11 kysymystä ja vastausta
Sain Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia -blogin Marjatalta Liebster Award -tunnustuksen. Kiitokset, Marjatta! Olen tähän haasteeseen vastannut jo kertaalleen tämän syksyn aikana, joten en laita sitä enää eteenpäin vaan vastaan ainoastaan saamiini kysymyksiin.
1. Mistä maasta löytyy lempikirjailijasi? Mainitse 1 - 5 kirjailijaa, mutta tietysti eri maista.
Omavaltaisesti rajaan kysymyksen koskemaan dekkareita. Rikoskirjallisuuden suosikkikirjailijoitani löytyy sekä Iso-Britanniasta että Ranskasta. Iso-Britannian suosikkejani ovat murhamamma Agatha Christie, Robert Galbraith (alias J. K. Rowling) sekä skottilaiset herrat Ian Rankin ja Philip Kerr. Ranskalaisia suosikkejani taas ovat Fred Vargas ja Pierre Lemaitre.
2. Mainitse edellisen kysymyksen kirjailijan/kirjailijoiden kirja, josta olet postannut ja linkki olisi myös kiva.
Pierre Lemaitre: Camille - trilogian päätösosa oli todella koukuttava!
Fred Vargas: Hyisiä aikoja - ei aivan komisario Adamsberg -sarjan parhaimmistoa, mutta silti tosi hyvä
Agatha Christie: Rakkauskirjeiden salaisuus - mainio tapaus, joka iski myös huumorintajuuni.
Robert Galbraith: Pahan polku - olen aivan Cormoran Striken ja Robinin lumoissa. :)
3 x Ian Rankin: Kuurupiilo (Rebus #2), Paljas poliitikko (Rebus #4) & Kalman asialla (Rebus #6) - rautaisannos Ian Rankinin komisario Rebus -sarjaa. En ole postaillut aivan kaikista lukemistani osista, vaikka sarja on mielestäni huipputasoa. Osissa on paljon samoja piirteitä, ja olen huomannut, että on blogijutuistanikin tahtoo tulla samantyylisiä. Mutta uusi Rebus-annos on saatava tasaisin väliajoin! Siitäkin huolimatta, että Edinburghin matkakuume nousee joka kerta, kun luen Rankinia.
Philip Kerr: Kalpea rikollinen (Berlin noir #2) - natsiaikojen liepeille sijoittuva Berlin noir on synkkä, musta dekkarisarja - ja tyylikäs.
3. Kuinka monta kirjaa on kotikirjastossasi - suunnilleen?
En tiedä, enkä haluakaan tietää! Mutta sanotaan sen verran, että 100 lukematonta kirjaa löytyi huolestuttavan helposti TBR-listalle viime syksynä. Listaamistani kirjoista olen lukenut listan kokoamisen jälkeen 19, ja projekti on edelleen hengissä. Uusia kirjoja on tullut kotiin, mutta olen myös laittanut luettuja kiertoon uusille lukijoille. Hyllypaikoilla käy siis liikettä molempiin suuntiin, mutta osa kirjoista asuu pysyväispaikoilla. Minusta on mukavaa pitää lähellä tärkeiksi muodostuneita kirjoja. Lukemattomia on myös hyvä olla runsaasti, jottei luettava vaan lopu kesken.
4. Kirjahyllysi aarre?
Hmm, tämä on vaikea kysymys. Kaikki "parhaat kirjat" ovat totta kai aarteita siinä mielessä, että niiden tarinassa on jotain erityisen tärkeää minulle. Mitään yhtä erityistä kirjaa ylitse muiden en osaa nimetä, mutta tässä muutama esimerkki kotihyllyjeni pysyvistä asukkaista:
* * kirjoja, jotka olen lukenut esim. kirjastolainoina ja tykännyt niin paljon, että hankin lopulta kappaleen omaan hyllyyni:
* * sarjat, jotka ovat niin hyviä, että kaikki osat on hyvä olla käden ulottuvilla. Mm. Ian Rankinin Rebus-sarja on tämmöinen. Kaikkia osia tosin en vielä omista:
* * nuhruisia klassikoita, jotka olen saanut äitini kirjahyllystä. Näillä on tunnearvoa, sillä luin näitä nuorena tyttönä tohkeissani, kun olivat niin hyvää luettavaa:
5. Mitä harrastat lukemisen ja bloggaamisen lisäksi?
Koetan pitää yllä liikuntaharrastusta. Olen perusluonteeltani mukavuudenhaluinen ja laiska, mutta aina kun käyn liikkumassa, huomaan päänuppini virkistyvän. Sen ajatuksen voimalla yritän voittaa kotisohvan vetovoiman useamman kerran viikossa.
Tykkään käydä mm. spinningissä eli sisäpyöräilyssä ja kuntosalilla, vaikken mikään tiukka fitnessmimmi olekaan. Paljastuksia, paljastuksia eli alla kuvassa ovat ihanan vaaleansiniset salikenkäni ja lukoilla varustetut pyöräilykenkäni. Pyöräilykengät ovat erittäin kannattava sijoitus, sillä samat kengät kestävät vuosia ja polkemismukavuus on aivan eri tasolla verrattuna tavallisiin lenkkareihin:
Uteliaimmat voivat selvittää kuvasta bloggaajan kengännumeron. |
Luultavasti myös opiskeluni voidaan laskea harrastukseksi. Palkkatyötä se ei (valitettavasti) ole. :) Innostuin siis vuosi sitten jälleen yliopisto-opinnoista, ja toinen vuoteni käynnistyi juuri.
