tähteä Goodreadsiin. Yleisvaikutelmani kokoelman novelleista on, etteivät ne suuremmin säväyttäneet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Kokoelma on julkaistu Kauhun ja pahuuden klassikkoja -sarjassa, mutta Dahlin käsitys kauhusta ei vedonnut minuun juuri enempää kuin hänen lastenkirjojen huumorinsakaan.
Lastenkirjojen lisäksi innostuin lukemaan omasta hyllystäni Dahlin novellikokoelman Nahka ja muita novelleja (Otava, 2007), ja päädyin antamaan sille kaksi tähteä Goodreadsiin. Yleisvaikutelmani kokoelman novelleista on, etteivät ne suuremmin säväyttäneet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Kokoelma on julkaistu Kauhun ja pahuuden klassikkoja -sarjassa, mutta Dahlin käsitys kauhusta ei vedonnut minuun juuri enempää kuin hänen lastenkirjojen huumorinsakaan.
Kokoelman parhaat novellit olivat William ja Mary, joka oli pisteliäs ja hitusen hyytävä avioliittokuvauksen tapainen sekä Vuokraemäntä, jossa mielestäni tunnistin kauhugenren ominaispiirteitä. Novelli oli aavistuksen ennalta-arvattava, mutta tarinasta oli aistittavissa pirullista tunnelmaa. Kirjan muut novellit - no, ne olivat melko pitkälti ns. läpiluettavia. Suurimmat muistijäljet kirja taisi jättää tyylikkäällä ulkoasullaan. Normaalia pienempi kirjan koko ja sivujen paksu paperi antoivat miellyttävän laadukkaan tuntuman kirjaan. Tässä yksinkertaisuudessaan näyttävä aukeama, josta olisi ollut kiva ponnistaa parempiin tarinoihin:
Luin haasteaikana kolme kirjaa Roald Dahlin laajasta tuotannosta. Vaikka ne eivät tällä kertaa tarjonneet suuria lukufiiliksiä, oli mukavaa tutustua minulle uuteen kirjailijaan. Yhteen kirjailijaan keskittyviä haasteita ei ole ollut kovin montaa blogiurani aikana, mutta tämän tyylinen haaste on mielestäni oivallinen mahdollisuus tutustua laajemmin kirjailijan tuotantoon.
Kiitokset Niinalle lukuhaasteesta!
***
***
Goodreads: kirja saa minulta 2 tähteä
Mistä kirja minulle? Ostin kirjaston poistomyynnistä
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Satun luetut, Kirjojen keskellä.
Kirjan tietoja:
Roald Dahl: Nahka ja muita novelleja
Suomentanut Pentti Saarikoski
Otava, 2007
205 sivua
Kiitos, kun osallistuit haasteeseen, vaikka et löytänytkään uusia suosikkeja. :) Olit todella päättäväinen, kun jaksoit huonon lukukokemuksen jälkeen lukea vielä lisää Dahlia - haaste oli sinulle nimensä veroinen ja selvisit siitä hienosti. Toivottavasti seuraavissa koitoksissa sattuu kohdalle unohtumattomia lukukokemuksia - tällä kertaa kuitenkin miellyttävämpiä. Dahl on hieman epätasainen kirjailija, sillä hänen tuotantonsa jakaantuu selvästi onnistuneempiin ja sitten niihin vähemmän onnistuneisiin teoksiin. Miehen tyyli ei ole ihan kaikille, enkä itsekään fanita kaikkia hänen päättömyyksiään, vaikka muutamassa teoksessa (kuten mainitsemassasi jali ja suklaatehdas-klassikossa) onkin ihan helmi kohtia.
VastaaPoistaEihän sitä nyt heti saa luovuttaa, jollei yksi kirja nappaa. :) Luulen, että kokeilin vielä tuota Matildaa jossain vaiheessa, kunhan vähän vedän henkeä näiden jo luettujen jälkeen. Jali ja suklaatehdas saattaa myös päätyä lukulistalleni, sillä elokuvaversio on erinomainen ja kestää useamman katselukerran (no, onhan siinä Johnny Depp...).
PoistaMinä kuuntelin pari vuotta sitten Jali ja suklaatehaan. Tiesin heti, että se tulee olemaan ainut Roald Dahl johon kosken. Se ei mielestäni ollut kuin tylsä moraalisaarna.
VastaaPoistaTunsin itseni jotenkin oudoksi, kun muut tuntuu tykkäävät.
Mukavaa kuulla, että Jali-kirja toimii myös kirjana eikä vain elokuvana. :) Kirjamakuja on monenlaisia, enkä enää jaksa vaivaantua siitä, jollen pidä jostain mistä "kaikki" tuntuvat pitävän.
PoistaOnpa harmi, ettet innostunut Dahlin tyylistä :/
VastaaPoistaMinä olen pitänyt melkein kaikista lukemistani, enimmäkseen juuri sen päättömyyden ja siloittelemattomuuden vuoksi. Matilda on oma suosikkini ja luulen sen ehkä vetoavan sinuun enemmän. Tosin siinäkin on ilkeyttä ja jopa julmuutta, mutta myös paljon hyvää.
Mitä tulee Dahlin novelleihin, minustakaan ne eivät ole kauhua. Silti pidän niistäkin, sillä melkeinpä kaikissa lukemissani on ollut joku vinkeä käänne tai muuten yllättävä elementti. Esimerkiksi juuri tuon Nahka ja muita novelleja -kokoelman novelli Tie taivaaseen oli minusta oivallinen esimerkki siitä, kuinka pienetkin asiat voivat ahdistaa ja luoda painostavan tunnelman. Nimenomaan tunnelman luojana Dahl on minusta lahjakas.
Mutta tottahan se on, että kirjamakuja on erilaisia. Ei kaikesta tarvitse tykätä. :)
Juu, Nahka-kokoelman novelleissa oli toki käänteitä, mutta taisin odottaa jotain sykähdyttävämpää. Novellit ovat usein minulle vähän hankalaa luettavaa, joten ei Dahlin vaisuus siinä suhteessa ollut suuri yllätys minulle. Mutta ainahan sitä tietysti toivoo, että pitäisi lukemastaan. :)
PoistaMinäkään en ole juuri aiemmin Dahlin kirjoja lukenut. Nyt luin neljä, ja suosikkini on Matilda. Yksi neljästä (Kirahvi, Kaani ja minä) oli mielestäni varsin tyhjänpäiväinen. Ja yhtä aloittamaani en saanut loppuun - taso siis vaihtelee. Dahlin huumori on kyllä välillä minunkin makuuni liian ilkeää (varsinkin sellaisia pilkataan, jotka ovat ruuan perään). Toisaalta pidän hänen rohkeasta ja erilaisestaan tyylistä kirjoittaa.
VastaaPoistaErilainen Dahl todella on, ja hyvin persoonallinen. Ja sehän usein jakaa mielipiteitä. :) Moni ilmeisesti pitää tämäntyylisestä luettavasta, joten onhan se hyvä, että meille on käännetty aika paljonkin Dahlin kirjoja. Jos joku lapsi innostuu lukemaan Dahlin kautta, niin sehän on hieno asia. :)
Poista