6. Luetko yhtä kirjaa kerrallaan vai montaa samanaikaisesti?
Minulla on yleensä kesken noin 2-4 kirjaa. Luen niistä sitä, joka tuntuu kulloinkin parhaiten sopivan juuri siihen hetkeen.
7. Missä ja mihin aikaan vuorokaudesta luet pääsääntöisesti?
Iltaisin. Päivisin aika menee töiden ja opintojen parissa. Luen yleensä kotona, mutta jos olen reissuissa kirja kulkee totta kai mukana, yleensä lukulaitteen muodossa.
8. Jos kirjoittaisit kirjan, mikä olisi sen aihe?
Minulla ei ole kirjoitushaaveita, mutta jos ihme tapahtuisi ja löytäisin sisäisen kirjailijan, haluaisin kirjoittaa maagista realismia. Aihetta en osaa tähän hätään eritellä.
9. Syksyn hyvät ja huonot puolet?
Ruska-ajan väriloistoon ei voi kyllästyä. Tänä vuonna värejä ei ole näkynyt niin runsaasti kuin toivoa voisi, mutta jonkin verran keltaisen ja punaisen sävyjä luonnossa pilkahtelee. Pidän myös syksyyn liittyvästä uuden alun tunteesta. Kesäloman jälkeen alkavat työt ja ajatukset pitää siirtää eri moodiin leppoisten lomapäivien jälkeen. Lomailu on toki mukavaa sekin, mutta arvostan kovasti sitä, että minulla on mukava työpaikka, joka työ oman rytminsä arkeen.
Syksyn huonoihin puoliin kuuluvat harmaus ja sateet, jotka aina ennen pitkää koittavat. Harmittelen myös kesän valoisien öiden päättymistä. Marraskuun pimeys iskee päälle joka vuosi kovemmin, mutta onneksi vielä näkyy riittävän kuulaan kauniita syyspäiviä.
10. Hullaannutko joulusta?
En. :) En ole jouluihminen, enkä jaksa innostua jouluhössötyksistä ja kaikesta jouluun liittyvästä kaupallisuudesta.
11. Kuinka nollaat nuppisi?
Ulkoilu ja liikunta ovat oivallisia nollauskeinoja. Jos on aikaa ja taloudellinen tilanne sen sallii, myös matkustelu irrottaa ajatukset arjesta. Virkistävä matka voi suuntautua aivan lähellekin. Olemme mieheni kanssa viettäneet esimerkiksi yhden yön hotelli"lomaa" Oulussa ja käyneet jossakin konsertissa tai tapahtumassa. Hyväksi havaittu lähilomakohde on myös Rokua ja sen kaunis luonto.
Kiitokset Marjatalle mukavasta tunnustuksesta ja kysymyksistä!
Menin sanattomaksi Ian Rankin Riippuva puutarha. En ole koskaan kuullut tuota nimeä, sillä muuten se olisi minun kirjahyllyssä. Auch en omista yhtään Rankinin kirjaa, en ole lukenut yhtään kirjailijan teosta, mutta tuo nimi, hurmaannuin siihen. Voih.
VastaaPoistaTähän on pakko todeta, ettei kirjan sisältö ole aivan yhtä romanttinen kuin sen nimi. :) Ja kansi on kammottavan ruma, ja tämä pätee kaikkiin kotimaisiin Rebus-painoksiin. Mutta sisällöistä tykkään! Rebus-kirjoja kannattaa toki kokeilla, ehkä viihdyt Edinburgin pubeissa, pikkukujilla ja paikallisroistojen parissa. :)
PoistaHieno paneutunut postaus!
VastaaPoistaKun Ulla jäi kiinni nimeen Riippuva puutarha, minä jäin kiinni kenkiesi sineen, jota sävyä itsekin kuvaat ihanan vaaleansiniseksi. Että voi olla lempeä sininen!Tuota väriä näkee joissain vanhoissa autoissa.
Kiitos! Näihin kysymyshaasteisiin on aina kiva vastata. Haastehan uudistuu joka kerta, kun saa uudet kysymykset eteen. Nyt vain olin niin saamaton, etten enää viitsinyt keksiä uusia kysymyksiä. :) Juu, olin heti myyty kun näin tuo sävyn urheiluliikkeessä. Nykyään näkee pirteä värisiä urheilutossuja tosi paljon, ja on niin kiva, kun valmistajat ovat löytäneet iloiset sävyt myös kenkiin. Urheilutossuissa voi irrotella. :)
PoistaKyllä vain, tärkeimmät kirjat ansaitsevat paikkansa lähellä <3 Ja syksy on juuri sellaista uusien alkujen ihanaa aikaa. Lähimatkailun ja -lomailun puolesta liputan minäkin :)
VastaaPoistaOlen koettanut karsia kirjojani sillä periaatteella, että hyllyissä olisi vaan niitä tärkeitä ja lukemattomia. Luetut, mutta ei niin tärkeät voivat mennä eteenpäin. Näin jää enemmän tilaa niille uusille tärkeille kirjoille... tosin tuo lisääntynyt tila ei oikein vielä ole konkretisoinut, sillä uudet lukemattomat kirjat vievät sen. :)
Poista